FSD2005 Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden elämäntilannekysely 1995

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden elämäntilannekysely 1995

Aineistonumero

FSD2005

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2005
https://doi.org/10.60686/t-fsd2005

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

Sisällön kuvaus

Kysely on osa Lapsesta aikuiseksi -tutkimusta, joka on jatkunut samojen henkilöiden seurantana yli 30 vuotta. Tämän tutkimusvaiheen tarkoitus on kuvata 36-vuotiaiden elämää sen eri osa-alueilla. Vertailujen mahdollistamiseksi suuri osa kysymyksistä on samoja kuin 27-vuotiaana tutkittaville esitetyssä kyselyssä. Elämäntilannekyselyn lisäksi tässä tutkimusvaiheessa tietoa kerättiin haastattelulla, eri testeihin ja menetelmiin perustuvilla kyselylomakkeilla sekä persoonallisuustesteillä.

Aluksi selvitettiin vastaajan perhesuhteita, kuten siviilisäätyä, lasten määrää ja talouden kokoa. Asumiseen liittyen tiedusteltiin muun muassa vastaajan asunnon omistussuhdetta ja pinta-alaa. Vastaajalta tiedusteltiin myös, onko hän saanut toimeentulotukea viimeisen vuoden aikana, mitä lainoja hänellä on ja aiheutuuko niiden maksamisesta vaikeuksia. Lisäksi vastaajaa pyydettiin arvioimaan hänen omaa/perheensä taloudellista tilannetta sekä tyytyväisyyttä toimeentuloonsa. Seuraavaksi kartoitettiin koulutukseen, työhön ja työttömyyteen liittyviä asioita. Vastaajalta tiedusteltiin myös hänen puolisonsa työtilannetta ja ammattia. Kokemuksia mahdollisesta työttömyydestä pyydettiin arvioimaan. Vastaajaa pyydettiin myös erittelemään työtilannettaan eri tapahtumien ja niiden kestojen suhteen vuodesta 1986 lähtien sekä arvioimaan, kuinka tyytyväinen hän yleisesti ottaen on nykyiseen työtilanteeseensa.

Vapaa-ajan viettoa selvitettiin pyytämällä vastaajaa arvioimaan, missä määrin hänen aikansa kuluu muun muassa lasten kanssa puuhailuun, TV:n katseluun, sukulaisten kanssa seurusteluun, kirjojen lukemiseen, järjestötoimintaan ja liikuntaan. Häntä pyydettiin asettamaan eri asioita, kuten perhe, ystävät ja työ, tärkeysjärjestykseen. Televisio-ohjelmien katselusta, käsitöiden tekemisestä, kirjojen lukemisesta sekä teatterissa, konserteissa ja ravintoloissa käymisestä esitettiin kysymyksiä. Tyytyväisyyttä vapaa-ajan sisältöön pyydettiin pohtimaan. Ystävyyssuhteita kartoitettiin kysymällä, kuinka monta läheistä ystävää hänellä on kaiken kaikkiaan ja saako hän eri tilanteissa tukea ja apua.

Alkoholinkäyttöä selvitettiin monilla tavoilla. Vastaajalta muun muassa kysyttiin, minkä ikäisenä hän on alkanut käyttää säännöllisesti alkoholia ja kuinka usein hän juo alkoholia mitenkin paljon. Tupakoinnista esitettiin myös kysymyksiä. Vastaajaa pyydettiin kertomaan esimerkiksi, kuinka monta savuketta hän polttaa päivittäin ja montako kertaa on yrittänyt lopettaa. Henkistä hyvinvointia selvitettiin kysymällä muun muassa, onko hän pystynyt keskittymään tehtäviinsä, onko pystynyt tekemään päätöksiä tai kyennyt kohtaamaan vaikeuksia. Edelleen tiedusteltiin, millainen hänen terveydentilansa on ollut viimeisen vuoden aikana ja onko hän koskaan käyttänyt mielenterveyspalveluja.

Henkilökohtaisia näkemyksiä kartoitettiin seuraavaksi. Vastaajalta kysyttiin muun muassa, onko hän saavuttanut tavoitteitaan, onko hän tyytyväinen itseensä sekä uskooko hän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa omaan kehitykseensä. Minäkuvaa selvitettiin kysymällä muun muassa, tunteeko vastaaja itsensä epätoivoiseksi, onko hänellä vahva tahto tai suhtautuuko hän asioihin luottavaisesti. Edelleen tiedusteltiin, miten erilaiset luonnekuvaukset sopivat häneen itseensä. Lisäksi vastaaja pohti, miten tärkeitä hänen elämässään ovat esimerkiksi politiikka, taide, tiede, tekniikka, uskonto ja talouselämä.

Vastaajan elämässä sattuneita tapahtumia ja muutoksia käytiin läpi. Vastaajalta tiedusteltiin esimerkiksi, milloin hän on ryhtynyt asumaan avoliitossa tai solminut avioliiton, saanut lapsen, aloittanut opiskelun, siirtynyt työelämään tai vaihtanut asuinpaikkakuntaa. Lisäksi tiedusteltiin ajankohtaa erilaisille tapahtumille, kuten esimerkiksi äidin tai isän kuolema, abortti tai keskenmeno, oma tai läheisen henkilön vakava sairastuminen tai onnettomuus, taloudellinen romahdus ja aatteellinen/uskonnollinen herätys. Tulevaisuuteen liittyen kysyttiin muun muassa, tunteeko hän voivansa vaikuttaa elämässään tapahtuviin muutoksiin ja kuinka selkeitä ovat hänen tulevaisuutta koskevat suunnitelmansa. Vastaajaa pyydettiin pohtimaan, miten paljon hän katsoo tulevaisuutensa riippuvan erilaisista tekijöistä, kuten esimerkiksi itsestä, menneisyydestä, ulkoisista asioista, onnesta, kohtalosta tai Jumalasta. Lopuksi kysyttiin, kuinka paljon vastaaja pelkää tulevaisuutta ajatellen esimerkiksi taloudellisia vaikeuksia, ihmissuhdeongelmia tai luonnon saastumista, ja toisaalta kuinka tärkeänä hän pitää tulevaisuuden kannalta erilaisia asioita, kuten taloudellista menestystä, ihmissuhteita, terveyttä, tai kulttuurielämää. Taustamuuttujana on vastaajan sukupuoli.

Asiasanat

aikuiset; alkoholinkäyttö; arvot; elämänmuutokset; elämäntapa; minäkuva; perheet; terveys; toimeentulo; tulevaisuus; tupakointi; työ; vapaa-aika

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Lapsesta aikuiseksi

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

  • Lapsesta aikuiseksi -tutkimusryhmä

Ajallinen kattavuus

1995

Aineistonkeruun ajankohta

1995-05 – 1995-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Jyväskylä

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Otantahetkellä vuonna 1968 kansakoulun toisluokkalaiset keskisuomalaisen kaupungin oppilaat, jotka ovat edelleen mukana pitkittäistutkimuksessa. Otos poimittiin sekä keskustasta että esikaupunginosista.

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: kohortti/tapahtuma-aineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Kyseessä on pitkittäistutkimus, joka alkoi vuonna 1968, kun tutkittavat olivat Jyväskylän kaupungin kansakoulun toisen luokan oppilaita, iältään n. 8-vuotiaita. Otokseen kuuluivat satunnaisesti kaupungin kouluista poimitut 12 koululuokkaa, joilla oli yhteensä 369 oppilasta. Puolet otoksen koululuokista oli kaupungin keskusta-alueelta ja puolet esikaupunkialueilta.

Tämän aineistonkeruun vaihe aloitettiin toukokuussa 1995 lähettämällä tutkittaville postissa kyselylomakkeet, joista noin puolet saatiin heti takaisin. Uusintakysely lähetettiin kesäkuussa ja joitakin kyselylomakkeita saatiin takaisin vielä samana vuonna tehtyjen haastattelujen yhteydessä. Kyselyn palautti yhteensä 311 henkilöä.

Katoanalyysin perusteella lapsuusiän käyttäytymispiirteet ja koulumenestys 14-vuotiaana eivät ennustaneet tutkimukseen osallistumista aikuisiässä. Ainoa ero oli, että lapsena passiiviset oppilaat olivat hieman haluttomampia osallistumaan tutkimukseen aikuisena kuin muut. Otoksen edustavuutta verrattiin myös Tilastokeskuksesta saatujen tietojen perusteella ikäluokkaan, joka oli syntynyt vuonna 1959, eli samana vuonna kuin valtaosa tutkittavista. Tutkimukseen osallistuneet edustivat uskonnon, siviilisäädyn, lapsiluvun ja työttömyysasteen suhteen hyvin koko 36-vuotiaiden ikäluokkaa Suomessa. Tutkimukseen osallistuneet naiset olivat hieman koulutetumpia kuin ikäisensä naiset keskimäärin.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD2033 Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden haastattelu 1995

FSD2120 Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden persoonallisuustestit 1995

FSD2123 Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden kyselylomakkeet 1995

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kysymysten 72 ja 73 viimeisiin vastausvaihtoehtoihin lienee tullut kyselylomakkeessa virhe.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Pulkkinen, Lea (Jyväskylän yliopisto): Lapsesta aikuiseksi: 36-vuotiaiden elämäntilannekysely 1995 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2005-03-04). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2005

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Aineistoa ei luovuteta opetustarkoituksiin, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin.
Aineistoa on mahdollista saada tutkimuskäyttöön, esimerkiksi väitöskirjatöihin ja kansainvälisiä julkaisuja varten.
Lapsesta aikuiseksi -data on edelleen alkuperäisen tutkijaryhmän aktiivikäytössä, aineistoja saa käyttöönsä vain tutkijoiden suostumuksella. He päättävät käyttöluvista tapauskohtaisesti. Käytännössä aineistoa hyödynnetään yleensä yhteistyössä Lapsesta aikuiseksi -hankkeen tutkijoiden kanssa.
Käyttölupahakemusmenettely poikkeaa Tietoarkiston normaalista käytännöstä. Hakemusmenettely on kaksiportainen:
Ensimmäisessä vaiheessa Tietoarkisto hyväksyy hakemuksen, minkä jälkeen hakija saa käyttöönsä dokumentit, jotka sisältävät esimerkiksi kyselylomakkeet, muuttujaluettelot ja muuttujien suorat jakaumat.
Toisessa vaiheessa hakija tekee Tietoarkistolta saamansa materiaalin pohjalta tutkimussuunnitelman, jossa yksilöi tarvitsemansa muuttujat. Tämän tutkimussuunnitelman hakija toimittaa itse suoraan tutkimusjohtaja Katja Kokolle (katja.r.kokko@jyu.fi). Jos hakemus hyväksytään, hakija saa tarvitsemistaan muuttujista niin kutsutut käyttöversiot suoraan Lapsesta aikuiseksi -tutkijaryhmältä.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoa Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimuksesta.

Yleiskuvaus tutkimusprojektista, arkistoiduista aineistoista ja käyttölupamenettelystä sekä lista julkaisuista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Pulkkinen, Lea & Sinkkonen, Merja (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja; 333.

Pulkkinen, Lea (toim.) (1997). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Lapsesta aikuiseksi -pitkittäistutkimukseen liittyviä julkaisuja ei ole eritelty aineistoittain. Koko aineistosarjaa koskeva julkaisuluettelo on saatavilla tietoarkiston Lapsesta aikuiseksi -lisätietosivulla.

