Aineiston nimi

Kehitysyhteistyötutkimus 2001

Aineistonumero

FSD1182

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1182
https://doi.org/10.60686/t-fsd1182

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten asenteita Suomen kehitysyhteistyön linjauksiin ja toteutukseen sekä suomalaisten tietoja kehitysyhteistyöstä. Vastaajilta kysyttiin, miten suuri prosenttiosuus bruttokansantulosta käytetään kehitysyhteistyöhön ja onko osuus sopiva vai pitäisikö sitä lisätä tai vähentää. Lisäksi kysyttiin, miten tehokkaana ja laadukkaana vastaajat pitävät kehitysyhteistyön hallinnointia.

Haastatelluilta tiedusteltiin, mistä lähteistä he saavat kehitysyhteistyötä ja kehitysmaita koskevat tietonsa sekä miten vakuuttavina ja luotettavina he pitävät viranomaisten kehitysyhteistyöstä antamia tietoja. Lisäksi heidän tuli arvioida kehitysyhteistyön merkitystä Suomen ulkopolitiikan osana. Edelleen kysyttiin mielipiteitä Suomen katastrofiavun nopeudesta ja riittävyydestä ja kohteista.

Haastatelluilta kysyttiin myös näkemyksiä Suomen edustustojen ylläpidon tarpeellisuudesta hallitusten välisen kehitysyhteistyön kohdemaissa, kehitysyhteistyön tärkeimmistä päämääristä ja kohteista sekä tavoista, joilla apua pitäisi antaa. Lisäksi selvitettiin, pitävätkö haastatellut kahdenvälistä vai monenvälistä apua tehokkaampana avun muotona sekä mitä mieltä vastaajat ovat nykyisestä tilanteesta, jossa noin 60 prosenttia menee kahdenväliseen, 40 prosenttia monenväliseen apuun. Edelleen tutkittiin, miten tärkeänä vastaajat pitävät suomalaisten asiantuntijoiden työtä kehitysmaissa ja kansainvälisissä järjestöissä sekä pitäisikö suomalaisen asiantuntija-avun määrää lisätä vai vähentää.

Lisäksi tiedusteltiin muun muassa mielipiteitä kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöstä, kansainvälisten yritysten mahdollisuudesta toimia kehitysyhteistyön rahoittajina sekä pääomaliikkeille ja valuuttavirroille ehdotetusta niin sanotusta Tobinin verosta. Vastaajilta kysyttiin myös heidän henkilökohtaisista kehitysmaakontakteistaan ja -kokemuksistaan.

Taustamuuttujina olivat muun muassa vastaajan sukupuoli, ikä (valmiiksi luokiteltuna), ammatti, siviilisääty, koulutus, asuinlääni ja maakunta, perheen eniten ansaitsevan henkilön ammatti, perheen kotona asuvien alle 18-vuotiaiden lasten iät ja lukumäärä. Mukana oli useita omistusta, elintasoa ja viestintäyhteyksiä kuvaavia taustamuuttujia (mm. omistusasunto, auto, TV, matkapuhelin, Internet-yhteys). Internetin käyttöä selvitettiin useilla lisäkysymyksillä.

Asiasanat

Afrikka; Internet; avustustoiminta; kansainvälinen apu; kansainvälinen yhteistyö; kansalaisjärjestöt; kansalaistoiminta; katastrofiapu; kehitysmaat; kehityspolitiikka; kehitysyhteistyö; tiedonlähteet; tiedotus; ulkoasiainministeriö; ulkomaanedustus

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kehitysyhteistyötutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Ulkoasiainministeriö. Kehitysyhteistyöosasto

Ajallinen kattavuus

2001

Aineistonkeruun ajankohta

2001-03-30 – 2001-04-25

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15 - 74-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän valtakunnallinen ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakauma. Haastatteluja tehtiin 106 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 50 ja muita kuntia 56.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

270 muuttujaa ja 1008 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ulkoasiainministeriö: Kehitysyhteistyötutkimus 2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-08). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1182

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Kehitysyhteistyö. UM/Kehitysyhteistyöosasto : toukokuu 2001 [Omnibus-raportti]. Helsinki : Taloustutkimus, 2001.

Gallup 2001 -kooste : Mielipidemittaus 2001 suhtautumisesta kehitysyhteistyöhön : lähes puolet (42%) haluaisi nostaa määrärahoja : yhteistyön määrä ja sisältö tunnetaan aiempaa paremmin : kansainvälisten yritysten etiikalle asetetaan vaatimuksia kehitysmaissa (2001) UM/Kehitysyhteistyöosasto, Laires [julkaisematon yhteenveto tuloksista].

Julkaisut aineistosta

Gallup 2001: Kehitysyhteistyön määrä ja sisältö tunnetaan aiempaa paremmin (2001). Kehitysuutiset 5(2001), 4-5.

Kehitysyhteistyö. UM/Kehitysyhteistyöosasto : toukokuu 2001 [Omnibus-raportti]. Helsinki : Taloustutkimus, 2001.