Tekijät

• Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Pyöriä, Pasi (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)

Asiasanat

Internet, ammatillinen kehitys, ammattiasema, ammattirakenne, etätyö, sosiaalinen asema, sosiaalinen liikkuvuus, tietotekniikka, tietotyö, tiimityö, toimeentulo, toimenkuvat, työelämä, työn sisältö, työsuojelu, urakehitys, vapaa-aika, yhteiskunnallinen muutos

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitetaan suomalaisten palkansaajien työn luonnetta ja työhön liittyvää tietotekniikan käyttöä. Vastaajille esitettiin ensin useita ammattiin, ammattiasemaan, työpaikan kokoon, työaikaan ja toimialaan liittyviä kysymyksiä. Työn luonnetta tutkittiin kysymällä vaatiko työ ideointia, voiko vastaaja itse vaikuttaa työtahtiinsa, kuuluuko työhön tiedon tuottamista tai johtamista ja voiko vastaaja vaikuttaa asemansa nojalla erilaisiin asioihin työpaikalla. Työsuojeluun ja työympäristöön liittyen kysyttiin onko työ ruumillisesti tai henkisesti rasittavaa, mitä muutoksia työpaikalla on tapahtunut viime vuosina ja minkälaisia tunnetiloja vastaaja on viime aikoina kokenut. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan onko hänellä työssään tiukka aikataulu tai kiire, onko hänen vaikea irtautua töistään vapaa-aikana ja uskooko hän pystyvänsä tekemään nykyistä työtään eläkeikään saakka.

Tietotekniikan käyttöön liittyen kysyttiin mitä tietoliikenteeseen tai tietotekniikkaan liittyviä välineitä vastaaja käyttää työssään, käyttääkö hän sähköpostia tai Internetiä ja mihin toimintoihin hänen ATK-tehtävänsä liittyvät. Lisäksi kysyttiin, miten vastaaja on hankkinut tietotekniset taitonsa, missä määrin työpaikalla saa opastusta tietotekniikan käyttöön, minkälaisiksi hän arvioi käytössään olevat laitteet ja tekeekö hän etätyötä tai päätyöhönsä liittyviä työtehtäviä kotona tietokoneella.

Vastaajan koulutusta ja työhistoriaa kartoitettiin usealla kysymyksellä. Vastaajalta kysyttiin mikä on hänen perus- ja ammattikoulutuksensa ja koulutusalansa, työskenteleekö hän koulutusta vastaavassa ammatissa, tarvitseeko hän lisäkoulutusta, onko hän työskennellyt johtotehtävissä, miten varmana hän pitää työpaikkansa pysyvyyttä, onko hän ollut lomautettuna tai työttömänä ja mitä työnhakumenetelmiä hän on käyttänyt. Lisäksi kysyttiin, minkälaisen valintamenettelyn kautta hän sai nykyisen työpaikkansa, kiinnostaako häntä yrittäjyys, onko hän ollut opiskelun tai työn takia pidempään ulkomailla ja mitkä asiat merkitsevät hänelle eniten työssä.

Vastaajalta kysyttiin myös mielipidettä ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydestä, erilaisista yhteiskunnallisista ongelmista ja tuloeroista. Lisäksi kysyttiin, pitääkö paikkansa että "tekevälle töitä löytyy", miten vastaaja suhtautuisi työpaikalla tehtäviin uudelleenjärjestelyihin, mihin yhteiskuntaluokkaan vastaaja katsoo kuuluvansa ja mitkä asiat ovat tärkeitä pärjäämiselle yhteiskunnassamme. Vastaajaa pyydettiin myös arvoimaan useita köyhyyteen ja valtion toimintaa koskevia väittämiä ja häneltä kysyttiin, kenen pitäisi olla vastuussa erilaisista palveluista.

Perhe-elämään ja vapaa-aikaan liittyen tiedusteltiin vastaajan siviilisäätyä, lasten lukumäärää, puolison ammattia, vastaajan vapaa-ajanviettotapoja, vastaajan tuloja, perheen tuloja ja arviota perheen taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi kysyttiin, mistä asioista vastaajan keskustelee ystäviensä kanssa ja kuinka tärkeitä ansiotyö, koti ja vapaa-aika ovat hänelle. Lopuksi kysyttiin vielä kuka huolehti vastaajan lapsuudenkodissa perheen elatuksesta, isän ja äidin ammattia ja huoltajan ammattiasemaa.