Tuori, Sami (2015). Työurat työmarkkinoiden murroksessa. Työuran vakauden yksilökohtaiset taustamekanismit vuoden 1959 syntymäkohortilla. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos. Yhteiskuntapolitiikan pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-201504271679

Aunola, K., Nurmi, J.-E., Onatsu-Arvilommi, T., & Pulkkinen, L. (1999). The role of parents' self-esteem, mastery-orientation and social background in their parenting styles. Scandinavian Journal of Psychology, 40, 307-317. doi: 10.1111/1467-9450.404131

Dubow, E. F., Huesmann, L. R., Boxer, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2006). Middle childhood and adolescent contextual and personal predictors of adult educational and occupational outcomes: A mediational model in two countries. Developmental Psychology, 42, 937-949. doi: 10.1037/0012-1649.42.5.937

Duncan, G. J., Bergman, L., Duckworth, K., Kokko, K., Lyyra, A.-L., Metzger, M., Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207-234). New York, NY, US: Russell Sage Foundation.

Eerola, M., & Helske, S. (2016). Statistical analysis of life history calendar data. Statistical Methods in Medical Research, 25, 571-597.

Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2007). Implications of timing of entering adulthood for identity achievement. Journal of Adolescent Research, 22, 504-530. (ref.) doi: 10.1177/0743558407305420

Fadjukoff, P., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2010). Changing economic conditions and identity formation in adulthood. European Psychologist, 15, 293-303. doi: 10.1027/1016-9040/a000061

Fadjukoff, P., & Pulkkinen, L. (2006). Identity formation, personal control over development, and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. (pp. 265-285). Cambridge: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.019

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2005). Identity processes in adulthood: diverging domains. Identity: an International Journal of Theory and Research, 5, 1-20. doi: 10.1207/s1532706xid0501_1

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L.,& Kokko, K. (2016). Identity formation in adulthood: A longitudinal study from age 27 to 50. Identity: An International Journal of Theory and Research, 16, 8-23.

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2016). Parental identity and its relation to parenting and psychological functioning in middle age. Parenting: Science and Practice, 16, 87-107. doi: 10.1080/15295192.2016.1134989

Farrington, D. P., & Pulkkinen, L. (2009). Introduction: The unusualness and contribution of life span longitudinal studies of aggressive and criminal behavior. Aggressive Behavior, 35, 115-116. doi: 10.1002/ab.20299

Feldt, T., Kokko, K., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2005). The role of family background, school success, and career orientation in the development of sense of coherence. European Psychologist, 10, 298-308. doi: 10.1027/1016-9040.10.4.298

Feldt, T., Metsäpelto, R.-L., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2007). Sense of coherence and five-factor approach to personality: conceptual relationships. European Psychologist,12, 165-172. doi: 10.1027/1016-9040.12.3.165

Feldt, T., Mäkikangas, A., & Aunola, K. (2006). Sense of coherence and optimism: A more positive approach to health. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York, NY, US: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.020

Helske, S., Steele, F., Kokko, K., Räikkönen, E., & Eerola, M. (2015). Partnership formation and dissolution over the life course: Applying sequence analysis and event history analysis in the study of recurrent events. Longitudinal and Life Course Studies, 6, 1-25.

Hietalahti, M., Rantanen, J., & Kokko, K. (2016). Do life goals mediate the link between personality traits and mental well-being? The Journal of Happiness & Well-Being, 4, 72-89.

Hietalahti, M., Tolvanen, A., & Kokko, K. (2015). Values and personal life investment in middle-age: Measures and relations. Journal of Adult Development, 22, 206-220. doi: 10.1007/s10804-015-9212-7

Hurme, H. (2006). Grandparents as resource factors in the family. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 245-262). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.017

Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1995). Aggressive and non-prosocial behaviour as precursors of criminality. Studies on Crime and Crime Prevention, 4, 1, 6-21.

Hämäläinen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Problem behavior as a precursor of male criminality. Development and Psychopathology, 8, 443-455. doi: 10.1017/S0954579400007185

Jalonen, N., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). Job skill discretion and emotion control strategies as antecedents of recovery from work. European Journal of Work and Organizational Psychology, 24, 389-401. doi: 10.1080/1359432X.2014.914923

Juujärvi, P., Kaartinen, J., Laitinen, T., Vanninen, E., & Pulkkinen, L. (2006). Effects of physical provocations on heart rate reactivity and reactive aggression in children. Aggressive Behavior, 32, 99-109. doi: 10.1002/ab.20129

Juujärvi, P., Kaartinen, J., Vanninen, E., Laitinen, T., & Pulkkinen, L. (2006). Controlling of reactive aggression through cognitive evaluation of proactive aggression cues. Cognition & Emotion, 6, 759-784. doi: 10.1080/02699930500368022

Juujärvi, P., Kooistra, L., Kaartinen, J., & Pulkkinen, L. (2001). An aggression machine. V. Determinants in reactive aggression revisited. Aggressive Behavior, 27, 430-445. doi: 10.1002/ab.1028

Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2006). Association between long-term job strain and metabolic syndrome factor across sex and occupation. Journal of Individual Differences, 27, 151-161. doi: 10.1027/1614-0001.27.3.151

Kinnunen, M.-L., Feldt, T., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2008). Self-esteem: an antecedent or a consequence of social support and psychosomatic symptoms? Cross-lagged associations in adulthood. Journal of Research in Personality, 42, 333-347. doi: 10.1016/j.jrp.2007.06.004

Kinnunen, M.-L., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). Allostatic load of men and women in early middle age. Journal of Individual Differences, 26, 20-28. doi: 10.1027/1614-0001.26.1.20

Kinnunen, M.-L., Kokkonen, M., Kaprio, J., & Pulkkinen, L. (2005). The associations of emotion regulation and dysregulation with the metabolic syndrome factor. Journal of Psychosomatic Research, 58, 513-521. doi: 10.1016/j.jpsychores.2005.02.004

Kinnunen, M.-L., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Kokko, K., Tolvanen, A., Kinnunen, U., Leppänen, E., & Pulkkinen, L. (2012). Personality profiles and health: Longitudinal evidence among Finnish adults. Scandinavian Journal of Psychology. Advance online publication. doi: 10.1111/j.1467-9450.2012.00969.x

Kinnunen, M.-L., Pietiläinen, K., & Rissanen, A. (2006). Body size and overweight from birth to adulthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 95-107). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.008

Kinnunen, U., Feldt, T., Geurts, S., & Pulkkinen, L. (2006). Types of work-family interface: Well-being correlates of negative and positive spillover between work and family. Scandinavian Journal of Psychology, 47, 149-162. doi: 10.1111/j.1467-9450.2006.00502.x

Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (1998). Linking economic stress to marital quality among Finnish marital couples: Mediator effects. Journal of Family Issues, 19, 705-724. doi: 10.1177/019251398019006003

Kinnunen, U. & Pulkkinen, L. (2001). Linking job characteristics to parenting behavior via job-related affect. In J. R. M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.233-249). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.

Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2003). Childhood socioemotional characteristics as antecedents of marital stability and quality. European Psychologist, 8, 223-237. doi: 10.1027/1016-9040.8.4.223

Kinnunen, U., & Rantanen, J. (2006). Parental work and children's behavior: The mediator roles of partner relationship and parenthood. In L. Pulkkinen, J. Kaprio & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp.228-244). Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.016

Kivimäki, M., Elovainio, M., Kokko, K., Pulkkinen, L., Kortteinen, M., & Tuomikoski, H. (2003). Hostility, unemployment and health status: testing three theoretical models. Social Science and Medicine, 56, 2139-2152. doi: 10.1016/S0277-9536(02)00219-8

Kivimäki, M., Kinnunen, M.-L., Pitkänen, T., Vahtera, J., Elovainio, M., & Pulkkinen, L. (2004). Contribution of early and adult factors to socioeconomic variation in blood pressure: Thirty-four-year follow-up study of school children. Psychosomatic Medicine, 66, 184-189. doi: 10.1097/01.PSY.0000126821.33005.6b

Kokko, K. (2005). Le role d'un faible controle des emotions et de la reussite scolaire dans le chomage de longue duree [translated from English into French]. L'orientation Scolaire et Professionnelle, 34, 337-352. doi: 10.4000/osp.645

Kokko, K. (2006). Unemployment and psychological distress, and education as a resource factor for employment. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 306-327). New York, NY, US: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.021

Kokko, K. (2007). Commentary: Aggressive behavior in a life span perspective. Supplement to International Journal of Behavioral Development, 31, 15-17.

Kokko, K., Bergman, L. R., & Pulkkinen, L. (2003). Child personality characteristics and selection into long-term unemployment in Finnish and Swedish longitudinal samples. International Journal of Behavioral Development, 27, 134-144. doi: 10.1080/01650250244000137

Kokko, K., Korkalainen, A., Lyyra, A-L., & Feldt, T. (2013) Structure and continuity of well-being in mid-adulthood: A longitudinal study. Journal of Happiness Studies. Advance online publication. doi: 10.1007/s10902-011-9318-y

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1998). Unemployment and psychological distress: Mediator effects. Journal of Adult Development, 5, (4), 205-217. doi: 10.1023/A:1021450208639

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Breaking the cycle of maladaptation. Prevention & Treatment, volume 3, article 36. (A response to commentaries on Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: a cycle of maladaptation and some protective factors.) doi: 10.1037/1522-3736.3.1.336r

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Stability of aggressive behavior from childhood to middle age in women and men. Aggressive Behavior, 31, 485-497. doi: 10.1002/ab.20063

Kokko, K., Pulkkinen, L., Huesmann, L. R., Dubow, E. F., & Boxer, P. (2009). Intensity of aggression in childhood as a predictor of different forms of adult aggression: A two country (Finland and United States) analysis. Journal of Research on Adolescence, 19, 9-34. doi: 10.1111/j.1532-7795.2009.00579.x

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Mesiäinen, P. (2009). Timing of parenthood in relation to other life transitions and adult social functioning. International Journal of Behavioral Development, 33, 356-365. doi: 10.1177/0165025409103873

Kokko, K., Pulkkinen, L., Mesiäinen, P., & Lyyra, A-L. (2008). Trajectories based on postcomprehensive and higher education: Their correlates and antecedents. Journal of Social Issues, 64, 59-76. doi: 10.1111/j.1540-4560.2008.00548.x

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Puustinen, M. (2000). Selection into long-term unemployment and its psychological consequences. International Journal of Behavioral Development, 24, 310-320. doi: 10.1080/01650250050118295

Kokko, K., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2015). Associations between mental well-being and personality from a life span perspective. In M. Blatny (Ed.), Personality and well-being across the life-span (pp. 134-159). New York, NY, USA: Palgrave Macmillan.

