Aineiston nimi

Talouteen ja sosiaaliturvaan liittyvät asenteet 1994

Aineiston rinnakkainen nimi

International Survey of Economic Attitudes (ISEA) 1994

Aineistonumero

FSD1357

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1357
https://doi.org/10.60686/t-fsd1357

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)
• Kangas, Olli (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Kelley, Jonathan (International Survey Center)
• Evans, M.D.R (International Survey Center)

Sisällön kuvaus

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten mielipiteitä taloudesta ja sosiaaliturvasta. Vastaajia pyydettiin arvioimaan yksityistä ja julkista sektoria sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta ja vertailemaan yksityisen ja julkisen sektorin hyviä ja huonoja puolia. Mielipiteitä valtion ja talouden suhteesta kartoitettiin kysymyspattereilla, jotka käsittelivät tuotantotukia, halvan ulkomaantuonnin rajoittamista, tuontitavaroiden tulleja, työllisyyden tukemista, hintasäätelyä, tuotannonalojen omistussuhteita (yksityinen vs. julkinen) sekä valtion rooleja eri aloilla. Suhtautumista ammattiliittoihin ja työnantajiin selvitettiin muun muassa kysymällä ammattiliittojen ja työnantajien vallan määrästä sekä toiminnasta koko maan kannalta. Vastaajien suhtautumista lakkoihin sekä näkemyksiä siitä, kuinka palkkoja koskevat taloudelliset kysymykset tulisi ratkaista, tiedusteltiin väitelausein.

Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri alojen työntekijöiden todellisia ja ihannepalkkoja sekä millaista palkkaa tulisi maksaa eri tutkintotasoja suorittaneille henkilöille. Vastaajilta kysyttiin Suomessa vallitsevien tulo- ja omaisuuserojen suuruutta ja valtiollisen intervention tarvetta erojen pienentämiseksi. Lisäksi tiedusteltiin eri sosiaaliryhmien välisistä ristiriidoista, suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja suomalaisen yhteiskunnan sodanjälkeisten muutosten vaikutuksista kaikille suomalaisille sekä vastaajille perheineen.

Vastaajilta kysyttiin palkkatyön tuntimäärää viikoittain, pääasiallista toimintaa viimeksi kuluneella viikolla ja työ- ja työttömyysviikkojen määrää viimeksi kuluneen vuoden aikana. Heiltä kysyttiin myös työvuosien kokonaismäärää, osa-aikatyöhön kuluneiden vuosien määrää sekä ovatko he työskennelleet julkisella tai yksityisellä sektorilla. Edelleen tiedusteltiin kuinka vaikeaksi vastaajat olettavat työn löytymisen yksityiseltä ja julkiselta sektorilta sekä kummalta sektorilta he itse valitsisivat työpaikan. Seuraavaksi vastaajilta tiedusteltiin ammattia, työssätoimimisaikaa, työskentelysektoria sekä onko heillä alaisia tai esimiehiä. Vastaajien nykyisestä työstä kysyttiin työn ominaisuuksia ja vaatimuksia, vastaajien tyytyväisyyttä työhönsä, työstä saadun palkan oikeudenmukaisuutta sekä minkä suuruinen palkka olisi oikeudenmukainen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin, mitä seikkoja he pitävät tärkeimpinä työssä.

Vastaajilta kysyttiin omistivatko he vuonna 1985 tai kyselyn tekohetkellä erilaisia kestokulutushyödykkeitä, kiinteistöjä tai osakkeita. Seuraavaksi tiedusteltiin tyytyväisyyttä elämän eri sektoreihin aineellisesta elämäntasosta avioliittoon sekä mihin yhteiskunnan kerrokseen vastaajat katsovat kuuluvansa. Vastaajilta kysyttiin kuinka paljon eri tulotasoisten perheiden ja heidän itsensä tulisi maksaa veroja sekä kuinka paljon he oikeasti maksavat veroja. Edelleen tiedusteltiin minkä suuruisia sosiaalietuja tulisi maksaa eri syistä työttöminä tai kotiäitinä oleville. Vastaajia pyydettiin arvioimaan eri vaihtoehtoja eläketurvan järjestämiseksi sekä kuinka paljon valtion, työntekijän ja työnantajan tulisi maksaa eläkkeistä. Väitelausein kartoitettiin myös, mitkä eri tekijät saavat vaikuttaa eläkkeiden suuruuteen. Lisäksi vastaajilta tiedusteltiin ketä he pitävät sopivana hoitamaan vanhuksia sekä kolmivuotiasta lasta.

