Tekijät

• Kunttu, Kristina (Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS))
• Huttunen, Teppo (Clinical Research Services Turku (CRST))

Asiasanat

alkoholinkäyttö, ammattikorkeakouluopiskelijat, asenteet, henkinen hyvinvointi, ihmissuhteet, liikunta, opiskelu, ravitsemuskäyttäytyminen, suun terveys, taloudellinen tila, tapaturmat, terveydentila, terveyskäyttäytyminen, terveyspalvelut, tupakointi

Sisällön kuvaus

Ammattikorkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksessa kartoitettiin laajasti vastaajien terveyttä ja terveyteen vaikuttavia tekijöitä. Terveydentilaa kartoitettiin kysymällä sekä todettuja sairauksia että koettua terveydentilaa. Psyykkistä terveyttä tutkittiin lisäksi GHQ12-seulan (General Health Questionnaire) ja Salli Saaren kehittämän mielenterveysseulan avulla. Jälkimmäisessä vastaajia pyydetään arvioimaan mm. otteen saamista opiskelusta, omia voimia ja kykyjä sekä mielialaa. Oireilua selvitettiin tiedustelemalla useiden erilaisten fyysisten ja psyykkisten oireiden esiintymistä, myös seksuaaliterveyden, syömishäiriöiden ja suun terveyden osalta. Lisäksi kysyttiin lääkkeiden ja lääkkeenomaisten tuotteiden käyttämisestä.

Terveyskäyttäytymistä selvitettiin mm. päihteitä, ravintoa ja liikuntaa koskevilla kysymyksillä. Vastaajilta kysyttiin tupakoinnista, nuuskaamisesta sekä huumeiden ja lääkkeiden käytöstä humaltumistarkoituksessa. Alkoholinkäytöstä tiedusteltiin käytön tiheyttä, käytetyn alkoholin määrää, sosiaalisen paineen vaikutusta alkoholinkäyttöön ja aiheutuuko alkoholin käytöstä ongelmia. Kyselylomake sisälsi AUDIT-testin (Alcohol Disorders Test). Ravintotottumuksia kartoitettiin kysymällä maito- ja viljatuotteiden, hedelmien, marjojen, vihannesten sekä sokeri- ja rasvapitoisten tuotteiden käytöstä. Lisäksi kysyttiin, noudattavatko vastaajat jotakin erityisruokavaliota. Vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa fyysistä kuntoaan, kuinka usein ja miksi he harrastavat liikuntaa, kenen järjestämään liikuntatoimintaan he osallistuvat sekä onko liikunnan harrastamiseen riittävästi mahdollisuuksia. Kysymyksiä esitettiin myös hampaiden hoidon tottumuksista ja liikenneturvallisuuskäyttäytymisestä.

Ihmissuhteista tiedusteltiin mm. siviilisäätyä, lasten lukumäärä, lähipiirin kokoa ja sosiaalisen kanssakäymisen aktiivisuutta. Opiskelusta kysyttiin, ovatko vastaajat mielestään oikealla opiskelualalla sekä kuinka kauan opinnot arviolta kestävät. Lisäksi kysyttiin oppilaitoksen antaman opinto-ohjauksen ja -neuvonnan laatua sekä kuka on antanut tukea opintoihin liittyvissä asioissa. Taloudellista tilannetta selvitettiin kysymällä ansiotyössä käyntiä sekä arviota taloudellisesta tilanteesta.

Terveysasenteita kartoitettiin tiedustelemalla, kuinka tärkeänä vastaajat pitävät, että lainsäädännöllä säädellään esimerkiksi tupakointia työpaikoilla, alkoholin myyntiä vähittäiskaupoissa tai huumeiden käyttöä. Vastaajilta kysyttiin myös, ovatko he saaneet terveydenhuoltohenkilökunnalta suosituksia muuttaa elintapojaan ja onko lääkärin ohjeilla ollut vaikutusta elintapoihin. Lisäksi tiedusteltiin tärkeimpiä terveystiedon lähteitä.

Lopuksi kysyttiin terveyspalveluiden käytöstä. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka usein he ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet opiskelijaterveydenhuollon, julkisen sektorin, työterveyshuollon, armeijan tai yksityissektorin terveydenhuoltopalveluita kuten terveydenhoitajaa, yleislääkäriä, erikoislääkäriä, hammaslääkäriä tai psykiatria. Vastaajia pyydettiin arvioimaan, millaiseksi he kokivat saamansa palvelun ja hoidon suunnittelun ja opastuksen viimeisellä opiskelijaterveydenhuollon tai terveyskeskuksen käyttökerralla. Lisäksi tiedusteltiin haluaisivatko vastaajat terveydenhuoltopalveluiden apua eri asioissa kuten stressinhallinnassa, ravinto- ja liikunta-asioissa, tupakoinnin lopettamisessa tai parisuhde- tai itsetuntoasioissa.

Taustatietoina olivat sukupuoli, syntymävuosi, opiskelujen aloitusvuosi ja opiskeluala.

Tutkimusta on rahoittanut YTHS:n tutkimus- ja kehittämisrahasto.