Aineiston nimi

Poliisin turvallisuusbarometri 2001

Aineiston rinnakkainen nimi

Poliisibarometri 2001

Aineistonumero

FSD2053

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2053
https://doi.org/10.60686/t-fsd2053

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten käsityksiä turvallisuudesta, poliisin toiminnasta ja poliisipalveluiden laadusta. Aluksi vastaajat arvioivat Suomen sisäistä turvallisuutta ja poliisin roolia. Vastaajat muun muassa punnitsivat poliisin kykyä taata yleinen järjestys ja turvallisuus, poliisin eri tehtäviä ja niiden tärkeysjärjestyksiä, kansainvälisen rikollisuuden uhkaa Suomessa sekä eri valvontamuotojen merkitystä liikenneturvallisuuden kannalta.

Kansalaisten turvallisuuden tunnetta ja rikoksen pelkoa kartoitettiin kysymällä, kuinka paljon eri asiat (mm. pahoinpitelyt, asuntomurrot, rattijuoppous, seksuaalinen ahdistelu ja Internetin tietoturva) huolestuttavat. Lisäksi selvitettiin, kuinka turvalliseksi vastaaja kokee olonsa esimerkiksi kotona päiväsaikaan, keskustassa pimeän tultua tai asuinalueella myöhään perjantai- ja lauantai-iltoina. Kysyttiin myös, miten vakava ongelma rikollisuus on lähiympäristössä ja onko vastaaja joutunut rikoksen uhriksi. Edelleen tiedusteltiin, onko vastaaja joutunut eri rikosten (mm. omaisuuden varastamisen, autovarkauden ja aseellisen uhkauksen) silminnäkijäksi, onko hän ollut todistajana tai asianomistajana rikosprosessissa sekä onko hän kokenut uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta.

Poliisin tavoitettavuutta ja näkyvyyttä selvitettiin kysymällä, mihin numeroon vastaaja soittaisi poliisin apua tarvitessaan, kuinka usein poliisipartioita näkyy asuinalueella ja kuinka pitkä matka on lähimmälle poliisiasemalle. Poliisipalveluiden laatua arvioitiin kysymällä, onko vastaaja ollut yhteydessä poliisiin kuluneiden 12 kuukauden aikana, minkä asian takia ja miten häntä kohdeltiin.

Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin suhtautumista muista kulttuureista lähtöisin oleviin ihmisiin sekä omaa luottamustaan poliisin, palo- ja pelastustoimen, yksityisten vartiointiliikkeiden, rajavartiolaitoksen, tullin ja puolustusvoimien toimintaan. He punnitsivat myös poliisin onnistumista mm. asuntomurtojen, autovarkauksien ja huumerikosten selvittämisessä, talousrikostorjunnassa, kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa sekä kotiväkivaltaan puuttumisessa.

Lopuksi kysyttiin, kuinka kauan vastaaja on asunut paikkakunnalla ja työskenteleekö vastaaja itse tai lähisukulainen poliisin palveluksessa. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, ikä, koulutus, ammatti, pääasiallinen toiminta, siviilisääty, asuinlääni, asunnon tyyppi, alle 18-vuotiaiden kotona asuvien lasten lukumäärä, Internetin ja matkapuhelimen käyttö sekä ruokakunnan koko ja bruttovuosituloluokka.

Asiasanat

arviointi; kansalaiset; laatu; liikenneturvallisuus; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; roolit; silminnäkijät; turvallisuus; turvattomuus; uhrit

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Poliisibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto

Ajallinen kattavuus

2001

Aineistonkeruun ajankohta

2001-11-16 – 2001-12-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15 - 74-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Kiintiöpoiminta sukupuolen, iän, alueen ja kuntatyypin mukaan

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sisäasiainministeriö: Poliisin turvallisuusbarometri 2001 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-09-13). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2053

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Poliisin turvallisuusbarometri 2001 (2002). Helsinki: Sisäasiainministeriön poliisiosasto. Poliisiosaston julkaisu; 4/2002.

Julkaisut aineistosta

Poliisin turvallisuusbarometri 2001 (2002). Helsinki: Sisäasiainministeriön poliisiosasto. Poliisiosaston julkaisu; 4/2002.

Manninen, Pentti & Käyhkö, Esa (2010). Poliisibarometrit 1999-2010. Faktorianalyysi [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2010. http://www.intermin.fi/julkaisu/302010 [viitattu 23.3.2015].

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016]

Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97.

Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management.

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.

Haarla, Sanna. 2021. Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082443996

Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466

Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6