Aineiston nimi

ISSP 2001: sosiaaliset verkostot II: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD0116

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0116
https://doi.org/10.60686/t-fsd0116

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• International Social Survey Programme (ISSP)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)

Muut tekijät

• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
• Ylitalo, Marko (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten perhe-, sukulais-, naapuruus- ja ystävyyssuhteisiin perustuvia sosiaalisia verkostoja. Vastaajilta tiedusteltiin, pitävätkö he yhteyttä sukulaisiinsa, kuten veljiin tai sisariin, 18 vuotta täyttäneisiin lapsiin, äitiin ja isään. Lisäksi tiedusteltiin mm. miten usein ja millä tavoilla he pitävät yhteyttä ja miten usein he tapaavat aikuisia lapsiaan tai vanhempiaan. Erikseen selvitettiin, miten usein vastaajat olivat olleet viimeksi kuluneiden neljän viikon aikana yhteydessä sukulaisiinsa. Vastaajilta tiedusteltiin, miten monta läheistä ystävää heillä on työpaikallaan ja naapurustossaan sekä miten monta muuta läheistä ystävää heillä on. Lisäksi haluttiin tietää, mitä sukupuolta läheisin ystävä on ja onko hän vastaajan sukulainen, sekä miten usein vastaaja tapaa läheisintä ystäväänsä tai on muulla tavoin tähän yhteydessä. Myös vastaajien jäsenyyksiä ja osallistumista erilaisten ryhmien ja yhdistysten toimintaan kysyttiin. Sosiaalisten verkostojen toimintaa selvitettiin kysymällä, keneltä vastaaja pyytäisi apua kotitöihin, ostoksiin ym., jos olisi itse sairauden vuoksi väliaikaisesti estynyt niitä tekemästä. Heitä pyydettiin myös kertomaan, keneltä pyytäisivät lainaa sekä kenen puoleen kääntyisivät puhuakseen masentuneisuudestaan tai alakuloisuudestaan. Vastaavasti selvitettiin, miten usein viimeisen 12 kuukauden aikana vastaaja itse on auttanut sukulaisiaan, ystäviään, naapureitaan tai muita tuttaviaan mainituissa tilanteissa. Lisäksi kysyttiin, mitä kautta vastaaja on saanut tietää nykyisestä työpaikastaan. Vastaajia pyydettin myös arvioimaan mm. muutamien läheisen ystävän ominaisuuksien tärkeyttä, omaa onnellisuuttaan sekä luottamustaan ihmisiin ja vaikutusmahdollisuuksiaan.

Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, siviilisääty, koulutus, ammatti, ammattiasema, ammattiliiton jäsenyys, poliittinen asennoituminen, yhteiskuntaluokka, bruttotulot sekä puolison ammatti, kotitalouden tulot, henkilömäärä, ikärakenne ja vastaajan asuinpaikkakunnan tyyppi sekä asuinmaakunta.

Asiasanat

järjestötoiminta; jäsenyys; kontaktit; kyläily; luottamus; naapuruus; onnellisuus; perheet; sosiaalinen tuki; sosiaaliset suhteet; sosiaaliset verkostot; sukulaiset; työelämän suhteet; vuorovaikutus; ystävyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
• Tilastokeskus
• Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2001

Aineistonkeruun ajankohta

2001-10-26 – 2002-01-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakuntamuuttuja ja kielimuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 2359 (94,4%) ja ruotsinkielisiä 141 (5,6%), näistä osoite tuntematon tai asuu ulkomailla 9. Lomake voitiin lähettää 2491:lle. Yksi muistutus- tai kiitos- ja yksi karhukierros. Lomakkeita palautettiin 1439. Kato: yhteensä 1052, kieltäytyi 8, ei vastannut muusta syystä 1044.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

57,80

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Ammattimuuttujat muutettu ISCO88 -luokituksen mukaisiksi.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, bv2 ja bv3. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-19, 20-24, ..., 64-69, 70-74), 3) kunta, 4) kuntatyyppi (maaseutu - kaupunki). Toinen painoista ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla ei ole tätä laajennusvaikutusta. Siinä painojen keskiarvo on yksi ja summa on hyväksyttyjen vastausten, eli havaintojen lukumäärä (1439). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, pelkästään mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2001: sosiaaliset verkostot II: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2010-05-03). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD0116

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA3680: International Social Survey Programme: Social Relations and Support Systems / Social Networks II - ISSP 2001.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Julkaisut aineistosta

Lillbacka, Ralf (2006). Measuring Social Capital: Assessing Construct Stability of Various Operationalizations of Social Capital in a Finnish Sample. Acta Sociologica, 49(2), 201-220.

Lehtonen, Heikki & Kääriäinen, Juha (2005). Hyvinvointivaltiot ja sosiaalisen pääoman ulottuvuudet. Teoksessa: Sosiaalisen pääoman kentät. Toim. Pertti Jokivuori. Jyväskylä: Minerva-kustannus.

Kääriäinen, Juha & Lehtonen, Heikki (2006). The Variety of Social Capital in Welfare State Regimes. A Comparative Study of 21 Countries. European Societies 8(1), 27-57. DOI: 10.1080/14616690500491399

Hanifi, Riitta (2010). Luottamusta mittaavat kysymykset ovat turhan monitulkintaisia. Hyvinvointikatsaus 3/2010, 40-44.

Dr Thomas van der Meer, Peer Scheepers & Manfred te Grotenhuis (2009) STATES AS MOLDERS OF INFORMAL RELATIONS?, European Societies, 11:2, 233-255, DOI: 10.1080/14616690802133293

Jamie-Castillo, Antonio M., and Ildefonso Marques-Perales. 2018. Social mobility and demand for redistribution in Europe: A comparative analysis. The British Journal of Sociology online first.

Katalin Füzér, Ákos Huszár, Ákos Bodor, Lajos Bálint & Attila Pirmajer (2020) Social capitals, social class, and prosperity in high-trust and low-trust societies, International Journal of Sociology, 50:1, 48-67, DOI: 10.1080/00207659.2019.1684081

Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.