Aineiston nimi

Tilapäisenä kunnan töissä 1998

Aineistonumero

FSD1273

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1273
https://doi.org/10.60686/t-fsd1273

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Virtanen, Pekka (Tampereen yliopisto. Lääketieteen laitos)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa epätyypillisissä työsuhteissa olevan henkilöstön asemaa, työoloja, hyvinvointia ja työterveyshuoltoa. Tutkimusta rahoittivat Työsuojelurahasto ja tutkimukseen osallistuneet kunnat.

Ensin vastaajilta kysyttiin heidän nykyistä työpaikkaansa, viikoittaista työaikaansa sekä työsuhteen muotoa. Lisäksi kysyttiin, kuinka monta määräaikaista työsuhdetta vastaajalla on ollut saman kaupungin palveluksessa sekä tiedusteltiin nykyisen työsuhteen alkamis- ja päättymisaikaa. Vastaajia pyydettiin kertomaan, millainen heidän elämäntilanteensa oli ennen työsuhteen alkua ja mitä he arvelevat tekevänsä työsuhteen päätyttyä. Työsuhteeseen liittyen kysyttiin vielä, tekeekö vastaaja säännöllistä päivätyötä vai kuuluuko työhön ilta- yö- tai viikonloppuvuoroja.

Seuraavaksi kartoitettiin työhön liittyviä mielipiteitä ja tuntemuksia, joita pyydettiin arvioimaan erilaisten epätyypillisiä työsuhteita kuvaavien väittämien avulla. Väitteet kuvasivat esimerkiksi varmuutta tulevaisuuden suunnittelun ja taloudellisen tilanteen suhteen, sitoutumista työhön ja työyhteisöön, työmotivaatiota sekä työssä saatavia etuja ja asemaa verrattuna vakituisiin työntekijöihin. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin kertomaan, saavatko he koulutustaan vastaavaa palkkaa, onko aikaisemmista työsuhteista kertynyt palkkauksessa huomioitavaa kokemuslisää sekä ovatko mahdollisuudet lomiin ja työnantajan tarjoamiin henkilökuntaetuihin yhtä hyvät kuin vakituisilla työntekijöillä. Lisäksi tiedusteltiin, onko vastaajan ammattijärjestö kiinnostunut ei-vakituisissa työsuhteissa työskentelevien etujen ajamisesta.

Terveyteen liittyvien asioiden kartoittaminen aloitettiin kysymällä, kuinka monta kertaa vastaaja on käynyt lääkärin vastaanotolla viimeksi kuluneen vuoden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, onko vastaajalla oikeus käyttää kaupungin työterveyshuollon palveluita, ja pyydettiin erittelemään, mitä palveluja vastaaja on käyttänyt. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaajalle tehty terveystarkastusta kaupungin työterveyshuollossa ja onko työterveyshuolto järjestänyt kuntotestejä, terveyteen liittyviä ryhmätilaisuuksia tai antanut tukea työkyvyn ylläpitämiseen. Lisäksi kysyttiin, onko vastaajan työpaikalla kartoitettu työilmapiiriä tai ollut muuta työyhteisön kehittämistoimintaa ja onko vastaaja ollut kuntoutuksessa viimeksi kuluneen vuoden aikana.

Työn stressaavuutta pyydettiin arviomaan erilaisten väittämien avulla. Arvioitavat väitteet koskivat esimerkiksi työajan riittävyyttä sekä työmäärän ja työn vaatimustason sopivuutta. Vastaajilta tiedusteltiin lisäksi, missä vaiheessa he yleensä saavat tietää työtänsä koskevista muutoksista, missä määrin muutoksiin on mahdollista itse vaikuttaa ja otetaanko työpaikalla ylipäätään huomioon inhimillisiä näkökohtia muutoksia suunniteltaessa. Tämän jälkeen vastaajia pyydettiin arvioimaan, kuinka itsenäistä ja monipuolista heidän työnsä on ja millaiset ovat heidän mahdollisuutensa kehittyä työssä. Vaikutusmahdollisuuksia omaan työhön kartoitettiin vielä erikseen liittyen esimerkiksi työn sisältöön, työtahtiin ja -menetelmiin, työnjakoon sekä työaikoihin.

Työilmapiiriä ja -viihtyvyyttä kartoitettiin pyytämällä vastaajia arvioimaan esimerkiksi oman työpaikan kannustavuutta ja tiedonkulun avoimuutta sekä työvoiman riittävyyttä ja työn organisoinnin onnistuneisuutta. Seuraavaksi kysyttiin, miten vastaajan työpaikalla toimittaisiin, jos hän jäisi viikon sairaslomalle. Oman esimiehen ominaisuuksia pyydettiin arvioimaan esimerkiksi avoimuuden, alaisten mielipiteiden kuuntelemisen, kannustamisen ja tukemisen suhteen.

Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan nykyistä terveydentilaa ja työkykyä. Edelleen terveyteen liittyen pyydettiin kertomaan, mitä pitkäaikaisia sairauksia vastaajalla on ollut ja onko hänelle koskaan tapahtunut työtapaturmaa, joka olisi aiheuttanut työstä poissaolon. Seuraavaksi tiedusteltiin erilaisia itsetuntoon ja -arvostukseen, onnellisuuteen ja elämästä nauttimiseen sekä jaksamiseen liittyviä tuntemuksia. Koko elämään liittyen kysyttiin, kuinka selviä elämän tarkoitus ja sen päämäärät ovat vastaajalle tähän asti olleet. Lisäksi pyydettiin arvioimaan, kuinka usein vastaajalla on ollut erilaisia, pääasiassa kielteisiä tuntemuksia liittyen esimerkiksi ihmissuhteisiin, elämänhallintaan ja päivittäisten tehtävien hoitamiseen.

Lopuksi kysyttiin erilaisia perheeseen ja muihin läheisiin ihmissuhteisiin liittyviä asioita. Ensin tiedusteltiin, miten vastaaja jakaa vastuun huolehtia esimerkiksi omista lapsista, muista omaisista, kotitaloustöistä ja tärkeistä taloudellisista päätöksistä. Seuraavaksi kysyttiin, keneen vastaaja voi luottaa ollessaan rasittunut ja halutessaan unohtaa murheensa tai kaivatessaan rentoutusta kovien paineiden alla. Lisäksi pyydettiin kertomaan, kuka hyväksyy vastaajan sellaisena kuin hän on, kenen hän voi todella uskoa välittävän itsestään, kuka saa hänen olonsa paremmaksi ja kuka lohduttaa, kun hän on poissa tolaltaan.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat vastaajan perus- ja ammatillinen koulutus, ammatti, sukupuoli, syntymävuosi, asuinkunta, siviilisääty, talouden koko sekä puolison pääasiallinen toiminta. Id-muuttujan avulla aineiston tiedot on mahdollista yhdistää vuoden 2002 tietoihin.

Asiasanat

elämänhallinta; hyvinvointi; kunta-ala; onnellisuus; pätkätyö; sitoutuminen; sosiaalinen tuki; terveys; työelämä; työllistetyt; työntekijät; työolot; työterveyshuolto; työvoimapolitiikka

Tieteenala/Aihealue

• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Yleinen terveydentila ja hyvinvointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Salmelin, Jaana (MailService)

Ajallinen kattavuus

1998

Aineistonkeruun ajankohta

1997-10 – 1998-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Turku, Oulu, Vantaa, Raisio, Naantali, Nokia, Valkeakoski

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Seitsemän kunnan palveluksessa olevat ei-vakinaiset työntekijät

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Kysely lähetettiin tutkimuskuntien palveluksessa oleville ei-vakinaisille työntekijöille kirjeitse.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

57

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

223 muuttujaa ja 3086 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD1274 Tilapäisenä kunnan töissä 2002

Aineiston käytössä huomioitavaa

Avokysymysten q1 ja q2 vastaukset on anonymisoitu. Aineisto ei sisällä lomakkeen viimeisen sivun avokysymysten (kommentteja tutkimuksesta ja kokemuksia ei-vakituisena kunnan työntekijänä) vastauksia.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Virtanen, Pekka (Tampereen yliopisto): Tilapäisenä kunnan töissä 1998 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-12). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1273

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Saloniemi, Antti & Virtanen, Pekka & Aho, Simo & Koponen, Hannu & Vahtera, Jussi (2003). Työttömän työelämä : Työllisyysvaroin tuetun työn sisältö ja merkitykset. - Julkaisussa: Yhteiskuntapolitiikka, 68(1):19-33.

Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa : tutkittua tietoa ja haasteita (2002). Toim. Jussi Vahtera & Mika Kivimäki & Pekka Virtanen. Helsinki : Työterveyslaitos.

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: International Standard Classification of Occupations: ISCO-88. Geneva: International Labour Office, 1990.

Julkaisut aineistosta

Työntekijöiden hyvinvointi kunnissa ja sairaaloissa: tutkittua tietoa ja haasteita (2002). Toim. Jussi Vahtera & Mika Kivimäki & Pekka Virtanen. Helsinki: Työterveyslaitos.

Virtanen, Pekka & Vahtera, Jussi & Kivimäki, Mika & Liukkonen, Virpi & Virtanen, Marianna & Ferrie, Jane (2005). Labor Market Trajectories and Health: A Four-Year Follow-up Study of Initially Fixed-Term Employees. American Journal of Epidemiology 161(9), 840-846.

Saloniemi, Antti & Virtanen, Pekka & Aho, Simo & Koponen, Hannu & Vahtera, Jussi (2003). Työttömän työelämä: Työllisyysvaroin tuetun työn sisältö ja merkitykset. Yhteiskuntapolitiikka 68(1), 19-33.

Peutere, Laura (2006). Työolot, työyhteisön sosiaalinen pääoma ja psyykkinen oireilu. Tampere: Tampereen yliopisto. Sosiaalipsykologian pro gradu -tutkielma.

Kinnunen, Kirsi & Virtanen, Pekka & Valtonen, Hannu (2011). Koettu onnellisuus ja koettu terveys. Sairaus ei tee onnettomaksi, mutta onneton ei pysy terveenäkään. Yhteiskuntapolitiikka 76 (4), 387-396.