Study title

Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996

Dataset ID Number

FSD1185

Persistent identifiers

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185
https://doi.org/10.60686/t-fsd1185

Data Type

Quantitative

Authors

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Abstract

Tutkimuksessa selvitettiin kunnanjohtajilta heidän omaa työtään koskevia käsityksiä. Aineisto on kerätty osana kunnanjohtajille suunnattua eurooppalaista The Udite Leadership Study Project -tutkimusta. Hankkeessa tutkittiin johtajuutta paikallistasolla ja mukana oli 15 maata. Suomen lisäksi tutkimusaineistot kerättiin seuraavissa maissa: Alankomaat, Australia, Belgia, Espanja, Iso-Britannia, Irlanti, Italia, Norja, Portugali, Ranska, Ruotsi, Tanska ja Yhdysvallat.

Kunnanjohtajilta kysyttiin muun muassa työn rasittavuuden kokemuksista sekä työn eri osa-alueille sijoittuvien seikkojen merkityksestä päivittäisessä työssä. Kysyttyjä seikkoja olivat esimerkiksi ideoiden ja visioiden luominen, alaisten päivittäisten työtehtävien hoidon johtaminen ja poliittisten neuvojen antaminen kunnanhallituksen puheenjohtajalle. Edelleen haluttiin tietää, mitkä lähteet ovat olleet arvokkaita vastaajille heidän kehittymisessään johtajina (esimerkiksi muiden kunnanjohtajien antamat vaikutteet, alan lehdet ja julkaisut, yhteydet Suomen Kuntaliittoon). Lisäksi vastaajien tuli arvioida erilaisten asioiden merkitystä organisatorisen muutosprosessin osina. Arvioitavia seikkoja olivat esimerkiksi työntekijöiden laaja osallistuminen, uudelleenorganisoinnin nopeus ja ammattiyhdistysten tuen varmistaminen. Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan, miten kunnanjohtajan työn houkuttelevuus on kehittynyt verrattuna kymmenen vuoden takaiseen aikaan.

Kunnanjohtajilta kysyttiin heidän näkemyksiään useista kuntansa kunnanhallituksen puheenjohtajan sekä johtavien poliitikkojen toimintaa koskevista seikoista ja kunnanjohtajan ja poliitikkojen välisistä suhteista ja työnjaosta. Vastaajilta pyydettiin tietoja kunnanhallituksen puheenjohtajan yhtäjaksoisen puheenjohtajuuden kestosta, valtuustojäsenyydestä sekä mahdollisuudesta tulla uudelleen valituksi tehtäväänsä vaalien jälkeen. Heidän tuli myös arvioida kunnanhallituksen puheenjohtajan asemaa omassa puolueessaan ja ottaa kantaa kunnanhallituksen puheenjohtajan toimintaa kuvaaviin väittämiin, jotka koskivat muun muassa hänen osallistumistaan hallintotehtävien hoitoon, suhteitaan kuntalaisiin ja politiikan teon tapaansa. Lisäksi tiedusteltiin, miten merkittävinä johtavien poliitikkojen yleensä tulisi pitää joitakin tehtäviään. Kysymyksessä lueteltiin esimerkiksi asukkaiden näkemysten seuraaminen, vakauden luominen hallintoon ja valtiolta saatavien resurssien hankinta ja jako. Edelleen kysyttiin, missä määrin erilaiset seikat ovat vaikuttaneet kielteisesti kunnanjohtajan työhön. Mahdollisiksi kielteisiksi asioiksi tarjottiin esimerkiksi joidenkin ryhmien välisiä ristiriitaisuuksia, taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia sekä eri tahojen aiheuttamia paineita.

Kunnanjohtajia pyydettiin myös arvioimaan kuntaorganisaation kehitystä sekä kunnan ja valtion suhteen kehitystä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin muun muassa, onko kunta yksityistänyt tai kilpailuttanut toimintojaan ja mitä merkitystä tällä on kunnan henkilöstön vähentämiselle. Heidän tuli arvioida, onko kunnan organisaatio muuttunut keskitetymmäksi vai hajautetummaksi viimeisen kymmenen vuoden aikana, mihin suuntaan tehtävien delegointi poliitikoilta viranhaltijoille on kehittynyt ja miten valtion ja kunnan välinen suhde on kehittynyt. Lisäksi kunnanjohtajia pyydettiin ottamaan kantaa kunnan toiminnan tehostamiskeinoja koskeviin väittämiin. Väittämien aiheina olivat esimerkiksi kuntaliitokset, yksityistäminen ja kilpailuttaminen.

Vielä kysyttiin eri tahojen vaikutusta budjettiin ja kunnan taloudelliseen kehitykseen. Lueteltuja tahoja olivat muun muassa kunnanhallituksen puheenjohtaja, kunnanjohtajat, tiedotusvälineet ja valtiovalta. Vastaajien piti myös arvioida, miten usein he kommunikoivat eräiden tahojen kanssa ja missä määrin suhde näihin tahoihin on tärkeä kunnanjohtajan työssä sekä miten ristiriitainen tai yhteistyöhakuinen suhde heillä on näihin tahoihin. Luetelluista henkilöistä mainittakoon kunnanhallituksen puheenjohtaja, poliittisen opposition johtajat, kuntalaiset ja toimittajat.

