Aineiston nimi

Suomalainen seksi 1992

Aineistonumero

FSD1243

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1243
https://doi.org/10.60686/t-fsd1243

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
• Kontula, Osmo (Helsingin yliopisto. Kansanterveystieteen laitos)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin suomalaisten sukupuolielämää. Vertailtavuuden takia suurin osa kysymyksistä on samoja kuin vuoden 1971 aineistossa (FSD1242), mutta monia teemoja on nyt painotettu enemmän (mm. sukupuolitaudit ja niiden hoito, yksineläjät, homoseksuaalisuus, rinnakkaissuhteet).

Aluksi vastaajia pyydettiin kuvailemaan lapsuudenkotiaan ja siellä sekä koulussa saatua sukupuolikasvatusta. Vastaajien omaa parisuhdetta kartoitettiin lukuisilla kysymyksillä mm. avo- ja avioliittojen määristä, nykyisen kumppanin tapaamisesta, parisuhteen kestosta ja sen onnellisuudesta, sukupuoliasioista keskustelemisen helppoudesta ja sukupuolielämän merkityksestä suhteen onnellisuudelle. Niiden vastaajien, joilla ei tällä hetkellä ole parisuhdetta, elämäntilannetta kartoitettiin myös. Edelleen selvitettiin ystävien määrää, liikuntaharrastuksia, tupakointia ja alkoholinkäyttöä. Terveydentilaa tarkasteltiin mm. kysymällä viime aikoina esiintyneitä oireita (mm. unettomuus, ylirasittuneisuus, huimaus) ja sairauksia tai vammoja (mm. kohonnut verenpaine, diabetes, nivelreuma, ihottuma). Pitkäaikaissairauksien vaikutuksia sukupuolielämälle ja naisten saamia hormonihoitoja selvitettiin myös.

Vastaajat arvioivat onnellisuuttaan ja elämäntilannettaan. Rakastumisen helppoudesta ja todellisten rakkaudenkohteiden määrästä esitettiin kysymyksiä. Edelleen kartoitettiin, onko olemassa joku, jota vastaaja tällä hetkellä todella rakastaa tai joka rakastaa häntä. Seuraavaksi kartoitettiin vastaajien sukupuolimoraalia asenneväittämillä, jotka koskivat mm. vapaata moraalia, sukupuoliyhteyden oikeutusta ilman rakkautta, naisen oikeutta tehdä aloite, homoseksuaalien parisuhteen laillistamista, keinohedelmöityksen sallimista yksinäisille naisille, vanhusten seksuaalisuhteita ja avioliitossa tapahtunutta raiskausta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri asioiden (mm. työ, perhe, uskonto) tärkeyttä omassa elämässään. Edelleen kysyttiin työpaikan rakkaussuhteista, ehkäisymenetelmistä ja ei-toivotun raskauden pelosta.

Ensisuudelman ja ensimmäisen vakituisen seurustelusuhteen ajankohtaa tiedusteltiin myös. Ensimmäiseen ja viimeisimpään yhdyntään liittyen tiedusteltiin ajankohtaa, nautitun alkoholin määrää, kumppania, ehkäisymenetelmää, aloitteentekijää ja arviota. Lisäksi kysyttiin sukupuolikumppaneiden määrästä, anaaliyhdynnöistä, esileikeistä, yhdyntätiheyden riittävyydestä, sukupuoliyhteyksien miellyttävyydestä, orgasmeista, vakituisen parisuhteen ulkopuolisista sukupuolisuhteista, suu- ja ryhmäseksistä sekä masturbaatiosta. Pornografisen materiaalin käyttöä kartoitettiin. Vastaajien sukupuolista suuntautumista tarkasteltiin useilla kysymyksillä. Edelleen selvitettiin maksullista seksiä ja koettua seksuaalista ahdistelua. Raskauksia, keskenmenoja, abortteja, impotenssia ja emättimen kostumisongelmia tarkasteltiin myös.

