Tekijät

• Ståhlberg, Krister (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Helander, Voitto (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Asiasanat

järjestödemokratia, järjestöt, järjestötoiminta, jäsenistö, kolmas sektori, kunnat, kuntavaalit, osallistuminen, palvelut, päätöksenteko, tiedotus, vaikuttaminen, vapaaehtoistyö, viranhaltijat, vuorovaikutus, yhteisötalous

Sisällön kuvaus

KuntaSuomi 2004 : poliittisen osallistumisen ja paikallisten intressiryhmien tutkimus 1996 suunnattiin tutkimuskunnissa toimivien yhdistysten ja järjestöjen jollekin edustajalle. Pääosin kysymykset koskevat yhdistyksen toimintaa ja ominaisuuksia, mutta mukana on myös vastaajan mielipiteitä koskevia kysymyksiä. Aluksi kysyttiin yhdistyksen perustietoja, kuten onko se rekisteröity yhdistys vai ei sekä yhdistyksen toiminta-alaa ja maantieteellistä toiminta-aluetta. Toiseksi kartoitettiin yhdistyksen järjestöllisiä voimavaroja: jäsenkunnan rakennetta (henkilöitä, yhteisöjä), henkilöjäsenten lukumäärää, sukupuoli-, ikä- ja koulutusjakaumaa, mahdollisten yhteisöjäsenten ominaisuuksia, jäsenmäärän kehitystä, jäsenten aktiivisuutta, palkatun henkilöstön määrää sekä työmäärän jakautumista palkattujen ja yhdistysaktiivien välillä.

Seuraavaksi tutkittiin yhdistyksen sisäistä ja ulkoista vuorovaikutusta. Vastaajilta kysyttiin heidän järjestönsä tiedotuksesta sekä pyrkimyksistä selvittää jäsenkunnan käsityksiä yhdistyksen toiminnasta. Lisäksi selvitettiin muun muassa jäsenistön aktiivisuuden lisäämiseen mahdollisesti käytettyjä keinoja ja pidettyjen kokousten määrää. Yhdistyksen toimi- tai luottamushenkilöjohdon toimintaa kunnallisissa luottamus- tai virkatehtävissä tai yhdistyksen piiri- tai valtakunnantason luottamustehtävissä kysyttiin myös. Lisäksi kysyttiin yhdistyksen yhteistoimintaa järjestöjen ja puolueiden kanssa. Yhdistyksen taloutta selvitettiin muun muassa menojen määrän ja erilaisten tulonlähteiden sekä omistuksen tai hallinnan (esimerkiksi säätiöiden, kiinteistöjen) osalta.

Yhdistyksen ja kunnan suhdetta kartoitettiin muun muassa kysymällä mahdollisia keinoja, joilla yhdistys on pyrkinyt vaikuttamaan kunnan päätöksentekoon. Lisäksi kysyttiin vastaajan mielikuvaa kuntansa järjestöjen vaikutuspyrkimyksistä ja tuloksellisuudesta yleensä. Edelleen kysyttiin yhdistyksen yhteistoiminnasta ja vuorovaikutuksesta muiden järjestöjen ja kunnan viranomaisten kanssa sekä yhdistyksen mahdollisia yhteyksiä johonkin kunnalliseen laitokseen tai palveluyksikköön. Seuraavaksi selvitettiin yhdistyksen suhtautumista ja intressejä vuoden 1996 kunnallisvaalikampanjaan muutamalla kysymyksellä. Järjestön mahdollista palvelutuotantoa kartoitettiin parilla kysymyksellä.

Lopuksi tiedusteltiin vastaajien järjestöjä ja yhdistyksiä koskevia asenteita sekä yhdistyksen toiminnan esteitä. Asenneväittämät koskivat eri tavoin mm. järjestöjen suhdetta kuntaan ja kansalaisiin, järjestöjen varainhankintaa, verotusta, demokratiaa, palvelutuotantoa ja järjestöjen nykytilaa ja tulevaisuutta.

Taustamuuttujia ovat vastaajan asema yhdistyksessä, sukupuoli, syntymävuosi ja niiden yhdistysten lukumäärä, joissa vastaajalla on luottamustehtäviä.