Aineiston nimi

Puolueiden ajankohtaistutkimus 1986

Aineistonumero

FSD1013

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1013
https://doi.org/10.60686/t-fsd1013

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Suomen Gallup
• Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos

Sisällön kuvaus

Aineiston muuttujat kuvaavat seuraavia asioita: väestön huolenaiheet, perheen taloudellinen asema, tyytyväisyys hallituksen toimintaan, mielipiteet tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta, kiinnostus politiikkaan, vieraantuneisuus politiikasta, puolueen periaatteellisuus ja tulevaisuusorientoituminen, vasemmisto - oikeisto -ulottuvuus, puoluekannan määrittyminen ja vaihtaminen, äänestäminen kunnallisvaaleissa 1984, saman puolueen uudelleen äänestäminen, näytteen sosiaalinen rakenne, haastattelutilanteeseeen liittyvät muuttujat.

Asiasanat

eduskuntavaalit; kuntavaalit; poliittinen käyttäytyminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Puolueiden ajankohtaistutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Suomen Gallup

Tuottajat

• Suomen Gallup
• Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin laitos

Ajallinen kattavuus

1986

Aineistonkeruun ajankohta

1986-04-07 – 1986-04-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18 vuotta täyttänyt väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Monivaiheinen ositettu otanta. Ensimmäisessä vaiheessa väestö ositettiin 18 vuotta täyttäneiden lukumäärän suhteessa eri läänien, toisessa vaiheessa viiden eri teollisuusasteen mukaan. Näin saadun osittelukehikon perusteella on laskettu, kuinka monta haastattelua kutakin teollistuneisuusastetta edustavassa kunnassa on tehtävä, että näyte olisi väestömaantieteellisesti edustava. Näytteeseen tulevat kunnat on tämän jälkeen saatu Demingin vyöhykepoimintamenetelmällä. Väkiluvultaan suurimpien kuntien pääseminen näytteeseen on todennäköisempää, ja on myös mahdollista, että sama kunta on mukana toistamiseen (silloin tästä kunnasta on otettava lähtöosoitteita useampia kuin yksi). Kohdetaloudet valittiin lähtöosoitejärjestelmää käyttäen. Haastattelija aloitti haastattelut annetusta osoitteesta ja eteni neljään peräkkäiseen talouteen. Talouden sisällä haastateltava valittiin ns. syntymäpäiväjärjestelmää käyttäen, jolloin haastateltavaksi valitaan taloudesta se henkilö, jonka syntymäpäivä on lähinnä minkä tahansa kuukauden alkua. Haastatteluja suoritettiin yhteensä 108 kunnassa, joista kaupunkeja oli 47. Tavoitettujen lukumäärä oli 1202.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

234 muuttujaa ja 1202 havaintoa.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Suomen Gallup & Helsingin yliopisto: Puolueiden ajankohtaistutkimus 1986 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2000-08-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1013

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2002). Hallituksen toimintaan ja puoluejohdon taitavuuteen kohdistuva arviointi puoluekannatuksen selittäjänä. Politiikka 44(2), 124-143.

Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY.

Borg, Sami & Ruostetsaari, Ilkka (2002). Suuret ikäluokat ja valta. Hyvinvointikatsaus 1/2002, 51-58.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Väkiparta, Maria (2004). Varför är de finländska gröna mer framgångsrika än de svenska gröna? En analys av Gröna Förbundets och Miljöpartiet de Grönas skiftande valframgångar. Uppsala universitet. Statsvetenskapliga institution. Självständigt arbete D.

Meyer, Thomas (2010). Party competition over time. How voters and intra-party structure constrain party policy shifts. Mannheim: MADOC. urn:nbn:de:bsz:180-madoc-29386

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press