Lopussa vastaajat arvioivat omia seksuaalisia ominaisuuksiaan sekä sukupuolielämäänsä kokonaisuutena. He nimesivät itselleen parhaiten sopivan elämäntyylin. Sukupuolielämän ongelmiin saatua ammattiapua kartoitettiin ja arvioitiin. Edelleen kysyttiin henkilökohtaisista peloista (mm. aids ja seksuaalinen poikkeavuus), suonensisäisten huumeiden käytöstä ja HIV-testissä käymisestä. Sukupuolitauteja, gynekologisia sairauksia ja sukupuolielimiin kohdistuneita leikkauksia sekä niihin saatua hoitoa tarkasteltiin useissa kysymyksissä. Taustamuuttujia ovat mm. asuinlääni, kuntamuoto, sukupuoli, ikä, koulutus, huoltajan yhteiskuntaluokka, työmarkkina-asema, ammatti, nettotulot, kuuluminen kirkkoon, siviilisääty, lasten lukumäärä sekä puolison ikä, työmarkkina-asema ja ammatti.

Asiasanat

asenteet; elämäntapa; ihmissuhteet; parisuhde; rakkaus; seksuaalineuvonta; seksuaalisuus; seksuaalivähemmistöt; seurustelu; sukupuolielämä; sukupuolinen häirintä; sukupuolitaudit; terveydentila; uskottomuus; yksineläjät

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Perhe-elämä, avioliitto ja sukupolvet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Perhesuunnittelu ja lisääntymisterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveyshallitus
• Suomen Akatemia

Ajallinen kattavuus

1992

Aineistonkeruun ajankohta

1991-11 – 1992-02

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18 - 74-vuotias Suomessa asuva väestö (poislukien laitoksissa asuvat ja vaikealaatuista psyykkistä tai fyysistä vammaa potevat)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Alkuperäinen otos oli 3049 henkilöä, joista 85 oli kuolleita, pysyvästi ulkomailla/laitoksessa asuvia tai sairauden vuoksi kykenemättömiä vastaamaan. Netto-otos oli siten 2964, joista 636 kieltäytyi vastaamasta mm. ajanpuutteen tai periaatteen vuoksi ja 78 henkilöä ei tavoitettu. Haastattelut saatiin yhteensä 2250 vastaajalta eli kato oli 714 henkilöä (24,1 %). Itsetäytettävän kyselylomakkeen palautti 2196 henkilöä. Lomakkeen täyttämisestä johtuvien hankaluuksien takia hankittiin tiedot seitsemään kyselylomakkeeseen haastattelemalla. Haastatelluista 28 kieltäytyi vastaamasta kyselylomakkeeseen ja 16 ei pystynyt sitä täyttämään, kuudella täyttäminen jäi kesken.

Ennen aineistonkeruuta järjestettiin tutkimuksesta tiedotustilaisuus, toimitettiin lehdistötiedote ja informoitiin haastateltavia tutkimusaiheesta. Tilastokeskuksen 164 haastattelijaa sopi otokseen kuuluvien ihmisten kanssa puhelimitse tapaamisajat. Pääosa haastatteluista tehtiin vastaajien kodeissa, osa terveyskeskuksissa tai jossain muualla. Haastattelun jälkeen vastaajat täyttivät itse kyselylomakkeen haastattelijan näkemättä. Haastatteluun ja lomakkeen täyttöön kului keskimäärin 78 minuuttia.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Kasvokkainen haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

75,90

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

436 muuttujaa ja 2249 havaintoa.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD1242 Suomalainen seksi 1971

FSD1244 Viron seksitutkimus 2000

FSD1245 Pietarin seksitutkimus 1996

Aineiston käytössä huomioitavaa

Naisten vastausprosentti oli 77,7 ja miesten 74,2. Iän mukaan tarkasteltuna alle 25-vuotiaiden vastausprosentti oli korkein (83,3 %) ja 35 - 44-vuotiaiden (71,8 %) matalin. Pohjois-Karjalassa (88,2 %) ja Mikkelin (84,3 %) lääneissä asuvat vastasivat muualla asuvia aktiivisemmin, Uudellamaalla asuvat vastasivat heikoiten (70,3 %). Siviilisäädyn mukaan tarkasteltuna muita useammin tutkimukseen vastasivat lesket (82,6 %) ja harvemmin eronneet (72,3 %).

Kyselylomakkeen avokysymyksen 64 vastausluokkien selitteet ovat puutteelliset.