Taustatietoina ovat vastaajan sukupuoli, ikä, asuinpaikka, perus- ja jatkokoulutus, siviilisääty, kotitalouden rakenne, sosiaaliluokka, puoluekanta sekä suhtautuminen eri puolueisiin. Lisäksi taustatietoina ovat vastaajan isän työssätoimiminen, vanhempien koulutuspohja sekä puolison koulutus ja työssätoimiminen.

Asiasanat

ammattiyhdistykset; eläkkeet; eriarvoisuus; hyvinvointi; julkinen sektori; sosiaalietuudet; säätely; talouspolitiikka; työ; yhteiskunnallinen asema; yhteiskunnallinen muutos; yksityinen sektori

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Tulot, omaisuus ja investoinnit/säästäminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Talouden tila ja tunnusluvut (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaaliturvajärjestelmä (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Tuottajat

• Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos

Ajallinen kattavuus

1994

Aineistonkeruun ajankohta

syksy 1994 ( 1994 )

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 18 - 74-vuotias väestö (poislukien ruotsinkieliset)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Osoitetiedot kerättiin väestörekisteristä. Lomakkeita lähetettiin 3119 kappaletta ja neljän karhuntakierroksen jälkeen lomakkeita palautui 1737.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

56

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

361 muuttujaa ja 1737 havaintoa.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineisto ei sisällä kyselylomakkeen kysymyksiin 2111, 3044, 3072, 3084, 309, 3152, 3171-3175, 3181, 3182, 4092, 4093, 5021, 5022 (kohdan 14-vuotiaana osalta), 5033, 508, 509, 5171-5178 liittyviä muuttujia. Arkistoinnin yhteydessä on epäselvyyksien vuoksi poistettu muuttujat liittyen lomakkeen kysymyksiin 3231, 3232, 3233, 3234, 504, 4055, 3042, 5032 ja 5113.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Ervasti, Heikki (Turun yliopisto) & Kangas, Olli (Turun yliopisto): Talouteen ja sosiaaliturvaan liittyvät asenteet 1994 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD1357

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Sikora, Joanna (1997). A Comparison of 1994/1995 International Survey of Economic Attitudes Data with Censuses. - In: WwA: Worldwide Attitudes [verkkolehti], Volume 1997-12-21: 1-15. Lehti julkaistaan myös painettuna. Saatavissa: http://www.international-survey.org/wwa_pub/articles/joanna2.htm

Ervasti, Heikki (1996). Bringing the Family Back in? : attitudes towards the role of the family in the care for the elderly and children. - Julkaisussa: Ervasti, Heikki: Kenen vastuu? : tutkimuksia hyvinvointipluralismista legitimeetin näkökulmasta. s. 118-148. Helsinki : Stakes. - (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, tutkimuksia; 62) & Turku : Turun yliopisto. - Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Julkaisut aineistosta

Sikora, Joanna (1997). A Comparison of 1994/1995 International Survey of Economic Attitudes Data with Censuses [verkkodokumentti]. WwA: Worldwide Attitudes, Vol. 1997-12-21: 1-15. http://www.international-survey.org/wwa_pub/articles/joanna2.htm [viitattu 16.7.2004].

Peltonen, Hanna (2000). Työtyytyväisyys Suomessa ja Australiassa. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Kangas, Olli (2000). The Grasshopper and the Ants: Popular Opinions of Just Distribution in Australia and Finland [verkkodokumentti]. SPRC Seminar Series, Session 1, 2000, Sydney, Australia. http://www.sprc.unsw.edu.au/seminars/kangas.pdf [viitattu 16.7.2004].

Forma, Pauli & Kangas, Olli (1999). Need, citizenship or merit: public opinion on pension in Australia, Finland and Poland. In: The end of the welfare state?: responses to state retrenchment (eds. Stefan Svallfors & Peter Taylos-Gooby), 161-189. London: Routledge.

Forma, Pauli (1995). Hyvinvointimallien kannatus Suomessa: tutkimus sosiaalipoliittisten intressien välittymisestä. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Forma, Pauli (1996). Agentit kansan asialla? Maanviljelijöiden, työntekijöiden ja yrittäjien etujen välittyminen poliittiseen päätöksentekoon. Politiikka 38(4), 201-217.

