FSD1233 Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1997
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
- Aineistoon ei liity muita kuvailevia tiedostoja
Aineiston nimi
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1997
Aineistonumero
FSD1233
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1233https://doi.org/10.60686/t-fsd1233
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- Österberg, Esa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä)
Sisällön kuvaus
Kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon suomalaiset käyttävät itse tehtyjä tai ulkomailta tuotuja alkoholijuomia. Ensiksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he nauttivat alkoholia. Seuraavaksi kartoitettiin kotitekoisten ja salakuljetettujen alkoholijuomien kulutusta. Vastaajilta kysyttiin, ovatko he nauttineet kotitekoisia alkoholijuomia, salakuljetettuja alkoholijuomia tai spriitä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajan perheessä valmistettu alkoholipitoista olutta tai kotiviiniä, ja jos on niin kuinka paljon. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta prosenttia vastaajien kuluttamasta oluesta, viinistä ja väkevistä alkoholijuomista on kotitekoista sekä kuinka suuri osuus väkevistä alkoholijuomista on salakuljetettua.
Sitten siirryttiin kysymyksiin salakuljetetuista väkevistä alkoholijuomista, spriistä ja pontikasta. Vastaajilta kysyttiin tuntevatko he jonkun, joka on ostanut tai jolta voisi ostaa salakuljetettuja väkeviä alkoholijuomia, spriitä tai pontikkaa. Edelleen tiedusteltiin, onko heille tarjottu ostettavaksi ja ovatko he itse ostaneet edellä mainittuja alkoholijuomia viimeisen 12 kuukauden sisällä. Lisäksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat jonkun, joka osaa valmistaa pontikkaa sekä osaavatko ja ovatko he viimeisen vuoden aikana itse valmistaneet sitä.
Seuraavaksi kyseltiin ulkomailta tuotujen alkoholijuomien käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä alkoholijuomia ja kuinka paljon he ovat tuoneet ulkomailta tai laivaristeilyiltä. Sitten kysyttiin, kuinka monta ulkomaanmatkaa tai risteilyä vastaajat ovat tehneet, ja moneltako niistä he ovat tuoneet alkoholijuomia. Edelleen kysyttiin, paljonko tuodusta oluesta ja väkevistä alkoholijuomista oli Suomessa valmistettua. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka monta prosenttia vastaajien juomasta oluesta, viinistä ja väkevistä alkoholijuomista on tuotu ulkomailta.
Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärät, elinvaihe, ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni, onko vastaaja perheen päähenkilö, perheen päähenkilön ammatti, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit olisivat nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.
Asiasanat
alkoholi (päihteet); alkoholijuomat; alkoholinkäyttö; kotivalmistus; pontikka; päihteet; salakuljetus; tuonti
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
- Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
Alkoholijuomien tilastoimaton kulutusJakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Suomen Gallup
Tuottajat
- Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä
Ajallinen kattavuus
1997
Aineistonkeruun ajankohta
1997-11-05 – 1997-11-24
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
Suomen 15 vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta
Otannan ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä koehenkilöitä on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä on jaettu kunkin läänin sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin jakamalla kaupungit asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin sekä maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä; satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Haastattelujen yhteydessä näyte kiintiöidään. Haastattelijalla on kaksi lähtöpistekorttia, joiden avulla hän valitsee kohdehenkilöt. Ensimmäisellä kortilla valitaan ensin yksi 15 - 39-vuotias nainen ja kaksi 15 - 39-vuotiasta miestä. Tämän jälkeen haastattelua jatketaan valitsemalla yksi 40-vuotias tai vanhempi mies ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa naista. Toisella kortilla valitaan yksi 15- 39 -vuotias mies ja kaksi 15 - 39-vuotiasta naista ja yksi 40-vuotias tai vanhempi nainen ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa miestä.
Keruumenetelmä
Kasvokkainen haastattelu
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Datan versio
1.0
Aineiston käytössä huomioitavaa
Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja.
Painokertoimet
Aineisto ei sisällä painomuuttujia.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
Österberg, Esa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1997 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2003-03-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1233
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Alkoholijuomien valmistus ja maahantuonti 1997 (1997). Espoo : Suomen Gallup. - (Gallup omnibus tutkimusraportti)
Julkaisut aineistosta
Österberg, Esa (2002). Onko vuosi 2004 kohtalokas alkoholiveroillemme? Yhteiskuntapolitiikka 67(3), 234-244.
Österberg, Esa (2005). Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 2004. Yhteiskuntapolitiikka 70(3), 283-294.
Nordlund, Sturla & Österberg, Esa (2000). Unrecorded alcohol consumption: its economics and its effects on alcohol control in the Nordic countries. Addiction 95 (Supplement 4), S551-S564.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.