Haastattelulomakkeen muuttujat on nimetty a_q-alkuisiksi ja itse täytettävän lomakkeen b_q-alkuisiksi. Muuttujien numerointi vastaa alkuperäisiä lomakkeita.

Arkistoitu aineisto ei sisällä haastattelulomakkeen kysymysten 10, 29, 32, 57, 100 ja 111 eikä itse täytettävän lomakkeen kysymysten 10, 40 ja 76 muu, mikä -alakohtien avovastauksia.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto) & Kontula, Osmo (Helsingin yliopisto): Suomalainen seksi 1992 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1243

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Suomalainen seksi : tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta (1993). Toim. Osmo Kontula & Elina Haavio-Mannila. Juva : WSOY.

Aineistossa käytetty ammattiluokitus: Tilastokeskuksen ammattiluokitus 1987

Julkaisut aineistosta

Suomalainen seksi: tietoa suomalaisten sukupuolielämän muutoksesta (1993). Toim. Osmo Kontula & Elina Haavio-Mannila. Juva: WSOY.

Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina & Suoknuuti, Helena (1994). Finnish sex: the tables of all the questions of the 1992 survey and the comparable questions of the 1971 survey. Helsinki: Kansanterveystieteen laitokset. Kansanterveystieteen julkaisuja M; 113.

Kontula, Osmo & Haavio-Mannila, Elina (1995). Sexual pleasures: enhancement of sex life in Finland 1971-1992. Dartmouth: Aldershot.

Haavio-Mannila, Elina & Sinnemäki, Aino (2005). Sosioekonominen asema, sosiaalinen liikkuvuus ja seksuaalinen liikkuvaisuus. Teoksessa: Tutkimus menetelmien pyörteissä (toim. Pekka Räsänen & Anu-Hanna Anttila & Harri Melin), 257-278. Jyväskylä: PS-kustannus.

Haavio-Mannila, Elina & Rotkirch, Anna (1998). Generational and Gender Differences in sexual Life in St. Petersburg and Urban Finland. Yearbook of Population Research in Finland XXXIV, 133-160. Helsinki: The Population Research Institute.

Haavio-Mannila, Elina & Roos, J.P. & Rotkirch, Anna (2004). Olivatko suuret ikäluokat murroksen moottoreita? Sukupolven ja periodin vaikutuksen erittelyä seksin, politiikan ja vapaa-ajan suhteen. Teoksessa: Yhteiskunnan moottori vai kivireki? Suuret ikäluokat ja 1960-lukulaisuus (toim. Jani Erola & Terhi-Anna Wilska), 215-238. Jyväskylä: Sophi.

Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (1994). Sexual behavior changes in Finland during the last 20 years. Nordisk Sexologi 12(3), 196-214.

Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo & Kuusi, Elina (2001). Trends in sexual life: measured by national sex surveys in Finland in 1971, 1992 and 1999, and a comparison to a sex survey in St. Petersburg in 1996. Helsinki: Family Federation of Finland, Population Research Institute. Working papers E; 10.

Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (2001). Seksin trendit meillä ja naapureissa. Helsinki: WSOY.

Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (2003). Sexual Trends in the Baltic Sea Area. Helsinki: The Family Federation of Finland. The Population Research Institute. Publications of the Population Research Institute, Series D 41/2003.

Haavio-Mannila, Elina & Kontula, Osmo (2003). Single and Double Sexual Standards in Finland, Estonia, and St. Petersburg. The Journal of Sex Research, 40(1), 36-49.

Zhuk, Iryna L. (2013). Transformation of culture of sexual relations in Ukraine: experience of intercultural comparative analysis. Doctoral dissertation, Institute of Sociology of National Academy of Sciences of Ukraine, Kyiv, Ukraine (only Title in English).

Frisk, Matleena & Taavetti, Riikka (2020) FINSEX-tutkimusten sokea piste: Ohitetun väkivallan yhteiskunnalliset seuraukset Sukupuolentutkimus 33(4), 39-44.

Taavetti, Riikka (2021). Suomalaisuus ja seksi: FINSEX-tutkimusten käsitteelliset rajat 1971-1999. Teoksessa Matias Kaihovirta & Tiina Lintunen (toim.) Työväki ja seksi. Väki Voimakas 34. Helsinki: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 319-351. https://helda.helsinki.fi/handle/10138/334554