Forma, Pauli (1996). The politics of interest mediation: the case of universalistic social policy in Finland. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopisto, sosiaalipolitiikan laitos. Sarja B; 7.

Forma, Pauli (1997). Citizens, elites and the welfare state: opinions on pension policy in Finland. Helsinki: Stakes. National Research and Developement Centre for Welfare and Health, Themes; 5/1997.

Forma, Pauli (1999). Do the agents work for the people?: the representation of class interests in the light of opinion data. Teoksessa: Forma, Pauli: Interests, institutions and the welfare state: studies on public opinion towards the welfare state, s. 100-118. Helsinki: Stakes National Research and Developement Centre for Welfare and Health, Research Report; 102 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Forma, Pauli (1999). Eroding solidarity - growing polarisation?: welfare state opinions of the well-off and worse-off finns during the economic recession. Teoksessa: Forma, Pauli: Interests, institutions and the welfare state: studies on public opinion towards the welfare state, s. 81-99. Helsinki: Stakes National Research and Developement Centre for Welfare and Health, Research Report; 102 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Forma, Pauli (1999). Interests, institutions and the welfare state. Teoksessa: Forma, Pauli: Interests, institutions and the welfare state: studies on public opinion towards the welfare state, s. 16-44. Helsinki: Stakes National Research and Developement Centre for Welfare and Health, Research Report; 102 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Forma, Pauli (1999). Mureeneeko solidaarisuus, polarisoituuko yhteiskunta? Hyvä- ja huono-osaisten sosiaaliturvaa ja hyvinvointivaltiota koskevat mielipiteet 1990-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 64(1), 3-19.

Forma, Pauli (1999). Welfare state opinions among citizens, MP-candidates and elites: evidence from Finland. Teoksessa: Forma, Pauli: Interests, institutions and the welfare state: studies on public opinion towards the welfare state, s. 119-135. Helsinki: Stakes National Research and Developement Centre for Welfare and Health, Research Report; 102 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Forma, Pauli (1999). Welfare state opinions among citizens, MP-candidates and elites: evidence from Finland. Teoksessa: The end of the welfare state?: responses to state retrenchment (eds. Stefan Svallfors & Peter Taylos-Gooby), s. 87-105. London: Routledge.

Evans, M. D. R & Kelley, Jonathan (2004). Subjective Social Location: Data From 21 Nations. International Journal of Public Opinion Research, 16(1), 3-38.

Ervasti, Heikki (1995). Bringing the Family Back in? Attitudes towards the role of the family in the care for the elderly and children. Yearbook of population research in Finland 32/1994-1995, 80-95. Helsinki: The Population Research Institute.

Ervasti, Heikki (1996). Bringing the Family Back in?: attitudes towards the role of the family in the care for the elderly and children. Teoksessa: Ervasti, Heikki: Kenen vastuu?: tutkimuksia hyvinvointipluralismista legitimeetin näkökulmasta, 118-148. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, tutkimuksia; 62 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Ervasti, Heikki (1996). Hyvinvointivaltion kriisi ja vaihtoehtoiset sosiaalipolitiikan toimintamallit. Teoksessa: Ervasti, Heikki: Kenen vastuu?: tutkimuksia hyvinvointipluralismista legitimeetin näkökulmasta, 1-65. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, tutkimuksia; 62 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Ervasti, Heikki (1996). Matkalla vapaaseen markkinatalouteen?: julkisen sektorin kokoa koskevat asenteet Puolassa ja Suomessa. Teoksessa: Ervasti, Heikki: Kenen vastuu?: tutkimuksia hyvinvointipluralismista legitimeetin näkökulmasta, 149-188. Helsinki: Stakes. Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, tutkimuksia; 62 & Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan väitöskirja.

Airio, Ilpo & Kangas, Olli (2017). Mielipiteet eläkkeiden järjestämistavoista ja määräytymisperiaatteista Suomessa vuosina 1994 ja 2016. Yhteiskuntapolitiikka Vol. 82 (6). 617-629.

Penttilä, Emma (2019) Puoluekannan ja ammattitaustan vaikutus suhtautumisessa poliittisiin lakkoihin. Kandidaatin tutkielma, Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Tampereen yliopisto.