Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: paikallisyhdistystutkimus 1996

Aineistonumero

FSD1196

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1196
https://doi.org/10.60686/t-fsd1196

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Helander, Voitto (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Sisällön kuvaus

KuntaSuomi 2004 : poliittisen osallistumisen ja paikallisten intressiryhmien tutkimus 1996 suunnattiin tutkimuskunnissa toimivien yhdistysten ja järjestöjen jollekin edustajalle. Pääosin kysymykset koskevat yhdistyksen toimintaa ja ominaisuuksia, mutta mukana on myös vastaajan mielipiteitä koskevia kysymyksiä. Aluksi kysyttiin yhdistyksen perustietoja, kuten onko se rekisteröity yhdistys vai ei sekä yhdistyksen toiminta-alaa ja maantieteellistä toiminta-aluetta. Toiseksi kartoitettiin yhdistyksen järjestöllisiä voimavaroja: jäsenkunnan rakennetta (henkilöitä, yhteisöjä), henkilöjäsenten lukumäärää, sukupuoli-, ikä- ja koulutusjakaumaa, mahdollisten yhteisöjäsenten ominaisuuksia, jäsenmäärän kehitystä, jäsenten aktiivisuutta, palkatun henkilöstön määrää sekä työmäärän jakautumista palkattujen ja yhdistysaktiivien välillä.

Seuraavaksi tutkittiin yhdistyksen sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Vastaajilta kysyttiin heidän järjestönsä tiedotuksesta sekä pyrkimyksistä selvittää jäsenkunnan käsityksiä yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi selvitettiin muun muassa jäsenistön aktiivisuuden lisäämiseen mahdollisesti käytettyjä keinoja ja pidettyjen kokousten määrää. Yhdistyksen toimi- tai luottamushenkilöjohdon toimintaa kunnallisissa luottamus- tai virkatehtävissä tai yhdistyksen piiri- tai valtakunnantason luottamustehtävissä kysyttiin myös. Lisäksi kysyttiin yhdistyksen yhteistoimintaa järjestöjen ja puolueiden kanssa. Yhdistyksen taloutta selvitettiin muun muassa menojen määrän ja erilaisten tulonlähteiden sekä omistuksen tai hallinnan (esimerkiksi säätiöiden, kiinteistöjen) osalta.

Yhdistyksen ja kunnan suhdetta kartoitettiin muun muassa kysymällä mahdollisia keinoja, joilla yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielikuvaa kuntansa järjestöjen vaikutuspyrkimyksistä ja tuloksellisuudesta yleensä. Edelleen kysyttiin yhdistyksen yhteistoiminnasta ja vuorovaikutuksesta muiden järjestöjen ja kunnan viranomaisten kanssa sekä yhdistyksen mahdollisia yhteyksiä johonkin kunnalliseen laitokseen tai palveluyksikköön. Seuraavaksi selvitettiin yhdistyksen suhtautumista ja intressejä vuoden 1996 kunnallisvaalikampanjaan muutamalla kysymyksellä. Järjestön mahdollista palvelutuotantoa kartoitettiin parilla kysymyksellä.

Lopuksi tiedusteltiin vastaajien järjestöjä ja yhdistyksiä koskevia asenteita sekä yhdistyksen toiminnan esteitä. Asenneväittämät koskivat eri tavoin mm. järjestöjen suhdetta kuntaan ja kansalaisiin, järjestöjen varainhankintaa, verotusta, demokratiaa, palvelutuotantoa ja järjestöjen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Taustamuuttujia ovat vastaajan asema yhdistyksessä, sukupuoli, syntymävuosi ja niiden yhdistysten lukumäärä, joissa vastaajalla on luottamustehtäviä.

Asiasanat

järjestödemokratia; järjestöt; järjestötoiminta; jäsenistö; kolmas sektori; kunnat; kuntavaalit; osallistuminen; palvelut; päätöksenteko; tiedotus; vaikuttaminen; vapaaehtoistyö; viranhaltijat; vuorovaikutus; yhteisötalous

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Helander, Voitto (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Tuottajat

• Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1996-05 – 1996-08

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Espoo, Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Porvoon maalaiskunta, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vehkalahti, Vimpeli, Virrat

Havaintoyksikkötyyppi

Organisaatio

Perusjoukko/otos

Kunnissa toimivien yhdistysten puheenjohtajat, sihteerit, toiminnanjohtajat ja vastaavat (yksi vastaaja/yhdistys)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Kaksivaiheinen ositettu otanta projektikuntien valinnassa, kokonaistutkimus harkinnanvaraisesti määritellystä kohdejoukosta

