Error No study description available in this language. You can find study descriptions in other languages on the Overview tab.

Description available only in this language (coming soon: in English).

FSD3985 Sosiaalinen media työelämässä: kansallinen työntekijäkysely 2019

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Download the data

Study description in other languages

  • Description available only in this language (coming soon: in English)

Related files

Authors

  • Oksanen, Atte (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Oksa, Reetta (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)
  • Kaakinen, Markus (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tiedekunta)

Keywords

nettikiusaaminen, sosiaalinen media, sähköinen viestintä, teknostressi, työ, työelämä, työhyvinvointi, työn imu, työn kuormittavuus, työn sisältö, työntekijät, uupumus, verkkoyhteisöt

Abstract

Aineistossa kartoitetaan suomalaisten työntekijöiden sosiaalisen median käyttöä työelämässä sekä heidän työhyvinvointiaan.

Aluksi vastaajilta kysyttiin heidän alkoholin käyttötottumuksiaan, jonka jälkeen siirryttiin kartoittamaan sosiaalisen median käyttöä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he käyttävät eri sosiaalisen median palveluita ja mihin tarkoituksiin. Lisäksi selvitettiin, kuinka usein ja mihin tarkoituksiin vastaajat käyttävät sosiaalista mediaa työssään sekä millaisia kokemuksia sosiaalisen median työkäyttöön liittyy. Seuraavaksi kyselyssä käsiteltiin vastaajien kokemuksia sosiaalisen median aiheuttamasta stressistä ja kuormituksesta. Tämän jälkeen käsiteltiin työhyvinvointiin liittyviä teemoja, kuten työtyytyväisyyttä, työn imua ja organisaatioon identifioitumista. Lopuksi kartoitettiin vastaajien kokemuksia nettikiusaamisesta työpaikalla sekä heidän yleistä hyvinvointiaan ja työssä jaksamistaan.

Kyselyn kokeellisessa osiossa vastaajat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään. Vastaajien tuli kuvitella hakevansa uutta oman alansa työpaikkaa ja lukea lyhyt kuvaus avoinna olevasta tehtävästä. Tämän jälkeen he arvioivat työpaikkaa ilmoituksen perusteella kuuden väittämän avulla. Koeryhmä sai työpaikkailmoituksen, jossa korostettiin sosiaalisen median merkitystä työpaikan viestinnässä ja kontrolliryhmä sai ilmoituksen ilman viittausta sosiaaliseen mediaan.

Kyselyssä on käytetty esimerkiksi seuraavia mittareita: Identity Bubble Reinforcement Scale IBRS (Samanmielisyys ja identiteettikuplat sosiaalisessa mediassa), Utrecht Work Engagement Scale UWES (Työn imu 9 -mittari), Maslach Burnout Indicator MBI-GS (Työuupumuskysely), General Health Questionnaire GHQ-12 (Psyykkinen kuormittuneisuus), Copenhagen Psychosocial Questionnaire CPSQII (Työn vaatimukset ja voimavarat) ja Cyberbullying Questionnaire CBQ (Nettikiusaaminen työpaikalla).

Taustamuuttujina aineistossa ovat muun muassa vastaajien sukupuoli, ikä, suuralue, siviilisääty, toimiala, kotitalouden henkilömäärä, kotitaloudessa asuvien lasten lukumäärä, koulutustaso, ammattiasema, alaisten määrä, työaika ja bruttotulot kuukaudessa.

Study description in machine readable DDI-C 2.5 format

Creative Commons License
Metadata record is licensed under a Creative Commons Attribution 4.0 International license.