Kokko, K., Simonton, S., Dubow, E., Lansford, J. E., Olson, S. L., Huesmann, R., Boxer, P., Pulkkinen, L., Bates, J. E., Dodge, K. A., & Pettit, G. S. (2014). Country, sex, and parent occupational status: Moderators of the continuity of aggression from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 40, 552-567. doi: 10.1002/ab.21546

Kokko, K., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2013). Associations between personality traits and psychological well-being across time in middle adulthood. Journal of Research in Personality, 47, 748-756. doi: 10.1016/j.jrp.2013.07.002

Kokkonen, M., & Kinnunen, M.-L. (2006). Emotion regulation and well-being. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 197-208). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.014

Kokkonen, M., Kinnunen, T., & Pulkkinen, L. (2002). Direct and indirect effects of adolescent self control of emotions and behavioral expression on adult health outcomes. Psychology and Health, 17, 657-670. doi: 10.1080/08870440290025849

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1999). Emotion regulation strategies in relation to personality characteristics indicating low and high self-control of emotions. Personality and Individual Differences, 27, 913 932. doi: 10.1016/S0191-8869(99)00040-9

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Examination of the paths between personality, current mood, its evaluation, and emotion regulation. European Journal of Personality,15, 83-104. doi: 10.1002/per.397

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2001). Extraversion and neuroticism as antecedents of emotion regulation and dysregulation in adulthood. European Journal of Personality, 15, 407-424. doi: 10.1002/per.425

Kokkonen, M., Pulkkinen, L., & Kinnunen, T. (2001). Low self-control of emotions as an antecedent of self-reported physical symptoms: A longitudinal perspective. European Psychologist, 6, 26-35. doi: 10.1027//1016-9040.6.1.26

Laursen, B., Pulkkinen, L., & Adams, R. (2002). The Antecedents and correlates of agreeableness in adulthood. Developmental Psychology, 38, 591-603. doi: 10.1037/0012-1649.38.4.591

Lehto, J. E., Juujärvi, P., Kooistra, L., & Pulkkinen, L. (2003). Dimensions of executive functioning: evidence from children. British Journal of Developmental Psychology, 21, 59-80. doi: 10.1348/026151003321164627

Metsäpelto, R L., & Juujärvi, P. (2005). Parental knowledge and family atmosphere in relation to children's socioemotional behavior. In L. Pulkkinen, J. Kaprio & R. J. Rose (Eds.), Socioemotional development and health from adolescence to adulthood (pp. 209-227). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.015

Mattila, M., Wass, H., Söderlund, P., Fredriksson, S., Fadjukoff, P., & Kokko, K. (2011). Personality and turnout: Results from the Finnish longitudinal studies. Scandinavian Political Studies, 34, 287-306. doi: 10.1111/j.1467-9477.2011.00273.x

Metsäpelto, R.-L., & Pulkkinen, L. (2003). Personality traits and parenting: Neuroticism, Extraversion and openness to experience as discriminative factors. European Journal of Personality, 17, 59-78. doi: 10.1002/per.468

Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2005). The moderating effect of extraversion on the relation between self-reported and observed parenting. Journal of Applied Developmental Psychology, 26, 371-384. doi: 10.1016/j.appdev.2005.04.005

Metsäpelto, R-L., & Pulkkinen, L. (2012). Socioemotional behavior and school achievement in relation to extracurricular activity participation in middle childhood. Scandinavian Journal of Educational Research, 56, 167-182.

Metsäpelto, R.-L., Pulkkinen, L., & Poikkeus, A.-M. (2001). A search for parenting style: A cross-situational analysis of parental behavior. Genetic, Social and General Psychology Monographs, 127, 169-192.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1992). Brutality of aggression in television programs. In F. Farabollini & S. Parmigiani (Eds.), From conflict to cooperation: Multidisciplinary studies on aggression in animals and humans (p. 188). Universita Degli Studi di Siena.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Television violence: A development of a coding scheme. Journal of Broadcasting & Electronic Media, 41, 168-189. doi: 10.1080/08838159709364399

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Personality and television use: some roots of media choices. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). Adults as viewers of media violence. In A. Mustonen, Media violence and its audience. Jyväskylä, Finland: University of Jyväskylä.

Mustonen, A., & Pulkkinen, L. (1997). What types of violence are shown by the media and why are they attractive? Proceedings of the Conference on Violence and the Mass Media. Queen Sofia Center for the Study of Violence. Valencia, Spain, 3-4 November, 1997.

Mäkikangas, A., Feldt, T., Kinnunen, U., Tolvanen, A., Kinnunen, M.-L., & Pulkkinen, L. (2006). The factor structure and factorial invariance of the 12-item General Health Questionnaire (GHQ-12) across time: Evidence from two community-based samples. Psychological Assessment, 18, 444-451. doi: 10.1037/1040-3590.18.4.444

Mäkikangas, A., Rantanen, J., Bakker, A. B., Kinnunen, M.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2015). The circumplex model of occupational well-being: Its relation with personality. Journal for Person-Oriented Research, 1, 115-129. doi:10.17505/jpor.2015.13

Männikkö, K., & Pulkkinen, L. (2001). Parenting and personality styles. A long-term longitudinal approach. In J.R.M. Gerris (Ed.), Dynamics of Parenting (pp.179-195). Leuven, Belgium: Garant-Uitgevers.

Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression with applications to children's behaviour. Jyväskylä: Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 19. (Doctoral disseration)

Pitkänen, L. (1969). A descriptive model of aggression and nonaggression. Appendices. Reports from the department of Psychology, University of Jyväskylä

Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: I The intensity of aggressive defence aroused by aggressive offence. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 56 64. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00091.x

Pitkänen, L. (1973). An aggression machine: II. Interindividual differences in the aggressive defence responses aroused by varying stimulus conditions. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 65 74. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00092.x

Pitkänen, L. (1973). An Aggression machine: III. The stability of aggressive and nonaggressive patterns of behaviour. Scandinavian Journal of Psychology, 14, 75 77. doi: 10.1111/j.1467-9450.1973.tb00093.x

Pitkänen, L. (1974). Från aggression mot konstruktivt beteende. Nordisk psykologi, 4, 300 310.

Pitkänen, L. (1974). Nonaggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 159.

Pitkänen, L. (1974). Non-aggressive patterns of coping with thwarting situations as alternatives to aggression. International Society for Research on Aggression, 1st meeting, Toronto. Abstracts of papers. Sociological Abstracts, suppl 43.

Pitkänen, T., Kokko, K., Lyyra, A.-L., & Pulkkinen, L. (2008). A developmental approach to alcohol drinking behaviour in adulthood: A follow-up study from age 8 to age 42. Addiction, 103(Suppl. 1), 48-68. doi: 10.1111/j.1360-0443.2008.02176.x

Pitkänen, T., Lyyra, A-L., & Pulkkinen, L. (2005). Age of onset of drinking and the use of alcohol in adulthood: A follow-up study from age 8-42 for females and males. Addiction. 100, 652-661. Translated into Greek in Exartisis Scientific Journal on Addiction Issues, 8, 57-75. doi: 10.1111/j.1360-0443.2005.01053.x

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1976). Self-control as a prerequisite for constructive behaviour. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, 179.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1977). Effects of simulation programmes on the development of self control. In C.F.M. van Lieshout & D.J. Ingram (Eds.), Stimulation of social development in school. Amsterdam: Swets & Zeitlinger, 176 190.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Continuity and self-control. International Society for the Study of Behavioural Development, Vth Biennal Conference, Lund. Abstract Guide, 1979, 36.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1979). Self control as a prerequisite for constructive behavior. In S. Feshbach & A. Fraczek (Ed.), Aggression and behavior change: Biological and social processes. New York: Praeger, 250 270.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). An aggression machine. IV: Concurrent and predictive validity over ten years. Scandinavian Journal of Psychology, 21, 275 281. doi: 10.1111/j.1467-9450.1980.tb00371.x

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The aggressive child. Nordisk Psykologi, 32, 161-163.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1980). The child in the family. Nordisk Psykologi, 32, 147 157.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Concurrent and predictive validity of self reported aggressiveness. Aggressive Behavior, 7, 97 110. doi: 10.1002/1098-2337(1981)7:2<97::AID-AB2480070203>3.0.CO;2-1

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Gender role differences in aggression. International Society for the Study of Behavioural Development. Sixth Biennal Meetings. Toronto. Abstract Guide, 157.

Pitkänen-Pulkkinen, L. (1981). Long term studies on the characteristics of aggressive and non aggressive juveniles. In P.F. Brain & D. Benton (Eds.), Multidisciplinary approaches to aggression research. Amsterdam: Elsevier/North Holland Biomedical Press, 225 243.

Pulkkinen, L. (1982). Continuity and discontinuity in personality development. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 249.

Pulkkinen, L. (1982). Gender role differences in aggression. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, No. 248.

Pulkkinen, L. (1982). Rökning och alkoholbruk bland ungdomen -kontinuitet och möjligheter till prognos. Alkoholpolitik, 45, 120-127.

Pulkkinen, L. (1982). Self control and continuity from childhood to adolescence. In B. P. Baltes & O.G. Brim, Jr. (Eds.), Life span development and behavior. Vol. 4. New York: Academic Press, 63 105.

Pulkkinen, L. (1982). Youth development and smoking and drinking. A Finnish 12-year longitudinal study. The International Society for the Study of Behavioural Development Newsletter, (2), 2-3.

Pulkkinen, L. (1982). Youthful smoking and drinking. A longitudinal study. Abstraktit esitelmästä. Suomen psykologisen seuran VI kongressi. Jyväskylän yliopiston psykologian laitos. 2.

Pulkkinen, L. (1983). Development of the ways of life. A longitudinal study from childhood to adolescence. Publications of the Finnish-Soviet Committee on Scientific-Technological Co-operation, No. 19, 39-50.

Pulkkinen, L. (1983). Heterotypic continuity from aggression to smoking, drinking and delinquent behavior. Abstracts from the first Biennial Meeting. International Society for Research on Aggression August 13-16, 1982, Mexico City. Aggressive Behavior, 9, 105.

Pulkkinen, L. (1983). The search for alternatives to aggression. In A. P. Goldstein & M. Segall (toim.) Aggression in global perspective. New York; Pergamon Press, 104-144.

Pulkkinen, L. (1983). Youthful smoking and drinking in a longitudinal perspective. Journal of Youth and Adolescence, 12, 253 283. doi: 10.1007/BF02088726

Pulkkinen, L. (1984). A longitudinal perspective to future orientation in late adolescence. XXIII International Congress of Psychology. Acapulco, Mexico. Abstracts Volume. 187.

Pulkkinen, L. (1984). The inhibition and control of aggression. Aggressive Behvior, 10, 221 225. doi: 10.1002/1098-2337(1984)10:3<221::AID-AB2480100306>3.0.CO;2-K

Pulkkinen, L. (1985). Continuità eterotipica dall'aggressività al fumo, al bere e al comportamento delinguenziale. In G. V. Caprara & P. Renzi (Eds.) L'aggressività umana. Roma: Bulzoni, 207 224.

Pulkkinen, L. (1985). Continuity and discontinuity in personality development and the problem of age stages. In C. J. Brainers and V. F. Reyna (Eds.), Developmental psychology. Amsterdam: Elsevier/North Holland, 427 437.

Pulkkinen, L. (1985). Longitjudnoe issledovanije orientatssii podrostkov na budustseje. Psihologitseskii Zurnal, 6, 144.

Pulkkinen, L. (1985). Sosial utvikling i hjem og fosterhjem: et perspektiv på en oekologisk overgang. In I. Boe (Ed.), Barn i miljoe. Oppvekst i en utviklingsoekologisk sammenheng. Lillehammer, Norge: Cappelen, 168 186.

Pulkkinen, L. (1986). The role of impulse control in the development of antisocial and prosocial behavior. In D. Olweus, J. Block, & M. Radke Yarrow (eds.) Development of antisocial and prosocial behavior: Theories, research, and issues. New York: Academic Press, 149 175.

Pulkkinen, L. (1987). An eighteen year longitudinal study of social development. In: Proceedings of the IXth Biennial Meetings of the International Society for the Study of Behavioural Development. Tokyo: The Center of Developmental Education and Research, 264-265.

Pulkkinen, L. (1987). Identitetens uppklarnande och kulturvärden. Nordisk Psykologi, 39, 186 202.

Pulkkinen, L. (1987). Longitudnoe issledovanie orientatsii na budushtshee u podrotskov. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni. Moskva: Nauka, 153 158.

