Aineiston nimi

Suomenruotsalaisten kulttuurikäyttäytyminen 1992

Aineiston rinnakkainen nimi

Finlandssvenskarnas kulturbeteende 1992

Aineistonumero

FSD1183

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1183
https://doi.org/10.60686/t-fsd1183

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Airo, Marina (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Herberts, Kjell (Åbo Akademi. Institutet för finlandssvensk samhällsforskning)
• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Sundback, Susan (Åbo Akademi. Sociologiska enheten)
• Wolf-Knuts, Ulrika (Åbo Akademi. Folkloristik)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa esitetyt kysymykset jakaantuivat kolmeen pääryhmään: taustakysymyksiin, kulttuurituotteiden käyttötapoja koskeviin kysymyksiin sekä ruotsinkielisyyttä ja suomenruotsalaista identiteettiä koskeviin kysymyksiin. Tutkimus tehtiin Finlandssvenska kulturindikatorer -projektissa.

Kyselyssä kartoitettiin sanomalehtien ja aikakauslehtien tilaamista, ostamista ja lukemista, television katselua, radion kuuntelua, kirjojen lukemista ja ostamista, kirjastopalvelujen käyttöä, elokuvissa, museoissa, näyttelyissä ja konserteissa sekä joissakin muissa kulttuuritapahtumissa käymistä, osallistumista liikunta- ja urheilutapahtumiin, poliittista suuntautumista ja osallistumista sekä uskonnollisuutta. Useimpien kulttuurituotteiden ja -palvelujen kohdalla vastaajien tuli eritellä suomenruotsalaisten tuotteiden ja palvelujen käyttö, joskus myös ruotsalaisten vaihtoehtojen seuranta. Heiltä kysyttiin myös soittavatko he itse jotain soitinta tai ovatko joskus kirjoittaneet jotain. Vaihtoehtoja itsetuotetuiksi kirjoituksiksi annettiin kyselylomakkeessa kirjeestä kaunokirjallisiin teksteihin. Edelleen kysyttiin, onko vastaajalla ja hänen perheellään mahdollisuutta käyttää autoa, kesäasuntoa Suomessa, venettä, jossa voi yöpyä tai asuntovaunua tai -autoa. Välimatkaa vastaajan asunnolta eräisiin kulttuurituotteita tarjoaviin laitoksiin ja palveluihin (esimerkiksi kirjakauppaan, kirjastoon, teatteriin) kysyttiin myös. Lopuksi vastaajia pyydettiin nimeämään kaksi suomenruotsalaista kulttuurin muotoa tai kulttuurin alan toimintaa, joita pitäisi heidän mielestään tukea enemmän ja vastaavasti kaksi joita pitäisi tukea vähemmän.

Suomenruotsalaisten käsitystä itsestään kieli- ja kulttuuriryhmänä ja suhteestaan suomenkieliseen kulttuuriin tutkittiin usealla kysymyksellä. Vastaajien tuli mainita kielen lisäksi kolme suomenruotsalaisia erityisesti kuvaavaa piirrettä. Heidän tuli myös arvioida valmiiksi annetuista ominaisuuksista ja piirteistä, miten hyvin ne luonnehtivat suomenruotsalaisia ja toisaalta suomenkielisiä. Edelleen heidän piti arvioida, miten usein suomenkieliset liittävät mainitut piirteet suomenruotsalaisiin. Lisäksi vastaajia pyydettiin nimeämään yhteiskunnasta kolme erityisen suomenruotsalaisina pitämäänsä ryhmää. Lisäksi kysyttiin, mitä tutkimuksessa lueteltuja alueita vastaajat pitivät suomenruotsalaisina. Luettelossa oli mukana vain niin sanottu Svenskfinland, Pohjois-Pohjanmaasta Itä-Uusimaahan. Vastaajien yhteenkuuluvuutta eri maantieteellisten alueiden, suomenruotsalaisen alueen, Suomen, Ruotsin, Pohjolan, Euroopan sekä eri suomenkielisten ja ruotsinkielisten ryhmien kanssa selvitettiin myös. Edelleen kysyttiin muun muassa, missä määrin suomenruotsalaisiksi vastaajat tuntevat itsensä eri tilanteissa tai yhteyksissä. Lopuksi vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa joihinkin väitteisiin, jotka koskivat ruotsin kielen ja ruotsinkielisten asemaa sekä kieliryhmien suhteita Suomessa.