Lopuksi esitettiin Suomen Kuntajohtajat ry:tä koskevia kysymyksiä sekä vastaajien joillekin henkilökohtaisille ominaisuuksille antamaa merkitystä.

Taustamuuttujia ovat tilastollinen kuntaryhmä, maakunta, vastaajan syntymävuosi luokiteltuna, sukupuoli, koulutuksen pituus ja koulutustaso, puolue- ja ammattiyhdistysliikkeen jäsenyydet, äidin ja isän ammatit vastaajan ollessa 15-vuotias. Lisäksi kysyttiin nykyisessä virassa palveltuja vuosia.

Keywords

delegointi; hajautus; johtajuus; johtaminen; keskittäminen; kilpailuttaminen; kunnallishallinto; kunnallispoliitikot; kunnallistalous; kunnanjohtajat; kunnat; kuntaliitokset; poliitikot; priorisointi; puolueet; ristiriidat; vaikuttaminen; virkamiehet; yksityistäminen

Topic Classification

• Yhteiskuntatieteet (Fields of Science Classification)
• Eliitit ja vaikuttajat (CESSDA Topic Classification)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDA Topic Classification)

Series

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Distributor

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Access

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Data Collector

• Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Time Period Covered

1996

Collection Dates

1996-03 – 1996-04

Nation

Suomi

Geographical Coverage

Suomi

Analysis/Observation Unit Type

Henkilö

Universe

Suomen kuntien johtajat (excluding Ahvenanmaa)

Time Method

Poikkileikkausaineisto

Sampling Procedure

Kokonaisaineisto

Collection Mode

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Research Instrument

Strukturoitu lomake

Response Rate

70

Data File Language

Downloaded data package may contain different language versions of the same files.

The data files of this dataset are available in the following languages: Finnish.

FSD translates quantitative data into English on request, free of charge. More information on ordering data translation.

Data Version

3.0

Completeness of Data and Restrictions

Tietoarkistolle toimitetussa datatiedostossa muuttujapatterit q24, q26, q35, q43 ja q44 oli koodattu kolmiluokkaisiksi, vaikka niiden lomakkeiden mukaan pitäisi olla viisiluokkaisia.

Yksittäisiä kuntia tai kunnanjohtajia koskevia tietoja ei saa raportoida tietosuojasyistä. Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttujat q1_1 ja q1_2, jotka luokiteltiin uusiksi muuttujiksi maakunta (maakunta) ja tilastollinen kuntaryhmitys (kuntaryh) Tilastokeskuksen vuoden 2008 luokituksien perusteella. Lisäksi aineistosta on luokiteltu syntymävuosi, poistettu työhistoriaa koskevat muuttujat q7_2 ja q7_3, järjestöjen jäsenyyksiä koskevat muuttujat q12_1, q12_2 ja q12_3, vanhempien ammatit q18_1 ja q19_1 (avomuuttujia) ja kunnan johtava poliitikko q29_2 (avomuuttuja) tietosuojasyistä.

Weighting

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Citation Requirement

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Bibliographical Citation

Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi) & Sandberg, Siv (Åbo Akademi) & Pikkala, Sari (Åbo Akademi): Suomen kunnanjohtajatutkimus 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2019-01-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1185

Deposit Requirement

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Disclaimer

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Other Material

See downloadable files at the top of the page.

Kansainvälinen aineisto the U.D.I.T.E. Leadership Study 1995-1997 on arkistoitu Tanskan kansallisarkistoon.

Related Materials

Anderson, Lene & Mouritzen, Poul Erik (1998). Techinical appendix. - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 285-311. Odense : Odense University Press.

List of participants (1998). - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 312. Odense : Odense University Press.

Related Publications

Ståhlberg, Krister (1999). Suomalainen kunnallishallinto kansainvälisessä vertailussa/Finländsk kommunalförvaltning i jämförande belysning. Helsinki: Helsingin kaupungin tietokeskus. Kvartti: Helsingin kaupungin tietokeskuksen neljännesvuosijulkaisu; 1999:4, 5-11.

Sandberg, Siv (1999). The Finnish Local Government Chief Executive Officer. Finnish Local Government Studies (Kunnallistieteellinen aikakauskirja) 27(3), 295-306.

Sandberg, Siv (1998). The Strong CEOs of Finland. In: The Anonymous Leader: Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), 113-127. Odense: Odense University Press.

Anderson, Lene & Mouritzen, Poul Erik (1998). Technical appendix. Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 285-311. Odense: Odense University Press.

List of participants (1998). - Julkaisussa: The Anonymous Leader : Appointed CEOs in Western Local Government (toim. Kurt Klaudi Klausen & Annick Magnier), s. 312. Odense : Odense University Press.