Pulkkinen, L. (1987). Offensive and defensive aggression in humans: A longitudinal perspective. Aggressive Behavior, 13, 197 212. doi: 10.1002/1098-2337(1987)13:4<197::AID-AB2480130404>3.0.CO;2-E

Pulkkinen, L. (1987). Palenie i picie wsrod mlodziezy studium longitudinalne. Polskie Towarzystwo Psychologiczne. Przeglad Psychologiczny XXVIII (3), 645 666.

Pulkkinen, L. (1987). Stanovlenie obraza zizni s deltskogo junosskogo vozrasta. In E. V. Shorohova (Ed.), Psihologija litsnosti i obraz zizni (pp. 132-137). Moskva: Nauka.

Pulkkinen, L. (1987). Zukunftsorientierung bei Jugendlichen: Untersuchungen zur Multidimensionalität und Multidirektionalität der psychischen Entwicklung. Psychologie in Erziehung und Unterricht, 34, 20 32.

Pulkkinen, L. (1988). Aggressive and anxious children grow up. In L. Pulkkinen & J.M. Raminez (Eds.), Aggression in children (pp. 71-84). Sevilla, Spain: Publicaciones de la Universidad de Sevilla.

Pulkkinen, L. (1988). A two dimensional model as a framework for interindividual differences in social behaviour. In D. H. Saklofske & S. B. G. Eysenck (Eds.), Individual differences in children and adolescents: International perspectives (pp. 27 37). London: Hodder & Stoughton Educational.

Pulkkinen, L. (1988). Delinquent development: theoretical and empirical considerations. In M. Rutter (Ed.), The power of longitudinal data: Studies of risk and protective factors for psychosocial disorders (pp. 184 199). Cambridge: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L. (1989). Predictability of the length of educational routes and the development of career lines. Scandinavian Journal of Educational Research, 33, (3), 203-214. doi: 10.1080/0031383890330303

Pulkkinen, L. (1989). Transition to adulthood. In M.A. Luszcz & T. Nettlebeck (Eds.), Psychological development: Perspectives across the life-span (pp. 321-333). Amsterdam: Elsevier, North-Holland Science Publishers.

Pulkkinen, L. (1990). Adult life-styles and their precursors in social behaviour of children and adolescents. European Journal of Personality, 4, 237-251. doi: 10.1002/per.2410040305

Pulkkinen, L. (1990). Home atmosphere and adolescent future orientation. European Journal of Psychology of Education, 5, 33-43. doi: 10.1007/BF03172767

Pulkkinen, L. (1990). Young adults health and its antecedents in evolving life-styles. In K. Hurrelmann & F. Lösel (Eds.) Health hazards in adolescence. Berlin: de Gruyter, 67-90.

Pulkkinen, L. (1991). Variable-oriented and person-oriented approaches to longitudinal research on aggression as an early risk factor of adult social behaviour. Ninth Biennial World Meeting. International Society for Research on Aggression. Banff, Alberta, Canada, June 12-17,1990. Abstract. Aggressive Behavior, 17, 92-93.

Pulkkinen, L. (1992). Life-styles in personality development. European Journal of Personality, 6, 139-155. doi:10.1002/per.2410060206

Pulkkinen, L. (1992). The path to adulthood for aggressively inclined girls. In: Björkqvist, K. & Niemelä, P. (toim.) Of mice and women: Aspects of female aggression. New York: Academic Press, 113-121.

Pulkkinen, L. (1993). Longitudinal approaches to adult lifestyles. Acta Psychologica Fennica XIII, 13-37.

Pulkkinen, L. (1995). Behavioral precursors to accidents and resulting physical impairment. Child Development, 66, 1660-1679. doi: 10.1111/j.1467-8624.1995.tb00957.x

Pulkkinen, L. (1995). Selbstkontrolle in der Kindheit und Persönlichkeitsstile im Erwachsenalter. In K. Pawlik (Ed.), Bericht über dem 39. Kongress der Deutschen Gesellschaft für Psychologie in Hamburg 1994. Göttingen: Hogrefe-Verlag für Psychologie, 127-142.

Pulkkinen, L. (1996). Coping with economic recession: A Finnish longitudinal study from the age of 8 through 36. International Journal of Psychology, 31, 327. (Abstract.)

Pulkkinen, L. (1996). Female and male personality styles: A typological and developmental analysis. Journal of Personality and Social Psychology, 70, 6, 1288-1306. doi: 10.1037/0022-3514.70.6.1288

Pulkkinen, L. (1996). Impulse control in children. The Journal of Forensic Psychiatry, 7, 228-233. doi: 10.1080/09585189608415008

Pulkkinen, L. (1996). Proactive and reactive aggression in early adolescence as precursors to anti- and prosocial behavior in young adults. Aggressive Behavior, 22, 241-257. doi:10.1002/(SICI)1098-2337(1996)22:4<241::AID-AB1>3.0.CO;2-O

Pulkkinen, L. (1998). Levels of longitudinal data differing in complexity and the study of continuity in personality characteristics. In R. B. Cairns, L. R. Bergman, & J. Kagan (Eds.), Methods and models for studying the individual (pp. 161-184). Beverly Hills, CA: Sage.

Pulkkinen, L. (2001). Reveller or striver? How childhood self-control predicts adult social behavior? In A. C. Bohart & D. J. Stipek (Eds.), Constructive and Destructive Behavior: Implications for Family, School, and Society. (pp. 167-185). Washington DC: APA. doi: 10.1037/10433-008

Pulkkinen, L. (2005). Continuidades e descontinuidades no desenvolvimento positivo e no comportamento anti-social. In C. M. C. Vieira, A. M. Seixas, A. P. M. Matos, M. P. de Lima, M. M. Vilar, M. Pinheiro (Eds.), Ensaios sobre o comportamento humano: Do dianostico a intervencaoo. Contributos nacionais e internacionais (pp. 37-69). Coimbra, Portugal: Almedina.

Pulkkinen, L. (2006). The Jyväskylä longitudinal study of personality and social development (JYLS). In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 29-55). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.004

Pulkkinen, L. (2009). Personality - a resource or risk for successful development. Scandinavian Journal of Psychology, 6, 602-610. doi:10.1111/j.1467-9450.2009.00774.x

Pulkkinen, L. (2011). Family factors in the development of antisocial behavior. In T. Bliesener, A. Beelman, & M. Stemmler (Eds.). Antisocial behavior and crime: Contributions of development and evaluation research to prevention and intervention (pp. 89-108). Göttingen, Germany: Hogrefe.

Pulkkinen, L. (2012). Ten pillars of good childhood. A Finnish perspective. Childhood Education, 88, 326-330. http://www.acei.org/programs-initiatives/

Pulkkinen, L. (2012). The integrated schoolday: Improving the educational offering of schools in Finland. In C. Clouder, B. Heys, M. Matthes, & P. Sullivan (Eds.), Improving the quality of childhood in Europe 2012 (pp. 40-67). Brighton, UK: ECSWE.

Pulkkinen, L. (2013). Self-control at the heart of successful development. In J. Brooks-Gunn, R. M. Lerner, A. C. Petersen, & R. K. Silbereisen (Eds.). The development science of adolescence: History through autobiography. p. 373-385. New York: Psychology Press.

Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2005). Personality in young adulthood and functioning in middle age. In S. Willis & M. Martin (Eds.). Middle Adulthood: A lifespan perspective (pp. 99-141). Thousand Oaks: Sage.

Pulkkinen, L., & Hurme, H. (1984). Aggression as a predictor of weak self control. In L. Pulkkinen & P. Lyytinen (Eds.), Human action and personality. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, No. 54, 172 189.

Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). Low self-control as a precursor to crime and accidents in a Finnish longitudinal study. Criminal Behaviour and Mental Health, 5, 424-438.

Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J. (Eds.), (2006). Socioemotional development and health from adolescence to adulthood. New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784

Pulkkinen, L., Kaprio, J., & Rose, R. J., (2006). Summary and future directions. In L. Pulkkinen, J. Kaprio, & R. J. Rose (eds.). Socioemotional Development and Health from Adolescence to Adulthood (pp. 343-352). New York: Cambridge University Press. doi: 10.1017/CBO9780511499784.023

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2000). Identity development in adulthood: A longitudinal study. Journal of Research in Personality, 34, 445-470. doi: 10.1006/jrpe.2000.2296

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Foundational issues in longitudinal data collection. In B. Laursen, T. D. Little, & N. A. Card (Eds.), Handbook of developmental research methods (pp. 129-147). New York, NY, US: The Guilford Press.

Pulkkinen, L., Kokko, K., & Rantanen, J. (2012). Paths from socioemotional behavior in middle childhood to personality in middle adulthood. Developmental Psychology, 48, 1283-1291. doi: 10.1037/a0027463

Pulkkinen, L., Kokkonen, M., & Mäkiaho, A. (1998). Positive affectivity, self-mastery, and a sense of failure as predictors of self-assessed health. European Psychologist, 3, 133-142. doi:10.1027/1016-9040.3.2.113

Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2009). Life success of males on nonoffender, adolescence-limited, persistent, and adult-onset antisocial pathways: Follow-up from age 8 to 42. Aggressive Behavior, 35, 117-135. doi: 10.1002/ab.20297

Pulkkinen, L., Lyyra, A.-L., & Kokko, K. (2011). Is social capital a mediator between self-control and psychological and social functioning across 34 years. International Journal of Behavioral Development, 35(6), 475-481. doi:10.1177/0165025411422993

Pulkkinen, L., Männikkö, K., & Nurmi, J.-E. (2000). Self-description and personality styles. In L. R. Bergman, R. B. Cairns, L.-G. Nilsson, & L. Nystedt (Eds.), Developmental science and the holistic approach (pp. 265-280). Mahwah, NJ: Erlbaum.

Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid thirties. In L. Pulkkinen & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: personality in the zlife course. (pp. 331-352). Cambridge, U.K.: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L., Nygren, H., & Kokko, K. (2002). Successful development: Childhood antecedents of adaptive psychosocial functioning in adulthood. Journal of Adult Development, 9, 251-265. doi: 10.1023/A:1020234926608

Pulkkinen, L., Ohranen, M., & Tolvanen, A. (1999). Personality antecedents of career orientation and stability among women compared to men. Journal of Vocational Behavior, 54, 37-58. doi: 10.1006/jvbe.1998.1653

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1993). Continuities in aggressive behavior from childhood to adulthood. Aggressive Behavior, 19, 249-263. doi: 10.1002/1098-2337(1993)19:4<249::AID-AB2480190402>3.0.CO;2-I

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (1994). A prospective study of the precursors to problem drinking in young adulthood. Journal of Studies on Alcohol, 55, 578-587.

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2010). Temperance and the strengths of personality: Evidence from a 35-year longitudinal study. In R. Schwarzer & P. A. Frensch (Eds.), Personality, human development, and culture: International perspectives on psychological science. Vol. 2 (pp. 127-140). Hove, UK: Psychology Press.

Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1994). Personal control over development, identity formation, and future orientation as components of life orientation: A developmental approach. Developmental Psychology, 30, 260-271. doi: 10.1037/0012-1649.30.2.260

Pulkkinen, L., & Simonton, S. (2012). Child skills and behaviors in intergenerational inequality. In J. Ermisch, M. Jäntti, & T. Smeeding (Eds.), From parents to children: The intergenerational transmission of advantage (pp. 207-234). New York, NY, US: Russell Sage Foundation.

Pulkkinen, L., & Tremblay, R. E. (1992). Patterns of boys' social adjustment in two cultures and at different ages: A longitudinal perspective. International Journal of Behavioural Development, 15 (4), 527-553.