Taustamuuttujia olivat ikä, siviilisääty, koulutus ja ammattiasema sekä kotikunta vastaajan ollessa lapsi ja kunta, jossa hänellä on kesäasunto. Lisäksi kysyttiin muun muassa erilaisia perherakennetta sekä omaa ja perheenjäsenten kieliryhmäidentiteettiä ja suomen ja ruotsin kielen käyttöä eri yhteyksissä koskevia kysymyksiä.

Asiasanat

Svenskfinland; ahvenanmaalaiset; aikakauslehdet; elokuvat; identiteetti; joukkoviestintä; kielelliset vähemmistöt; kielitaito; kirjallisuus; kirjastot; kirjoittaminen; kirkko (instituutio); konsertit; kulkuneuvot; kulttuurielämä; kulttuuriharrastukset; kulttuurijärjestöt; kulttuuritapahtumat; kulttuuritarjonta; lukeminen; museot; musiikki; näyttelyt; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; radio (joukkoviestimet); ruotsinkieliset; sanomalehdet; seurakunnat; soittaminen; suomalaiset; suomenkieliset; suomenruotsalaiset; suomenruotsalaisuus; taide; teatteritaide; televisio (joukkoviestimet); televisio-ohjelmat; urheilu; uskonnollisuus; uskonto; vapaa-aika; vapaa-ajan asunnot; yhteiskuntaluokat; äänilevyt; äänitteet

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Humanistiset tieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulttuuri- ja kansallinen identiteetti (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulttuuritoiminta ja -osallistuminen, mielipiteet kulttuurista (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Rahoittajat

• Svenska kulturfonden
• Stiftelsen för Åbo Akademi

Ajallinen kattavuus

1992

Aineistonkeruun ajankohta

1992-01-17 – 1992-06-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Uudenmaan lääni, Turun ja Porin lääni, Vaasan lääni, Ahvenanmaa

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat äidinkieleltään ruotsinkieliset suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestön keskusrekisteristä. Otoskoko 3000 (suunnilleen joka sadas Suomen ruotsinkielinen vuoden 1990 väestötietojen perusteella).

Ensimmäisellä kierroksella (tammikuussa) lähetettiin kirjekysely. Toisessa vaiheessa (maaliskuussa) lähetettiin muistutuskirje. Kesä-elokuussa muistutettiin vastaamattomia puhelimitse. 196 lomakkeen tietoja täydennettiin puhelimitse. Kokonaan puhelimitse haastateltiin neljää henkilöä. Yhteensä vastaukset saatiin 2003 henkilöltä puhelinhaastattelut mukaan lukien. 43 lomaketta tuli takaisin, koska vastaajaa ei ollut tavoitettu (väärä osoite, vastaanottaja tuntematon). 67 lomaketta palautettiin täyttämättömänä.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

67

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: ruotsi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Airo, Marina (Åbo Akademi) & Herberts, Kjell (Åbo Akademi) & Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi) & Sundback, Susan (Åbo Akademi) & Wolf-Knuts, Ulrika (Åbo Akademi): Suomenruotsalaisten kulttuurikäyttäytyminen 1992 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2014-08-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1183

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Airo, Marina (1994). Finlandssvenskarnas kulturbeteende : syfte och material. Forskningprojektet "Finlandssvenska kulturindidatorer", rapport 1. Turku : Åbo Akademi. - (Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:414)

Julkaisut aineistosta

Finlandssvensk identitet och kultur (1995). Toim. Ståhlberg, Krister. Turku: Åbo Akademi. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:441.

Sundback, Susan (1994). Religionen som etnisk faktor bland finlandssvenskarna. Turku: Åbo Akademi. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:420.

Sundback, Susan (1994). TV-tittandet och den finlandssvenska identiteten. Turku: Åbo Akademi. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:419.

Airo, Marina (1994). Finlandssvenskarnas kulturbeteende: regional översikt. Turku: Åbo Akademi. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:416.

Airo, Marina (1994). Finlandssvenskarnas kulturbeteende: syfte och material. Turku: Åbo Akademi. Meddelanden från Ekonomisk-statsvetenskaplika fakulteten vid Åbo Akademi; A:414.