Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)

Asiasanat

eduskuntavaalit, ehdokkaat, nuoret, poliitikot, poliittinen käyttäytyminen, poliittinen osallistuminen, poliittinen toiminta, puolueet, tiedonlähteet, vaikuttaminen, valinta, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tutkimusaineiston tarkoituksena oli selvittää nuorten äänestyskäyttäytymistä eduskuntavaaleissa 2003. Vastaajilta kysyttiin, kuinka kiinnostuneita he ovat politiikasta. Erilaisin väitelausein kartoitettiin vastaajien käsityksiä politiikasta, heidän mahdollisuuksiaan poliittiseen vaikuttamiseen, politiikan vaikutuksia heidän elämäänsä sekä puolueiden ja ehdokkaiden mielekkyyttä. Vastaajilta kysyttiin eri asioiden, kuten itsehankitun tiedon ja työpaikan, vaikutuksista mielipiteiden muotoutumiseen politiikoista ja puolueista. Eri tietolähteiden - vanhemmista viihdeohjelmiin - tärkeyttä vastaajien äänestyspäätöksiin kysyttiin myös. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin keskustelivatko he eduskuntavaaleista vaalikampanjan aikana sekä testasivatko he itselleen sopivia kansanedustajaehdokkaita vaalikoneiden avulla.

Vastaajilta kysyttiin, äänestivätkö he viime eduskuntavaaleissa. Äänestäneiltä vastaajilta kysyttiin, missä vaiheessa he valitsivat äänestämänsä puolueen ja ehdokkaan, tunsivatko he ehdokkaansa, oliko ehdokas saman ikäinen ja samaa sukupuolta kuin he sekä minkä puolueen ehdokasta he äänestivät. Vastaajien ehdokasvalinnasta tiedusteltiin lisäksi, mitkä ehdokkaan ominaisuudet valintaan vaikuttivat ja missä määrin. Vastaajilta tiedusteltiin puolueen ominaisuuksien ja halun vaikuttaa hallitukseen vaikutuksista puoluevalintaan. Vaalien aikana esille nousseiden kysymysten, talouskasvusta prostituutioon, merkitystä vastaajien äänestysratkaisuihin tiedusteltiin myös. Vastaajilta, jotka eivät olleet äänestäneet kysyttiin, kuinka selvää äänestämättä jättäminen oli sekä pyydettiin arvioimaan eri tekijöiden, esimerkiksi valinnan vaikeuden, äänestämisen hyödyttömyyden tai protestihengen, tärkeyttä äänestämättä jättämiseen.

Vastaajilta kysyttiin ovatko tai haluaisivatko he olla mukana järjestöjen, seurojen, kerhojen, ryhmittymien tms. toiminnassa. Heiltä tiedusteltiin myös, mitä yhteiskunnallisen osallistumisen muotoja - yleisönosastokirjoittelusta väkivaltaisiin mielenosoituksiin - he ovat käyttäneet tai saattaisivat käyttää tärkeän asian edistämiseksi. Vastaajilta kysyttiin lisäksi, mitä puolueita he olisivat voineet äänestää vaaleissa, ovatko he saaneet vanhemmiltaan äänestysmallia sekä ovatko he tyytyväisiä taloudelliseen tilanteeseensa ja Paavo Lipposen hallituksen toimintaan.

Taustamuuttujina olivat vastaajan koulutus, pääasiallinen toiminta, ammattiryhmä, asumistapa, työllisyys, asuma-alue, sukupuoli ja ikä.