Pulkkinen, L., Virtanen, T., af Klinteberg, B., & Magnusson, D. (2000) Child behaviour and adult personality: Comparisons between criminality groups in Finland and Sweden. Criminal Behaviour and Mental Health, 10, 155-169. doi: 10.1002/cbm.354

Pulver, A., Allik, J., Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1995). A Big Five Personality Inventory in two non-Indo-European languages. European Journal of Personality, 9, 109-124. doi:10.1002/per.2410090205

Puustinen, M., Kokkonen, M., Tolvanen, A., & Pulkkinen, L. (2004). Children's help seeking and impulsivity. Learning and Individual Differences, 14, 231-246. doi:10.1016/j.lindif.2004.04.001

Puustinen, M., Lyyra, A.-L., Metsäpelto, R., & Pulkkinen, L. (2008). Children's help seeking: The role of parenting. Learning and Instruction, 18, 160-171. doi:10.1016/j.learninstruc.2007.02.001

Rantanen, J., Feldt, T., Hakanen, J. J., Kokko, K., Huhtala, M., Pulkkinen, L., & Schaufeli, W. (2015). Cross-national and longitudinal investigation of a short measure of workaholism. Industrial Health, 53, 113-123.

Rantanen, J., Kinnunen, U., Feldt, T., & Pulkkinen, L. (2008). The work-family conflict and psychological well-being: Stability and cross-lagged relations within one- and six-year follow-ups. Journal of Vocational Behavior, 73, 37-51. doi:10.1016/j.jvb.2008.01.001

Rantanen, J., Kinnunen, U., Mauno, S., & Tillemann, K. (2011). Introducing theoretical approaches to work-life balance and testing a new typology among professionals. In S. Kaiser, M. J. Ringlstetter, M. Pina e Cunha & D. R. Eikhof (Eds.), Creating balance? International perspectives on the work-life integration of professionals (pp. 27-42). Berlin/Heidelberg: Springer. doi:10.1007/978-3-642-16199-5_2

Rantanen, J., Kinnunen, U., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2012). Developmental trajectories of work-family conflict for Finnish workers in midlife. Journal of Occupational Health Psychology, 17, 290-303. doi: 10.1037/a0028153

Rantanen, J., Pulkkinen, L., & Kinnunen, U. (2005). The Big Five personality dimensions, work-family conflict, and psychological distress: A longitudinal view. Journal of Individual Differences, 26, 155-166. doi: 10.1027/1614-0001.26.3.155

Rantanen, J., Metsäpelto, R-L., Feldt, T., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2007). Long-term stability in the Big Five personality traits in adulthood. Scandinavian Journal of Psychology, 48, 511-518. doi:10.1111/j.1467-9450.2007.00609.x

Rantanen, J., Tillemann, K., Metsäpelto, R.-L., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2015). Longitudinal study on reciprocity between personality traits and parenting stress. International Journal of Behavioral Development, 39, 65-76. doi: 10.1177/0165025414548776

Räikkönen, E., Kokko, K., Chen, M., & Pulkkinen, L. (2012). Patterns of adult roles, their antecedents and psychosocial wellbeing correlates among Finns born in 1959. Longitudinal and Life Course Studies, 3, 211-227.

Räikkönen, E., Kokko, K., & Rantanen, J. (2011). Timing of adult transitions: Antecedents and implications for psychological functioning. European Psychologist, 16, 314-323. doi: 10.1027/1016-9040/a000050

Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2000). The accumulation of problems of social functioning as a long-term process: women and men compared. International Journal of Behavioral Development, 24, 442-450. doi:10.1080/016502500750037991

Rönkä, A., Kinnunen, U., & Pulkkinen, L. (2001). Continuity in problems of social functioning in adulthood: a cumulative perspective. Journal of Adult Development, 8, 161-171. doi: 10.1023/A:1009590223686

Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2002). I met this wife of mine and things got onto a better track. Journal of Adolescence (Special Issue Personality and Personal Agency in Adolescence), 25, 47-63. doi: 10.1006/jado.2001.0448

Rönkä, A., Oravala, S., & Pulkkinen, L. (2003). Turning points in adults' lives: The effects of gender and the amount of choice. Journal of Adult Development, 10, 203-215. doi:10.1023/A:1023418414709

Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1995). Accumulation of problems in social functioning in young adulthood: A developmental approach. Journal of Personality and Social Psychology, 69, 381-391. doi: 10.1037/0022-3514.69.2.381

Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1998). Work involvement and timing of motherhood in the accumulation of problems in social functioning in young women. Journal of Research on Adolescence, 8, 221-239. doi: 10.1207/s15327795jra0802_3

Viinikainen, J., & Kokko, K., (2012). Personality traits and unemployment: Evidence from longitudinal data. Journal of Economic Psychology. Advance online publication. doi: 10.1016/j.joep.2012.09.001

Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2010). Personality and labour market income: Evidence from longitudinal data. Labour, 24, 201-220. doi: 10.1111/j.1467-9914.2010.00477.x

Viinikainen, J., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2014). Labour market performance of dropouts: The role of personality. Journal of Economic Studies, 41, 453-468. doi: 10.1108/JES-02-2012-0022

Virtanen, M., Kivimäki, M., Elovainio, M., Vahtera, J., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2005). Mental health and hostility as predictors of temporary employment: evidence from two prospective studies. Social Science & Medicine, 61, 2084-2095. doi: 10.1016/j.socscimed.2005.04.028

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2000). Aggression in childhood and long-term unemployment in adulthood: A cycle of maladaptation and some protective factors. Printed originally Developmental Psychology, 36, 463-472. doi: 10.1037/0012-1649.36.4.463. Reprinted in Prevention & Treatment, volume 3, article 32, posted December 1, 2000. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.332a.First commentary on the article by Kokko and Pulkkinen from Barling, J. titled A Response to Kokko and Pulkkinen's "Aggression in Childhood and Long-Term Unemployment in Adulthood". Prevention & Treatment, volume 3, article 33. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.333c. Second.commentary by Wright, B.R.E. Aggression and Unemployment, Mediation and Moderation. Prevention and Treatment, volume 3, article 34. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.334c. Third commentary by Pettit, G.S. Mechanisms in the Cycle of Maladaptation: The Life-Course Perspective. Preventation & Treatment, volume 3, article 35. doi: 10.1037/1522-3736.3.1.335c

Pulkkinen, L. (1982). The onset and continuity of smoking and drinking in adolescence. Acta Psychologica Fennica IX, 11 30

Pulkkinen, L. (1984). Longitudinal study on adolescent drinking in Finland. Conference Report. Unhealthful risk taking behaviors in adolescence. Stanford University, 105 121.

Pulkkinen, L., Feldt, T., & Kokko, K. (2006). Adaptive behavior in childhood as an antecedent of psychological functioning in early middle age: Linkage via career orientation. Social Indicators Research, 77, 171-195. doi: 10.1007/s11205-005-5558-8

Fadjukoff, P. 2008. Identiteetti ihmisen voimavarana. Ryhmätyö 1 (37), Feldt, T., Mäkikangas, A., & Kokko, K. (2005). Persoonallisuus ja työhyvinvointi. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 75-94). Jyväskylä: PS-kustannus.

Fadjukoff, P. 2009. Identiteetti persoonallisuuden kokoavana rakenteena. Teoksessa R.-L. Metsä-pelto ja T. Feldt (toim.) Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset piirteet. Juva: PS-kustannus, 179-193.

Hämäläinen, M., Pulkkinen, L., Allik, J., & Pulver, A. (1994). NESTA-persoonallisuustestin standardointi viiden suuren persoonallisuuden piirteen arvioimiseksi. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 327.

Immonen, M., & Kokko, K. (2008). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen aikuisiässä ja yhteydet psykologiseen hyvinvointiin. Psykologia, 43, 4-17.

Juujärvi, P., & Nummenmaa, L. (2004). Emootiot, emootion säätely ja hyvinvointi. Psykologia, 39, 59-66.

Kettunen, N., Krats, S., & Kinnunen, U. (1996). Parisuhde ja lasten kasvattaminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 74-89). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, M-L., & Pulkkinen, L. (2003). Kulttuuriharrasteet kehityksen ja hyvinvoinnin voimavarana. http://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/oppiaineet/kup/tekstit/konferenssit/kulttuurienergia/kulttuuriharrasteet (8.2.2010).

Kinnunen, U. (1996). Lamasta selviytyminen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 122-131). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, U. (1996). Työn ja perheen vuorovaikutus. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 46-73). Jyväskylä: Atena.

Kinnunen, U., Feldt, T., Rantanen, J., & Pulkkinen, L. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus: Menetelmä kielteisen ja myönteisen vuorovaikutuksen tutkimiseen. Psykologia, 40, 43-52.

Kinnunen, U., Rytkönen, O., Miettinen, N., & Pulkkinen, L. (2000). Persoonallisuus ja parisuhde: persoonallisuuden piirteet parisuhteen laadun ja pysyvyyden ennustajina. Psykologia, 35, 332-345.

Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.), Lapsesta aikuiseksi (s. 132-145). Jyväskylä: Atena.

Kokko, K. (1999). Lapsuuden aggressiivisuus ja aikuisiän pitkäaikaistyöttömyys: riskitekijät ja suojaavat vaikutukset. Teoksessa M. Kuorelahti & R. Viitanen (toim.), Holtittomasta hortoilusta hallittuun harhailuun B nuorten syrjäytymisen riskit ja selviytymiskeinot (s. 31-35). Nuoran julkaisuja nro 14. Helsinki: Mannerheimin lastensuojeluliitto, Nuorisoasiain neuvottelukunta.

Kokko, K. (2000). Pitkäaikaistyöttömyyttä ennakoivat tekijät ja pitkäaikaistyöttömyyden yhteydet psyykkiseen pahoinvointiin. Nuorisotutkimus, 18, 8-16.

Kokko, K. (2001). Pitkäaikaistyöttömyyden ennakoijia ja seurauksia. Psykologia, 36, 393-397.

Kokko, K. (2004). Kehityspolkuanalyysi tilastollisena menetelmänä: soveltajan näkökulma. Psykologia, 39, 424-433.

Kokko, K. (2004). Tutkijatohtorina paikkaansa hakemassa (Searching for one's position at the university as a post-doc). Tiedonjyvä, 1, 18.

Kokko, K. (2004). Vastaus primatohtorille esitettyyn tohtorikysymykseen [A reply to a question presented to the Prima Doctor]. Documentary publication presenting the highlights of the Finnish ceremonial conferring of degrees for masters and doctorates on the 22 of May, 2004, 40-43.

Kokko, K. (2005). Työttömyys ja psyykkinen pahoinvointi: altistumista ja seurauksia. Teoksessa U. Kinnunen, T. Feldt, & S. Mauno (toim.) Työ leipälajina - työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 200-227). Jyväskylä: PS-kustannus.

Kokko, K. (2009). Aggressiivisuus persoonallisuuteen liittyvänä toimintatapana. Teoksessa R.-L. Metsäpelto, & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 159-175). Jyväskylä: PS-kustannus.

Kokko, K. (2010). Keski-iän määrittelyä ja kuvailua [Defining and describing middle age]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 1-4). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kokko, K. (2010). Mitä on keskiaikuisiän hyvä psykologinen toimintakyky [What is good psychological functioning in mid-adulthood]? Psykologia, 45, 300-315.

Kokko, K. (2010). Työ [Work]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 32-39). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Kokko, K. (2014). Lea Pulkkinen (s. 1939): Lasten puolestapuhuja [Lea Pulkkinen (b. 1939): Child´s advocate]. In T. Markkanen, A. Tiitta, & P. Havaste (toim.), Suomalaisia tieteen huipulla: 100 tieteen ja teknologian saavutusta (s. 172-173). Tallinna: Gaudeamus.

