Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 1991

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES

Aineistonumero

FSD1088

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1088
https://doi.org/10.60686/t-fsd1088

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Pesonen, Pertti (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)
• Sänkiaho, Risto (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)
• Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos)

Sisällön kuvaus

Suomen eduskuntavaaleja 17.3.1991 koskevassa tutkimuksessa haastateltiin valitsijoita sekä ennen vaaleja että niiden jälkeen. Ennen vaaleja tehdyissä haastatteluissa vastaajilta tiedusteltiin kuuluvatko he ammattijärjestöihin, poliittisiin puolueisiin ja muihin yhdistyksiin ja miten aktiivisesti he toimivat ko. järjestöissä. Heiltä kysyttiin myös lukevatko he sanomalehtiä ja seuraavatko TV:n ja radion uutis- ja ajankohtaislähetyksiä, kuinka usein ja mitä lehtiä / lähetyksiä. Vastaajilta tiedusteltiin heidän yleistä kiinnostustaan politiikkaa kohtaan, heidän halukkuuttaan käyttää eri kansalaisvaikuttamisen keinoja sekä heidän osallistumistaan poliittiseen toimintaan. Vastaajille esitettiin myös joukko politiikkaa ja poliittisia toimijoita käsitteleviä väittämiä. Heidän tuli myös arvioida 17 yhteiskunnan ryhmää asteikolla +50...-50 sen mukaan suhtautuivatko he näihin ryhmiin myönteisesti vai kielteisesti. Haastatelluilta kysyttiin myös onko yhteiskunnan vallanpitäjillä liikaa, liian vähän vai sopivasti valtaa. Vastaajien tietämystä nykyisestä eduskunnasta kysyttiin mm. tiedustelemalla mitkä ovat eduskunnan neljä suurinta puoluetta ja mitkä puolueet muodostavat nykyisen hallituksen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, aikovatko he äänestää tulevissa vaaleissa sekä syitä äänestämiseen tai äänestämättä jättämiseen. Niiltä vastaajilta jotka aikoivat äänestää vaaleissa kysyttiin, mitä puoluetta he aikovat äänestää ja miksi juuri tätä puoluetta. Haastatelluilta tiedusteltiin myös heidän äänestyskäyttäytymistään edellisissä eduskuntavaaleissa ja presidentinvaaleissa sekä sitä miten he arvelivat nykyisten eduskuntapuolueiden menestyvän vaaleissa. Vaalien jälkeen suoritettu haastattelukerta sisälsi kysymyksiä vaalituloksesta, vaalikampanjaa kohtaan tunnetusta mielenkiinnosta ja eduskuntavaaleja edeltävistä tapahtumista. Vastaajilta tiedusteltiin uskoivatko he kansainvälisten tapahtumien, kuten Persianlahden sodan ja Baltian tilanteen vaikuttaneen vaalitulokseen. Heiltä kysyttiin myös mistä lähteistä he saivat tietoa äänestyspäätöksensä tueksi sekä miten usein he keskustelivat eduskuntavaaleista ennen vaaleja ja mitä he muistavat vaalikampanjasta. Joukko kysymyksiä käsitteli television vaalikampanjaohjelmia: mitä ohjelmia haastatellut olivat nähneet ja mitä he muistivat niistä. Vastaajilta kysyttiin olivatko he äänestäneet vaaleissa ja miksi olivat/eivät olleet. Niiltä jotka ilmoittivat äänestäneensä kysyttiin, mitä puoluetta he olivat äänestäneet ja miksi juuri tätä puoluetta. Lisäksi heiltä kysyttiin syitä ehdokkaan valintaan sekä kumpaa he pitivät tärkeämpänä valintakriteerinä: puoluetta vai ehdokasta. Lisäksi vastaajilta kysyttiin luottavatko he suomalaisiin poliitikkoihin ja mitä poliittisen toiminnan tavoitteita he pitävät tärkeimpinä (Inglehartin materialismi-postmaterialismi -ulottuvuus). Heitä pyydettiin myös nimeämään viisi tärkeintä asiaa elämässään (Rokeachin arvopreferenssit), heiltä kysyttiin myös tyytyväisyyttä taloudelliseen tilanteseensa ja elämään yleensä. Taustamuuttujina kysyttiin mm. ikää, sukupuolta, ammattia, siviilisäätyä ja asuinpaikkaa. Haastattelun viimeisen osan muodostaneessa kirjekyselyssä tiedusteltiin kiinnostusta vaalimainontaan ja käsityksiä vaalimainonnan tehosta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä vaalitilaisuuksista ja muusta vaalityöstä sekä siitä mitkä asiat vaikuttivat toisaalta puolueen toisaalta ehdokkaan valintaan. Lopuksi vastaajille esitettiin joukko äänestämiseen ja yhteiskuntaan yleisemminkin liittyviä väittämiä.

