Tekijät

• Kääriäinen, Kimmo (Kirkon tutkimuskeskus)
• Andreenkov, Vladimir (Venäjän tiedeakatemia)

Asiasanat

Venäjä, arvot, elämänlaatu, käsitykset, moraali, onnellisuus, perhe-elämä, poliittiset asenteet, sukupuoliroolit, työelämä, uskonnollisuus, uskonnot, yhteiskunnalliset liikkeet

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa on kartoitettu venäläisten käsityksiä uskonnosta, moraalista ja arvoista 1990-luvun alussa. Heiltä on kysytty erilaisin kysymyksin, miten tärkeänä elämässä he pitävät työtä, perhettä, ystäviä tai tuttavia, vapaa-aikaa, politiikkaa ja uskontoa. Heiltä tiedusteltiin myös mihin ryhmiin ja yhdistyksiin he kuuluvat ja missä niistä he tekevät vapaaehtoistyötä sekä millaisia ihmisiä he eivät halua naapureikseen. Lisäksi kysyttiin heidän yleistä terveydentilaansa ja miltä heistä yleensä ottaen elämä tuntui ja kuinka onnellisina he itseään pitävät. Työhön liittyen vastaajilta kysyttiin, mitkä taloudelliset ja sosiaaliset tekijät ovat tärkeimpiä heille työssä. Vastaajilta kysyttiin myös, mikä rooli omistajilla, valtiolla ja työntekijöillä pitäisi olla yrityksen omistussuhteissa ja yritysjohdon valinnassa. Useat kysymykset koskivat elämän tarkoitusta ja vastaajien uskonnollisuutta, kirkossakäyntiä ja suhtautumista kirkkoon sekä moraalia. Lisäksi kysyttiin heidän perhesuhteistaan ja perheen merkityksestä elämässä sekä oliko vastaajilla samat asenteet suhteessa uskontoon, moraaliin, politiikkaan ja seksuaalisuuteen kuin puolisollaan ja vanhemmillaan. Lisäksi kysyttiin, miten tärkeinä vastaajat pitävät hyvän avioliiton kannalta mm. uskollisuutta, aineellista hyvää, samaan sosiaalisen kerrostumaan kuulumista, keskinäistä kunnioitusta, samaa poliittista katsomusta, seksuaalista tyytyväisyyttä, lapsia ja kotitöiden jakamista. Lapsiin liittyen kysyttiin lasten todellista ja toivottua lukumäärää perheessä, suhtautumista lastenkasvatukseen, käsityksiä lasten ja vanhempien suhteesta sekä sitä, millaisia arvoja vanhempien tulisi siirtää lapsiinsa. Lisäksi kysyttiin vastaajien asenteita äitien työssäkäyntiin sekä puolisoiden rooleihin perheessä. Suhtautumisesta politiikkaan ja poliittisesta osallistumisesta oli useita kysymyksiä. Lisäksi kysyttiin käsityksiä maan tulevaisuudesta ja yhteiskunnallisesta kehityksestä. Vastaajilta kysyttiin myös, miten paljon he luottavat erilaisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten kirkkoon, asevoimiin, oikeusjärjestelmään, lehdistöön, ammattijärjestöihin ja koko poliittiseen järjestelmään. Toisaalta kysyttiin, miten he tukevat erilaisia yhteiskunnallisia liikkeitä, kuten ympäristöliikettä, ydinvoimanvastaista liikettä ja naisliikettä. Ihmisten moraalikäsityksiin liittyen kysyttiin useista asioista, mm. matkustamisesta julkisella kulkuneuvolla ilman lippua, huumeiden käytöstä, prostituutiosta, itsemurhasta ja eutanasiasta. Vastaajilta kysyttiin myös käsityksiä eri maiden kansalaisista. Taustamuuttujina olivat mm. sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, lapsuuden asuinpaikka, perheen koko, tulot, oma ja muiden perheenjäsenten kansallisuus, jäsenyys poliittisessa puolueessa tai poliittiset näkemykset.