Kuntaotokset valittiin erikseen alle 10000 asukkaan kunnista (28 kuntaa) ja yli 10000 asukkaan kunnista (19 kuntaa). Valinnassa pyrittiin edustavuuteen kummankin kuntajoukon sisällä suhteessa kokoluokan kaikkiin kuntiin. Suurten kuntien lukumäärä on tapausjoukossa suurempi kuin niiden osuus kaikista kunnista, koska niissä asuu 70 prosenttia maan väestöstä. Edustavuuskriteereinä käytettiin lisäksi mm. alueellista sijaintia, väestön ikä- ja koulutusrakennetta, elinkeinorakennetta ja kuntatalouden tunnuslukuja, poliittisia voimasuhteita sekä kunnan toimintapolitiikkaa kuvaavia muuttujia. Ahvenanmaan kunnat jätettiin valinnan ulkopuolelle niiden maakunnallisesta itsehallinnosta johtuvien erityispiirteiden takia.

Kohdejoukon valinta: yhdyshenkilöille toimitettuun aineistopyyntöön liitettiin lista kunnan päättäjien KuntaSuomen luottamushenkilö- ja viranhaltijatutkimuksessa ilmoittamista yhdistyksistä ja järjestöistä, jotka pyrkivät vaikuttamaan kunnan asioiden hoitoon. Lisäksi aineistopyyntöön liitettiin luettelo yhdistystyypeistä, joiden toivottiin tulevan tutkimuksessa edustetuiksi. Niiden ei tarvinnut olla rekisteröityjä yhdistyksiä. Täydennyksiä pyydettiin, jos kunta toimitti vain kaikkein keskeisimmät yhdistykset käsittävän luettelon tai jos havaittiin jonkin yhdistystyypin puuttuvan kunnan toimittamasta luettelosta. Kohdejoukko, yhdistykset, jotka ovat tavalla tai toisella vuorovaikutuksessa kunnan kanssa, valittiin kuntien KuntaSuomi-yhdyshenkilöiden toimittamista listoista.

Lopullinen kohdejoukko: 3919 yhdistystä ja järjestöä. Lopullisesta kohdejoukosta rajattiin ulkopuolelle mm. oppilaskunnat, säätiöt, opintopiirit, työväenyhdistykset ja harrastusryhmät, jotka ovat olemassa "vain itseään varten" sekä paikalliset puoluejärjestöt, koska ne ovat mukana KuntaSuomi-projektin kunnallisvaalitutkimuksessa. Ammattijärjestöistä tutkimukseen otettiin kaikki, joihin kuuluu kunnan henkilöstöä. Mikäli yhdistyksellä on kunnassa alaosastoja, kunnanosaosastoja ym., mukaan otettiin vain pääyhdistys. Mikäli pääyhdistys puuttuu, tutkimuksen perusjoukkoon valittiin korkeintaan neljä alayhdistystä. Kulttuurialan yhdistyksistä mukaan otettiin kaikki tuki- ja kannatusyhdistykset sekä yleiset kulttuuriyhdistykset. Harrastusyhdistykset jätettiin ulkopuolelle, ellei ollut ilmeistä, että yhdistys on osa kunnan julkisuuskuvaa (esim. kuoro, teatteri). Liikuntajärjestöistä mukaan otettiin enintään neljä saman lajin seuraa. Samaa määräkriteeriä sovellettiin metsästys-, kalastus- ja eräyhdistyksiin. Elinkeinotoiminnan yhdistykset, sosiaali- ja terveydenhuollon alayhdistykset sekä kunnanosayhdistykset ja kylätoimikunnat olivat järjestötyyppejä, joiden kohdalla ei suoritettu karsintaa. 2131 lomaketta palautettiin täytettynä.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

54,4

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistossa on mukana kaksi luokiteltua yhdistystyyppiä kuvaavaa muuttujaa.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi) & Helander, Voitto (Åbo Akademi) & Pikkala, Sari (Åbo Akademi): KuntaSuomi 2004: paikallisyhdistystutkimus 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2002-03-11). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1196

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomen Kuntaliitto : KuntaSuomi 2004 [verkkodokumentti]. KuntaSuomi 2004 : tutkimusmodulit [viitattu 25.3.2002]. Saatavissa: http://www.kunnat.net/kuntasuomi

Kunnat ja päättäjät (1997). Toim. Sari Pikkala. Helsinki : Suomen Kuntaliitto - (KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 9 & Acta; 85).

Julkaisut aineistosta

Kunnat ja järjestöt (1999). Toim. Voitto Helander & Sari Pikkala. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 20 & Acta; 116.

Kunnat ja päättäjät (1997). Toim. Sari Pikkala. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia; 9 & Acta; 85.