Asiasanat

eduskuntavaalit; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; vaalikampanjat; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Ajallinen kattavuus

1991

Aineistonkeruun ajankohta

1991-01-07 – 1991-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

18 - 75-vuotiaat Suomessa asuvat suomalaiset (poislukien laitoshoidossa ja vailla vakinaista asuinsijaa olevat henkilöt)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Haastattelututkimusaineiston keruu jakaantui kolmeen osaan: kahteen samojen vastaajien henkilökohtaiseen haastatteluun sekä lomakekyselyyn, joka toteutettiin jättämällä erillinen lomake kullekin haastatellulle toisen haastattelukerran jälkeen. Alkuperäinen otos koostui 1968 vastaajasta, jotka poimittiin väestörekisteristä tasavälisesti yksinkertaisella satunnaisotannalla. Ensimmäisellä kerralla haastateltiin 1472 ja toisella kerralla 1326 henkilöä. Tutkimuksen kirjekyselylomakkeita palautettiin yhteensä 1132 kappaletta.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

480 muuttujaa ja 1472 havaintoa.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Pesonen, Pertti (Tampereen yliopisto) & Sänkiaho, Risto (Tampereen yliopisto) & Borg, Sami (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 1991 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1088

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Ruotsin data-arkiston sivuilla oleva englanninkielinen kuvailu ja koodikirja (SND0583).

Julkaisut aineistosta

The Finnish voter (1995). Eds. Sami Borg & Risto Sänkiaho. Helsinki: Finnish Political Science Association.

Suomen demokratiaindikaattorit (2006). Toim. Sami Borg. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Wass, Hanna (2007). The effects of age, generation and period on turnout in Finland 1975-2003. Electoral Studies 26(3), 648-659.

Siitonen, Mikko (2007). Äänestääkö vai ei? Äänestysaktiivisuus vuosien 1979, 1991 ja 2003 eduskuntavaaleissa. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Pesonen, Pertti & Sänkiaho, Risto & Borg, Sami (1993). Vaalikansan äänivalta: tutkimus eduskuntavaaleista ja valitsijakunnasta Suomen poliittisessa järjestelmässä. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2005). Puoluevalinnan perusteet. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 169-201. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2003). Miten äänestäjät valitsevat puolueen? Politiikka 45(3), 175-193.

Paloheimo, Heikki (2005). Let the Force Be with the Leader: But Who Is the Leader? In: The Presidentialization of Politics: A Comparative Study of Modern Democracies (ed. Thomas Poguntke & Paul Webb), 246-268. Oxford: Oxford University Press.

Paloheimo, Heikki (2005). Vaalit ja demokratia Suomessa. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2005). Puoluevalinnan tilannetekijät. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 202-228. Helsinki: WSOY.

Paloheimo, Heikki (2006). Asenteet poliittisia instituutioita ja toimijoita kohtaan. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 128 - 153. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Moring, Tom & Mykkänen, Juri (2009). Vaalikampanja. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 28-59. Tampere: Tampere University Press.

Moring, Tom (2006). Between Medialization and Tradition: Campaigning in Finland in a Longitudinal Perspective. In: Campaigning in Europe - Campaigning for Europe (ed. by Michaela Maier & Jens Techer), 81-100. Berlin: LIT Verlag.

Mattila, Mikko & Sänkiaho, Risto (2005). Luottamus poliittiseen järjestelmään. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 73-87. Helsinki: WSOY.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Hellsten, Villiina (2001). Uuden politiikan oikeiston mobilisaatiomahdollisuudet Suomessa. Politiikka 43(1), 37-48.

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Wass, Hanna (2005). Äänestysosallistuminen. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 119-146. Helsinki: WSOY.

Grönlund, Kimmo & Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan & Sänkiaho, Risto & Wass, Hanna (2005). Kiinnittyminen politiikkaan. Teoksessa: Vaalit ja demokratia Suomessa (toim. Heikki Paloheimo), 88-118. Helsinki: WSOY.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2008). Suomalaisten politiikkatietämys. Helsinki: Edita Prima. Oikeusministeriön julkaisuja 2008:6.

Borg, Sami & Ruostetsaari, Ilkka (2002). Suuret ikäluokat ja valta. Hyvinvointikatsaus 1/2002, 51-58.

Borg, Sami (2006). Käsitykset kansalaisuudesta ja omista vaikuttamismahdollisuuksista. Teoksessa: Suomen demokratiaindikaattorit (toim. Sami Borg), 115-127. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 2006:1.

Moring, Tom & Mykkänen, Juri (2012). Vaalikampanjat ja viestinnällistyminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 62-78. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Heinonen, Marja & Laaninen, Riikka & Paju, Reijo & Rapeli, Lauri (2013). Kyselytutkimuksen edustavuus Suomessa 1973-2011. Katsaus keskeisistä taustatekijöistä. Politiikka: Valtiotieteellisen yhdistyksen julkaisu 55 (2013):3, s. 192-199.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Carlson, Tom (2017). Election Posters in Finland: Cueing Emotions with Visual Imagery. In: Holtz-Bacha, C. & Johansson, B. (eds.). Election Posters Around the Globe: Political Campaigning in the Public Space, 115-137. Cham, Switzerland: Springer International Publishing. doi:10.1007/978-3-319-32498-2_7

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Pitkänen, Marikki (2021) Sosioekonomisia arvoja vai jotain aivan muuta? Nuorten sijoittuminen vasemmisto-oikeisto-ulottuvuudella sekä vasemmisto-oikeisto-ulottuvuuden luonne vuosina 1991 ja 2015. Kandidaatintutkielma. Turun yliopisto, Filosofian, poliittisen historian ja valtio-opin laitos.

Dalton, Russell J. (2021). Modeling Ideological Polarization in Democratic Party Systems. Electoral Studies, Volume 72. https://doi.org/10.1016/j.electstud.2021.102346

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.