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (1997). Työttömien psyykkinen selviytyminen ja sen kehityksellinen tausta. Psykologia, 32, 349-359.

Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2001) Lapsesta aikuiseksi - miten ehkäistä työelämästä syrjäytymistä? Tieteessä tapahtuu, 5, 29-34.

Kokko, K., Pulkkinen, L., & Ohranen, M. (1998). Pitkittäistutkimuksen näkökulma työuran kehitykseen. Teoksessa Nuoret ja työ (s. 17-25). Helsinki: Työterveyden Edistämisyhdistys ry.

Kokkonen, M. (1996). Tunteiden kokemisesta tunteiden kohtaamiseen. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 191-205). Jyväskylä: Atena.

Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2008). Tunteiden säätely terveyden osatekijänä. Suomen Lääkärilehti.

Kokkonen, M., & Kinnunen, M-L. (2009). Tunteiden säätelyssä persoonallisuus pelissä. Teoksessa R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi. Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s.145-158). PS-kustannus.

Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Tunteet ja niiden säätely. Psykologia, 31 (6), 404-411.

Korkalainen, A., & Kokko, K. (2008). Psykologinen näkökulma aikuisiän hyvinvointiin ja siihen kytkeytyviin tekijöihin. Psykologia, 43, 261-276.

Lahtela, L., Rajala, A.-M., Kokko, K., Räikkönen, E. & Feldt, T. (2014). Katumusten yhteydet eheyteen ja hyvinvointiin keski-iässä [Regrets and their associations with ego integrity and well-being in midlife]. Psykologia, 49, 4-22.

Merikallio-Pajunen, A., Rönkä, A., & Pulkkinen, L. (1996). Alkoholinkäyttö. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 146-157). Jyväskylä: Atena.

Metsäpelto, R. L., & Pulkkinen, L. (2004). Vanhempien kasvatustyylit ja psykososiaalinen toimintakyky. Psykologia, 39, 212-221.

Metsäpelto, R-L. (2004). Lastenkasvatus ja sen yhteys vanhemman persoonallisuuden piirteisiin. Psykologia, 39, 244-248.

Metsäpelto, R-L., & Rantanen, J. (2009). Persoonallisuudenpiirteet ihmisten samanlaisuuden ja erilaisuuden kuvaajina. Teoksessa: R-L. Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Persoonallisuuden psykologiset perusteet (s. 71-90). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Mustonen, A. (1996). Median yksilölliset merkitykset. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 206-216). Jyväskylä: Atena.

Perttula, J. (1996). Ihminen elämäntilanteensa kokijana. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 217-231). Jyväskylä: Atena.

Perttula, J. (2001). Olenko onnellinen? Psykologista tunnustelua suomalaisen aikuisen onnellisuudesta. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pitkänen, L. (1970). Lasten aggressiivisista ja epäaggressiivisista tottumuksista. Psykologia, 5, (1), 17-26.

Pitkänen, L. (1974). Lapsi ja väkivalta I. Keskisuomalainen 27.9.1974

Pitkänen, L. (1974). Lapsi ja väkivalta II. Keskisuomalainen 28.9.1974.

Pitkänen, L., & Kanto, R. (1974). Aggressivinen nuori. Nuorisotyö, 28, (4), 8-11.

Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2003). Onko alkoholin käytön alaikäraja tuulesta temmattu? In J. Heinonen, H. Alho, J. Lindeman, K. Raitasalo & R. Roine (toim.) Tommi 2003. Alkoholi- ja huumetutkimuksen vuosikirja. Helsinki: Alkoholi- ja huumetutkijain seura ry.

Pitkänen, T., & Pulkkinen, L. (2012). Nuoruusiän käyttäytymisen yhteys alkoholin ongelmakäyttöön keski-iässä. Teoksessa J. Heinonen (toim.), Kuin kala verkossa: Ihminen ja alkoholi (s. 50-59). Tallinna: Prometheus.

Pulkkinen, L. (1981). Lapsen ja nuoren sosiaalinen kehitys. Tiede 2000, (4), 5-10.

Pulkkinen, L. (1981). Nuoret tarvitsevat enemmän opastusta alkoholin suhteen. Keskisuomalainen 31.12.1981, 2.

Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kasvutaustassa yhteisiä piirteitä. Helsingin Sanomat, Alakerta 5.4.1981.

Pulkkinen, L. (1981). Nuorten rikoksentekijäin kehitystaustaa. Ryhmätyö, 10, (4), 25-27.

Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakoinnin ja alkoholinkäytön ennustettavuus ja jatkuvuus. Alkoholipolitiikka, 47, (3), 139-146.

Pulkkinen, L. (1982). Nuorten tupakointi ja alkoholinkäyttö. Research Reports from the National Board of Health, No. 2.

Pulkkinen, L. (1983). Kotikasvatuksen merkityksestä lapsen kehitykselle. Kotitalous, 47, (7-8), 4-10.

Pulkkinen, L. (1983). Rikollisen käyttäytymisen ennustettavuus. Psykologia, 18, (1), 3-10.

Pulkkinen, L. (1985). Nuoret ja kotikasvatus. Teoksessa L. Norros (toim.), Studia Generalia, Helsingin yliopisto, kevät 1984 (ss. 69-86).

Pulkkinen, L. (1987). Näköaloja aikuistumiseen. Ryhmätyö, 16, 10-15.

Pulkkinen, L. (1988). Kuka tarvitsee televisioväkivaltaa? In J. Kytömäki & S. Paananen (Eds.), Televisio ja väkivalta - Suomalaisia näkökulmia (ss. 161-174). Helsinki: Finnish Broadcasting Company, Series B No. 5.

Pulkkinen, L. (1988). Nuoren persoonallisuuden kehitys. Teoksessa J.-E. Ruth & P. Niemelä (toim.) Ihmisen elämänkaari (ss. 75-89). Helsinki: Otava.

Pulkkinen, L. (1988). Sosiaaliset taidot edistävät selviytymistä elämässä. Futura, 7, (3), 33-39.

Pulkkinen, L. (1988). Tupakointi nousussa nuorten eri ikäryhmissä. Artikkeli, Helsingin Sanomat 19.4.1988.

Pulkkinen, L. (1989). Miten aggressiiviset lapset varttuvat. Lapsen maailma, 48, (1), 15-18.

Pulkkinen, L. (1989). Sosiaalinen verkosto. Sosiaaliviesti, 1, 36-40.

Pulkkinen, L. (1993). Lasten ja nuorten käyttäytymispiirteet nuorten aikuisten terveyden ennakoijina. Psykologia, 28, 4-9.

Pulkkinen, L. (1994). Emootion säätely kehityksessä. Psykologia, 29, 6, 404-418.

Pulkkinen, L. (1994). Millaista lastenkasvatusta nykytutkimus suosittelee? Teoksessa J. Virkki (toim.), Ydinperheestä yksilöllistyviin perheisiin (ss. 26-45). Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, L. (1995). Persoonallisuuden kehitys lapsuudesta aikuisuuteen. Teoksessa P. Lyytinen, M. Korkiakangas & H. Lyytinen (toim.), Näkökulmia kehityspsykologiaan. Kehitys kontekstissaan (s. 297-310). Porvoo: WSOY.

Pulkkinen, L. (1996). Asosiaalinen ratautuminen. Psykologia, 31, 4-8.

Pulkkinen, L. (1996). Kasvaminen aikuiseksi. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 14-28). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1996). Oman elämän hallinnantuntu ja terveys. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 172-190). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1996). Sosiaalinen kehitys lapsuudessa ja nuoruudessa. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 29-44). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L. (1997). Miten saada lapsi ja nuori mieltämään terveys tärkeäksi ja tavoitteelliseksi elämänarvoksi? Julkaisussa: Suomalainen strategia nuorten terveyden ja savuttomuuden edistämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 1997:10, 28-34.

Pulkkinen, L. (1998). Elämän teemat parhaassa aikuisiässä. Teoksessa P. Kauranen (toim.), Academia Scientiarum Fennica: Vuosikirja 1997 (s. 119-126). Helsinki: Vammalan Kirjapaino Oy.

Pulkkinen, L. (1998). Ihmisen kehitystä koskevan tiedon sovellettavuudesta. Psykologia, 33, 113-121.

Pulkkinen, L. (2002). Mukavaa yhdessä: Sosiaalinen alkupääoma ja lapsen sosiaalinen kehitys. PS-Kustannus: Jyväskylä.

Pulkkinen, L. (2003). Lapsuusiän kasvatusilmapiiri ja aikuisiän sosiaalinen toimintakyky. Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim, 119, 1801-1803.

Pulkkinen, L. (2005). Perustutkimuksesta tiedon soveltamiseen. Psykologia, 40, 307-316.

Pulkkinen, L. (2006). Aikuisuus. Teoksessa J-E. Nurmi, T. Ahonen, H. Lyytinen, P. Lyytinen, L. Pulkkinen & I. Ruoppila, Ihmisen psykologinen kehitys (s. 160-205). Helsinki: WSOY.

Pulkkinen, L. (2006). Vaikuttaminen yhteiskunnallisen toimijuuden kautta: Esimerkkinä eheyttävä koulupäivä. Julkaisussa Sivistystä ei voi tuoda: Tutkijapuheenvuoroja kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen vaikuttavuudesta (s. 29-33). (Rep. No. 5). Helsinki: Suomen Akatemia.

Pulkkinen, L. (2009). Lapsesta aikuiseksi, mutta miten ja millaiseksi? Kehityksellinen ja yhteiskunnallinen näkökulma persoonallisuuteen. Teoksessa R-L., Metsäpelto & T. Feldt (toim.), Meitä on moneksi: Persoonallisuuden psykologiset perusteet. Jyväskylä: PS-kustannus.

Pulkkinen, L. (edited with U. Kinnunen, M. Kokkonen, and A. Rönkä), (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: PS-kustannus and Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Reports from the Department of Psychology, University of Jyväskylä, Nr., 333.

Pulkkinen, L. (toim. yhdessä U. Kinnusen, M. Kokkosen ja A. Röngän kanssa) (1996). Lapsesta aikuiseksi. Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L., & Hämäläinen, M. (1992). Lasten psykososiaalisten ongelmien varhainen havaitseminen ja ennaltaehkäisyn mahdollisuudet pitkittäistutkimuksen valossa. Julkaisussa Häiriintyneen lapsen ja nuoren asema suomalaisessa yhteiskunnassa (s. 28-43). Sosiaali- ja terveysministeriön monisteita, 13.

Pulkkinen, L., & Iso-Ilomäki, P. (1989). Nuori äiti. Suomen Kasvatustieteellinen Aikakauskirja Kasvatus, 20, 121-129.

Pulkkinen, L., & Kallio, E. (1988). Nuoren aikuisen suhde tupakointiin. Reports from the National Board of Health, No. 7

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (1996). Keskeiset elämänsisällöt aikuisiässä. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 103-120). Jyväskylä: Atena.

Pulkkinen, L., & Kokko, K. (toim.) (2010). Keski-ikä elämänvaiheena. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 352. Verkkojulkaisu: http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-3894-9

Pulkkinen, L., & Pitkänen, T. (2002). Nuorten alkoholinkäyttö aikuisiän alkoholiongelmien ennustajana. Tiimi, päihdehuollon erikoislehti, 5, 4-7.

Pulkkinen, L., & Rönkä, A. (1993). Ongelmajuominen nuoressa aikuisiässä ja sen kehitystaustaa. Alkoholipolitiikka, 58, (2), 90-102.

Pulkkinen, L., Fadjukoff, P., & Kuronen, K. (2002). Aikuisten ristiriitaisesta suhtautumisesta kirkkoon. Uskonto ja viestintä, Käytännöllisen teologian laitoksen vuosikirja 2002 (s. 223-241). Helsinki, Helsingin yliopisto: Yliopistopaino.

