Aineiston nimi

Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1998

Aineistonumero

FSD1234

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1234
https://doi.org/10.60686/t-fsd1234

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Österberg, Esa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä)

Sisällön kuvaus

Kyselyssä kartoitettiin, kuinka paljon suomalaiset käyttävät itse tehtyjä tai ulkomailta tuotuja alkoholijuomia. Ensiksi vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he nauttivat alkoholia. Seuraavaksi kartoitettiin kotitekoisten ja salakuljetettujen alkoholijuomien kulutusta. Vastaajilta kysyttiin, ovatko he nauttineet kotitekoisia alkoholijuomia, salakuljetettuja alkoholijuomia tai spriitä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajan perheessä valmistettu alkoholipitoista olutta tai kotiviiniä, ja jos on niin kuinka paljon. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta prosenttia vastaajien kuluttamasta oluesta, viinistä ja väkevistä alkoholijuomista on kotitekoista sekä kuinka suuri osuus väkevistä alkoholijuomista on salakuljetettua.

Sitten siirryttiin kysymyksiin salakuljetetuista väkevistä alkoholijuomista, spriistä ja pontikasta. Vastaajilta kysyttiin tuntevatko he jonkun, joka on ostanut tai jolta voisi ostaa salakuljetettuja väkeviä alkoholijuomia, spriitä tai pontikkaa. Edelleen tiedusteltiin, onko heille tarjottu ostettavaksi ja ovatko he itse ostaneet edellä mainittuja alkoholijuomia viimeisen 12 kuukauden aikana. Lisäksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat jonkun, joka osaa valmistaa pontikkaa sekä osaavatko ja ovatko he viimeisen vuoden aikana itse valmistaneet sitä.

Seuraavaksi kyseltiin ulkomailta tuotujen alkoholijuomien käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin, mitä alkoholijuomia ja kuinka paljon he ovat tuoneet ulkomailta tai laivaristeilyiltä. Sitten kysyttiin, kuinka monta ulkomaanmatkaa tai risteilyä vastaajat ovat tehneet, ja moneltako niistä he ovat tuoneet alkoholijuomia. Edelleen kysyttiin, paljonko tuodusta oluesta ja väkevistä alkoholijuomista oli Suomessa valmistettua. Lopuksi tiedusteltiin, kuinka monta litraa vastaajat ovat viimeksi kuluneena vuonna juoneet erilaisia alkoholijuomia sekä kuinka monta prosenttia niistä on tuotu ulkomailta tai juotu Suomen rajojen ulkopuolella.

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, ikä, peruskoulutus, ammatillinen koulutus, talouden bruttotulot, perheenjäsenten lukumäärät, elinvaihe, ammattiryhmä, työelämään osallistuminen, asuinpaikkakunnan tyyppi, asuinlääni, onko vastaaja perheen päähenkilö, perheen päähenkilön ammatti, mitä puoluetta äänestäisi ensisijaisesti ja toissijaisesti, jos eduskuntavaalit olisivat nyt, ja mitä puoluetta äänesti vuoden 1996 kunnallisvaaleissa.

Asiasanat

alkoholi (päihteet); alkoholijuomat; alkoholinkäyttö; kotivalmistus; pontikka; päihteet; salakuljetus; tuonti

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Suomen Gallup

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES). Alkoholi- ja huumetutkimus -ryhmä

Ajallinen kattavuus

1998

Aineistonkeruun ajankohta

1998-11-04 – 1998-11-25

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15 vuotta täyttänyt väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Otannan ensimmäisessä vaiheessa tutkimuksen edellyttämä määrä koehenkilöitä on jaettu alueellisesti lääneittäin. Toisessa vaiheessa kohdehenkilöiden määrä on jaettu kunkin läänin sisällä kuntatyypeittäin. Kunnat on ryhmitelty kuntatyyppeihin jakamalla kaupungit asukasmäärän mukaan suuriin ja pieniin sekä maalaiskunnat kolmeen luokkaan väestön elinkeinojakauman mukaan. Tutkimuskunnat on valittu edustavasti. Otannan kolmannessa vaiheessa jokaisesta tutkimuskunnasta on poimittu lähtöosoitteita väestömäärän edellyttämällä tavalla. Haastattelut on tehty lähtöpistejärjestelmällä; satunnaisesti poimituista lähtöosoitteista edeten on tehty kuusi haastattelua. Jokaisesta haastattelun kohteena olevasta taloudesta on valittu henkilö, joka täyttää valintakortin määräämät sukupuoli- ja ikäehdot. Haastattelujen yhteydessä näyte kiintiöidään. Haastattelijalla on kaksi lähtöpistekorttia, joiden avulla hän valitsee kohdehenkilöt. Ensimmäisellä kortilla valitaan ensin yksi 15 - 39-vuotias nainen ja kaksi 15 - 39-vuotiasta miestä. Tämän jälkeen haastattelua jatketaan valitsemalla yksi 40-vuotias tai vanhempi mies ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa naista. Toisella kortilla valitaan yksi 15- 39 -vuotias mies ja kaksi 15 - 39-vuotiasta naista ja yksi 40-vuotias tai vanhempi nainen ja kaksi 40-vuotiasta tai vanhempaa miestä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

86 muuttujaa ja 1008 havaintoa.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu postinumeromuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Österberg, Esa (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Alkoholijuomien tilastoimaton kulutus Suomessa 1998 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2003-03-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1234

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Alkoholin käyttö ja maahantuonti 11/98 (1998). Espoo : Suomen Gallup. - (Gallup omnibus tutkimusraportti)

Julkaisut aineistosta

Österberg, Esa (2002). Onko vuosi 2004 kohtalokas alkoholiveroillemme? Yhteiskuntapolitiikka 67(3), 234-244.

Österberg, Esa (2005). Alkoholin kulutuksen kasvu Suomessa vuonna 2004. Yhteiskuntapolitiikka 70(3), 283-294.

Nordlund, Sturla & Österberg, Esa (2000). Unrecorded alcohol consumption: its economics and its effects on alcohol control in the Nordic countries. Addiction 95 (Supplement 4), S551-S564.