Pulkkinen, L., Fyrstén, S., Kinnunen, U., Kinnunen, M-L., Pitkänen, T., & Kokko, K. (2003). 40+ Erään ikäluokan selviytymistarina. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, No. 349.

Pulkkinen, L., Nurmi, J.-E., & Kokko, K. (2002). Individual differences in personal goals in mid-thirties. In L. Pulkkinen, & A. Caspi (Eds.), Paths to successful development: Personality in the life course (pp. 331-352). New York, NY, US: Cambridge University Press.

Pulkkinen, L., Rönkä, T., Feldt, T., Kinnunen, M-L., & Kokko, K. (2005). Työuran ja hyvinvoinnin kehityspolkuja. Helsinki: Työterveyslaitos.

Pulkkinen, L., Savioja, K., Juujärvi, P., Kokkonen, M., & Metsäpelto, R.-L. (2000). Emootion ja käyttäytymisen säätelyn tutkimus: tutkimusprojektin kuvaus. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 344.

Rantanen, J. (2009). Lectio praecursoria: Työn ja perheen yhteensovittaminen persoonallisuuden ja pitkittäistutkimuksen valossa. Psykologia, 44, 290-295.

Rantanen, J., & Kinnunen, U. (2005). Työn ja perhe-elämän vuorovaikutus. Teoksessa: U. Kinnunen, T. Feldt & S. Mauno (toim.), Työ leipälajina - Työhyvinvoinnin psykologiset perusteet (s. 227-262). Jyväskylä: PS-Kustannus.

Räikkönen, E. (2013). Riippuuko kaikki ajoittumisesta? Psykologia, 48, 296-300.

Rönkä, A. (1996). Kun ongelmat kasautuvat. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 158-170). Jyväskylä: Atena.

Rönkä, A., Kokko, K., & Ohranen, M. (1996). Työurat lama-aikana: pitkittäistutkimuksen näkökulma. Työelämän tutkimus, 7, 35-37.

Rönkä, A., Ohranen, M., & Kokko, K. (1996). Ketä lama kosketti? Aikuisten työurien seuranta v. 1986-1995. Kasvatus, 27, 463-477.

Sinkkonen, M., & Kinnunen, U. (2006). Vapaa-aika ja tyytyväisyys elämään. Teoksessa L. Pulkkinen (toim.) Lapsesta aikuiseksi (s. 90-102). Jyväskylä: Atena.

Sinkkonen, M., & Pulkkinen, L. (1996). Elämänrakenne parhaassa aikuisiässä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja, 333.

Suomalainen, S., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Neuroottisuus ja mustasukkaisuus parisuhteen laadun heikentäjinä. Psykologia, 39, 370-381.

Tirkkonen, A., Kokkonen, M., & Pulkkinen, L. (2004). Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille lapsilähtöisen vanhemmuuden välityksellä. Psykologia, 39, 46-58.

Pulkkinen, L. (1984). Nuoret ja kotikasvatus. Helsinki: Otava.

Fadjukoff, P. (2007). Identity formation in adulthood. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 319. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Juujärvi, P. (2003). A three-level analysis of reactive aggression in children. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 229. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Kinnunen, M.-L. (2005). Allostatic load in relation to psychosocial stressors and health. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 275. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Kokko, K. (2001). Antecedents and consequences of long-term unemployment. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 183. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Kokkonen, M. (2001). Emotion regulation and physical health in adulthood: A longitudinal, personality-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 184. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Metsäpelto, R.-L. (2003). Individual differences in parenting: the five-factor model of personality as an explanatory framework. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 227. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Mustonen, A. (1997). Media violence and its audience. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 135. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Männikkö, K. (2001). Adult attachment styles: A person-oriented approach. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 185. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Perttula, J. (1998). The experienced life-fabrics of young men. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 136. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Pitkänen, T. (2006). Alcohol drinking behavior and its developmental antecedents. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 293. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Rantanen, J. (2008). Work-family interface and psychological well-being: a personality and longitudinal perspective. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 346. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Räikkönen, E. (2012). Is timing everything? A longitudinal perspective on adult transitions, their antecedents, and psychological implications. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 448. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Rönkä, A. (1999). The accumulation of problems of social Functioning: Outer, inner, and behavioral strands. Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research, 148. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Viinikainen, J. (2012) Personality and Labour Market Outcomes. Jyväskylä Studies in Business and Economics, 113. Jyväskylä: University of Jyväskylä. Doctoral dissertation.

Hämäläinen, M. (1994). Behavioral precursors to criminal offences. Licentiate dissertation.

Hietalahti, M. (2015). Values, personal life investments and personality traits in middle-age. Licentiate dissertation.

Aittola, M. (2010). Liikunta mielialan säätelykeinona. Pro gradu.

Aalto, P., Hurskainen, H., Kangas, A., Kanto, R., Mönkkönen, A., & Seila, A. (1975). Aggression riskiryhmät. Pro gradu.

Anttonen, P. (2002). Kodista muuttamisen yhteys lapsuuden toimintastrategioihin ja varhaisaikuisuuden kehitystehtäviin. Pro gradu.

Ekman, C., & Jokelainen, J. (2013). Avoimuuden, muistin, koulutuksen, ammattiaseman sekä alkoholin käytön yhteydet keski-iässä. Pro gradu.

Erkinantti, P. (1988). Yhteisyydentunteen ilmentyminen nuorten aikuisten sosiaalisessa toiminnassa. Pro gradu.

Flyktman, S. (2006). Keski-iän parisuhteen laatua ja kestävyyttä selittäviä tekijöitä. Pro gradu.

Granberg, M. (2003): Onko tunneälyllä yhteyttä työelämään? Pro gradu.

Grönroos, P. (2007). Työuralla menestymisen osa-alueet, persoonallisuus, strategiat ja attribuutiot. Pro gradu.

Kokko, K. (2010). Psyykkinen hyvinvointi. [Psychological well-being]. In L. Pulkkinen, L., & K. Kokko, K. (Eds.) Keski-ikä elämänvaiheena [Middle age as a stage of life] (pp. 91-96). Psykologian laitoksen julkaisuja, Nro. 352. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Pulkkinen, L., Kallio, E., & Romo, E. (1988). Nuorten aikuisten alkoholinkäyttötottumukset ja niiden taustaa. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja No. 302.

Haapa-aho, S., & Koivulahti, H. (2009). Onnellisuuden pysyvyyden ja elämäntapahtumien väliset yhteydet keskiaikuisuudessa. Pro gradu.

Hautsalo, K., & Rytkönen, O. (1999). Parisuhteen laatu ja siihen yhteydessä olevat tekijät. Pro gradu.

Heikkilä, K. (1990). Nuoren muutto kotoa. Pro gradu.

Heinonen, S. (2003): Kuinka persoonallisuuden piirteet kytkeytyvät seksuaaliseen käyttäytymiseen ja seksuaaliseen tyytyväisyyteen? Pro gradu.

Hetemäki, M. (2016). Neuroottisuus, lääkkeiden käyttö ja sairaudet. Pro gradu.

Hietalahti, M. (2009). Persoonallisuuden piirteiden, elämänarvojen ja hyvinvoinnin väliset yhteydet keski-ikäisillä. Pro gradu.

Hämäläinen, M. (1991). Aggressiivisuus poikien rikollisuuden ennustajana. Pro gradu.

Hänninen, J., & Niemi, M. (2014). Keski-ikäisten sosiaalisen verkostopääoman ja psyykkisen hyvinvoinnin rakenne ja yhteydet tietokoneen aktiivikäyttöön. Pro gradu.

Härkönen, L-K. (1997). Naisten ja miesten terveydentilan pysyvyys aikuisiässä. Pro gradu.

Hölsä, H. (1999). Lapsuusajan suotuisten kehitystekijöiden yhteys hyvään sosialiseen toimintakykyyn aikuisiässä. Pro gradu.

Ikonen, H., Jokela, R., & Keskitalo-Kauppinen, M. (1991). Toteutuvatko ennusteet - tuleeko ujoista lapsista ujoja aikuisia? Pro gradu.

Immonen, M. (2006). Epänormatiivisten elämäntapahtumien ajoittuminen ja kasautuminen sekä yhteydet elämänhallinnan tuntuun ja psykologiseen hyvinvointiin. Pro gradu.

Iso-Ilomäki, P. (1988). Lapsuudenkoti retrospektiivisesti tarkasteltuna. Pro gradu.

Jalonen, N. (2011). Työn haasteellisuuden ja tunteiden hallinnan merkitys psykologiselle työstä palautumiselle: palautumisen riski- ja voimavaratekijät. Pro gradu.

Karttunen, R. (2010) Keski-ikäisen ikäkokemus, ihanneikä ja hyvinvointi. Pro gradu.

Karvinen, K. (2004). Keski-ikäisten elämänteemat. Pro gradu.

Kaski, T. (2004): Mustasukkaisuus tunteiden säätelyn ongelmana. Pro gradu.

Kekäläinen, Ti. (2015). Persoonallisuuden ja käden puristusvoiman yhteys keski-iässä. Pro gradu.

Kettunen, N., & Krats, S. (1996). Parisuhteen laadun ja perheilmapiirin yhteys lastenkasvatuskäytäntöihin. Pro gradu.

Kinnunen, U., Rajaniemi, K., Salo, S., & Vedenoja, A. (1980). Nuorten sosiaalinen kehitys. Pro gradu.

Kokko, K. (1996). Työttömyys ja psyykkinen hyvinvointi. Pro gradu.

Kostamo, P. (2002). Taloudellisen stressin yhteys hyvinvointiin: persoonallisuuden yhteyttä muuntava rooli. Pro gradu.

Korkalainen, A. (2007). Psykologian tutkimuksessa käytettyjen hyvinvoinnin osa-alueiden suhde toisiinsa, masentuneisuuteen, persoonallisuuden piirteisiin ja objektiivisiin tekijöihin. Pro gradu.

Kovalainen, K. (2002). Parisuhdeidentiteetin ja turvallisen kiintymystyylin yhteys parisuhteen laatuun. Pro gradu.

Kovanen, S. (1998). Mukautuva toimintastrategia - sen pysyvyys ja yhteydet elämänkulkuun. Pro gradu.

Kurki, L. (2009) Pilvilinnoja vai ihan oikeita unelmia? Haaveen käsitteen laadullinen tarkastelu. Pro gradu.

Kuronen, K. (2002). Naisten ura- ja perhesuuntautuneisuuden taustat ja jatkuvuus ikävaiheesta toiseen. Pro gradu.

Lahdenperä, A., & Ojala, T. (1991). Äiti yksinhuoltajana: Miten elämänmuutos vaikuttaa äitiin ja lapseen? Pro gradu.

Lahtela, L., & Rajala, A.-M. (2010). Mitä 50-vuotiaat katuvat - kehityksellinen ja hyvinvoinnin näkökulma. Pro gradu.

Laine, P., & Väisänen, E.-L. (2011). Persoonallisuuden piirteiden ja tunteiden säätelystrategioiden yhteydet työn imuun 50-vuotiailla. Pro gradu.

Laitanen, M. (2012). Stressi ja sen kehkeytyminen ja yhteydet hyvinvointiin keskiaikuisuudessa. Pro gradu.

Latvala, J. (2001). Neuroottisuuden, tunnollisuuden ja kognitiivisten toimintastrategioiden suhde työn ja perheen vuorovaikutusongelmien kokemiseen. Pro gradu.

Lintula, S. (1993). Nuorten aikuisten naisten elämäntyyli: Haastatteluaineiston kvalitatiivinen analyysi. Pro gradu.

Liski, A.-L., & Määttä, L. (2014). Keski-ikäisten identiteetin kehittyminen ja sen yhteydet elämäntapahtumiin. Pro gradu.

Lousa, I. (2015). Keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteys psyykkiseen hyvinvointiin. Pro gradu.

Malinen, K. (2004). Temperamentin yhteys parisuhteen laatuun ja kestävyyteen 42-vuotiailla naisilla ja miehillä. Pro gradu.

Manninen, T. (2002). Aikuisen identiteetti ja hyvinvointi elämän eri alueilla. Pro gradu.

Mesiäinen, P. (2004). Itseen liittyvien voimavarojen ja ikääntymisen rooli työttömyyden ja subjektiivisen terveyden välisessä yhteydessä. Pro gradu.

Männikkö, K. (1997). Aikuisten kiintymystyylien määritys itsearviointimenetelmällä ja niiden yhteydet sosiaalisen vuorovaikutuksen laatuun. Pro gradu.

Nenonen, E. (1991). Aggressiivisuus tyttöjen sosiaalisen käyttäytymisen ennustajana. Pro gradu.

Nieminen, I. (2012). Elämänarvojen yhteys työn ja perheen väliseen vuorovaikutukseen. Pro gradu.

Niittymäki, R. (2001). Valikoiva parinmuodostus emootion ja käyttäytymisen säätelyn alueella sekä sen ilmeneminen puolisoiden ja lasten perheilmapiiriarvioinneissa. Pro gradu.

Ohranen, M. (1996). Naisen työura ja persoonallisuus: kehityksellinen näkökulma. Pro gradu.

Oksanen, P. (2016). Vapaa-ajan harrastusten yhteys 50-vuotiaiden toive-eläkeikään ja eläkeaikaisen ansio- ja vapaaehtoistyön aikomuksiin. Pro gradu.

Oinas, J. (2011). Kiintymystyylit, kiintymyksen turvallisuus, koettu sosiaalinen tuki ja tunneilmaisun ristiriita keskiaikuisuudessa: pitkittäistutkimuksellinen näkökulma. Pro gradu.

Oravala, S. (1998). Elämän käännekohdat. Pro gradu.

Palosaari, E. (2008). Konstruktiivisen ja mukautuvuuden polut sukupolvelta toiselle: kasvatuksen, persoonallisuuden ja sosioekonomisen aseman merkitys. Pro gradu.

Parikka, K. (2010). Työn ja perheen välinen ristiriita pikkulasten, alakoululaisten ja nuorten vanhempien kokemuksena. Pro gradu.

Parkkinen, P. (2003): Seksuaalikäyttäytymisen, parisuhdetekijöiden ja uskonnollisuuden yhteys parisuhteessa elävien seksuaaliseen käyttäytymiseen. Pro gradu.

Paulanto, K. (1997). Vanhemman depressiivisyyden yhteydet aviolliseen epäsopuun, kasvatuskäytäntöihin ja lapsen käyttäytymiseen. Pro gradu.

Pekkarinen, M. (2010). The compulsive and the engaged? On the possibility of enthusiastic workaholism. Pro gradu.

Pekonen, M. (2003). Persoonallisuuden ja koulutuksen yhteydet tietokoneen käyttöön ja eri käyttötarkoituksiin. Pro gradu.

Peltonen, N. (2010) Hyvinvoinnin ja fyysisen terveyden väliset yhteydet - pitkittäisseuranta 42-vuotiaasta 50-vuotiaaksi. Pro gradu.

Pesu, L. (2010) Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä. Pro gradu.

Pitkänen, T. (1990). Alkoholiperheiden lasten kehityksen seuranta kouluikäisistä nuoriksi aikuisiksi. Helsingin yliopisto. Sosiaalipsykologian laitos.

Rantala, M. (2005). Elämänhistorian kalenterin käyttö työttömyyden ja parisuhteesta eroamisen yhteyksien tutkimisessa. Pro gradu.

Riihimäki, A. (2001). Heikon sosiaalisen toimintakyvyn riskitekijät suotuisan kehitystaustan omaavilla ihmisillä. Pro gradu.

Rintaluoma, N. (2013). Keski-iän kriisi: 42-vuotiaiden elämänpohdinnallisuus ja sen yhteys persoonallisuuden piirteisiin sekä psykologiseen hyvinvointiin. Pro gradu.

Ritala, S. (2008). Kognitiiviset ajattelu- ja toimintastrategiat työn stressitekijöiden ja työhyvinvoinnin välisten yhteyksien selittäjänä. (KK yhdessä Saija Maunon kanssa)

Roihu, H. (2005). Työn psykososiaaliset stressitekijät ja hyvinvointi: viiden suuren persoonallisuuden piirteen yhteyttä muuntava rooli. Pro gradu.

Rokka, P., & Sundelin, A. (1993). Nuorten naisten elämän orientaatio Straussin lähestymistavalla tarkasteltuna. Pro gradu.

Saarenpää, M. (1998). Havainnoidun perhevuorovaikutuksen ja koetun perheilmapiirin väliset yhteydet. Pro gradu.

Sainio, M. (2002) Elämän perustan vahvuus ja persoonallinen kontrolli ja elämänhallinta. Pro gradu.

Sainio, P. (2013). Työn merkitys 50-vuotiailla: ennakoivat tekijät ja seuraamukset. Pro gradu.

Savioja, K. (1998). Lasten behavioraalisuus erilaisten tutkimusmenetelmien valossa. Pro gradu.

Seppänen, S. (2012). Persoonallisuuden piirteiden, optimismin ja itsetunnon rakenteet sekä hyvinvointia selittävät tekijät keski-iässä. Pro gradu.

Shehadeh, H. (2012). Persoonallisuuden myönteinen kehitys keski-iässä: sopeutuminen ja kasvu sekä niiden yhteydet hyvinvointiin, eheyteen ja viisauteen. Pro gradu.

Sihvo, T. (2003). Työn piirteiden yhteydet parisuhteen laatuun. Pro gradu.

Suomalainen, S. (2003). Mustasukkaisuuden, neuroottisuuden ja sukupuolen yhteys parisuhteen laatuun. Pro gradu.

Surkka, H. (2005). Aggressiivisuuden jatkuvuus lapsuudesta keski-ikään: prososiaalisuus suojaavana tekijänä. Pro gradu.

Tirkkonen, A. (2002):Tunteiden säätelyn siirtyminen vanhemmilta lapsille perhevuorovaikutuksen välityksellä. Pro gradu.

Valjakka, H. (2005). Työn ja perheen vuorovaikutus - ristiriidoista myönteiseen siirräntään. Pro gradu.

Savolainen, J., Mason, W. A., Lyyra, A.-L., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2017). Antisocial and human capital pathways to socioeconomic exclusion: A 42-year prospective study. Developmental Psychology, 53, 1597-1609. doi: 10.1037/dev0000344

Hietalahti, M., Tolvanen, A., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2018). Relationships between personality traits and values in middle aged men and women. The Journal of Happiness and Well-Being, 6, 18-32. Retrieved February 5, 2018, from http://journalofhappiness.net/volume/volume-6-issue-1

Kokko, K., & Feldt, T. (2018). Longitudinal profiles of mental well-being as correlates of successful aging in middle age. International Journal of Behavioral Development, 42, 485-495. doi: 10.1177/0165025417739177

Fadjukoff, P., Feldt, T., Kokko, K., & Pulkkinen, L. (2019). Identity status change within personal style clusters: A longitudinal perspective from early adulthood to midlife. Identity: An International Journal of Theory and Research. Advance online publication. doi:10.1080/15283488.2019.1566066

Hietalahti, M., Helkama, K., & Kokko, K. (2018). Henkisyysarvo, perimmäisten kysymysten pohdinta ja henkinen hyvinvointi keski-iässä [Spirituality value, meaning of life and mental well-being in middle-age]. Psykologia, 53, 11-26.

Pulkkinen, L. (2017). Human development from middle childhood to middle adulthood: Growing up to be middle-aged. (In collaboration with Katja Kokko.) London: Routledge.

Kekäläinen, T., & Kokko, K. (2018). Personality and computer use in midlife. In S. Taipale, T.-A. Wilska, and C. Gilleard (Eds.), Digital technologies and generational identity: ICT usage across the life course (pp. 183-200). London: Routledge.

Syrén, S., Kokko, K., Pulkkinen, L., & Pehkonen, J. (2020). Income and mental well-being: Personality traits as moderators. Journal of Happiness Studies, 21, 547-571. doi:10.1007/s10902-019-00076-z

Fadjukoff, P., Pulkkinen, L., & Kokko, K. (2020). Identiteetin kehitys aikuisuudessa työn ja perheen elämänalueilla [Identity formation in adulthood in the domains of family and work]. Psykologia, 55, 212-226.

Kokko, K., Sipilä, S., Saajanaho, M., & Kekäläinen, T. (2020). 60-vuotiaiden liikunta koronapandemian aikana. In Marko Kantomaa (toim.), Koronapandemian vaikutukset väestön liikuntaan (35-36). Valtion liikuntaneuvoston julkaisuja 2020:2.

Pulkkinen, Lea (1977). Kotikasvatuksen psykologia. Jyväskylä: Gummerus.

Pulkkinen, Lea (2004). Socioemotional behavior in childhood as a precursor to delinquency and adaptation: gender differences. Revista Portuguesa de pedagogia, 38, 11-48.

Pulkkinen, Lea (2004). A Longitudinal study on social development as an impetus for school reform towards an integrated school day. European Psychologist, 9, 125-141. doi:10.1027/1016-9040.9.3.125

Pulkkinen, Lea (2007). Capitale sociale iniziale e sviluppo sociale del bambino. Teoksessa LEA Mortari ja C. Sità (toim.), Pratiche di civiltà: Capitale sociale ed esperienze formative (s. 125-152). Gardolo, Italia: Erickson.

Rantanen, Johanna, Kinnunen, Ulla & Pulkkinen, Lea (2013). The role of personality and role engagement in work-family balance. Horizons of Psychology, 22, 14-26.

Pulkkinen, Lea (2014). Positive human development: A spontaneous or guided process? Policy lessons from 45 years of longitudinal research in Finland. Teoksessa M. Matthes, LEA Pulkkinen, LEA M. Pinto ja C. Clouder (toim), Improving the quality of childhood in Europe. VoLea 5 (s. 58-73). Brussels: Alliance for Childhood European Network Foundation. http://www.allianceforchildhood.eu/publications

Pulkkinen, Lea (2018). Longitudinal Study of Personality and Social Development: Insights about aggression after five decades. Teoksessa A. T. Vazsonyi, D. J. Flannery ja M. DeLisi (toim.), The Cambridge Handbook of Violent Behavior and Aggression, 2nd Edition (pp. 31-51). Cambridge, UK: Cambridge University Press.

Pulkkinen, Lea, Fadjukoff, Päivi, & Pitkänen, Tuuli (2020). Persistent offenders and adolescence-limited offenders: differences in life-courses. Criminal Behaviour and Mental Health, 30(4), 1-14. DOI:10.1002/cbm.2157

Pulkkinen, Lea (2021). From country girl in Southern Finland to longitudinal research into alternatives to aggression and violence. Teoksessa R. E. Tremblay (toim.), The science of violent behaviour development and prevention: Contributions of the Second World War generation (pp. 71-94). Cambridge: Cambridge University Press. DOI: 10.1017/9781108877138.005

Pulkkinen. Lea (2022). Lapsen hyvinvointi alkaa kodista. Jyväskylä: PS-kustannus.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.