Aineiston nimi

European Social Survey 2004: Suomen aineisto

Aineiston rinnakkainen nimi

Suomi Euroopassa 2004

Aineistonumero

FSD2116

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2116
https://doi.org/10.60686/t-fsd2116

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Kiianmaa, Nelli (Tilastokeskus)
• Tiainen, Tuula (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta, kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheena tällä kierroksella olivat terveys, lääkkeiden ja luontaistuotteiden käyttö, hoitoon hakeutuminen, lääkärissäkäynti, potilas-lääkärisuhde, taloudellinen moraali, tuottajan ja kuluttajan välinen luottamus ja vuorovaikutus, eri elämänalueiden yhteensovittaminen, kotitöiden jakaminen, perhe, työ ja hyvinvointi.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin kysymyksiä vaihtoehtohoidoista, tieteestä ja tekniikasta sekä yliluonnollisista ilmiöistä.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Asiasanat

arvot; etninen identiteetti; hoitomenetelmät; hyvinvointi; joukkoviestimet; julkiset palvelut; kansallinen identiteetti; keinottelu; kotityö; lastenhoito; luontaistuotteet; luottamus; lääkkeet; maahanmuutto; moraali; perhe-elämä; perheet; peruspalvelut; poliittinen käyttäytyminen; poliittinen osallistuminen; politiikka; siirtolaisuus; sosiaalinen pääoma; sosiaaliset suhteet; sosiaaliset verkostot; syrjintä; terveydenhoito; tyytyväisyys; työelämä; työmoraali; uskonnollinen käyttäytyminen; vilppi

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Joukkoviestimet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vähemmistöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2004

Aineistonkeruun ajankohta

2004-09-20 – 2004-12-17

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 vuotta täyttänyt väestö

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 2900 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ylipeittoon kuuluivat kuolleet sekä kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuneet, netto-otos oli 2857. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Lisäksi suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Käyntikyselyn osalta vastausprosentti oli 70,8. Perävaunukyselyyn vastasi 85 % haastatelluista kohdehenkilöistä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

70,8

85

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kansainvälisestä peruslomakkeesta poiketen kysymykseen C9 (Katsotteko kuuluvanne johonkin tiettyyn uskontokuntaan tai uskonnolliseen yhteisöön?) on lisätty tarkennus (Jos vastaa ei, kysy: Kuulutteko kirkkoon?) kahden viikon kuluttua kenttätyön alkamisesta. Tämä poikkeavuus vaikuttaa myös jatkokysymyksiin C10, C11 ja C12. Em. kysymyksiä vastaavat muuttujat sisältyvät FSD:n datatiedostoon, mutta puuttuvat kansainvälisestä yhdistelmäaineistosta. Kysymys F46 sisällytettiin suomalaiseen kyselylomakkeeseen vasta 13.10.2004, jonka vuoksi sitä vastaavassa muuttujassa on paljon puuttuvia tietoja (99 = "Ei vastausta"). Aineiston painomuuttuja on erilainen kuin kansainvälisen yhdistelmäaineiston painomuuttujat. Haastattelijan ohjeissa on seuraava koulutusmuuttujia koskeva teksti: "F6 Koulutustaso (sama ohje koskee kysymyksiä F36, F49 ja F55) - Koulutuskysymyksissä on käytetty kansainvälistä luokitusta, johon suomalaiset koulutusasteet on sijoitettu. Luokka 4 puuttuu tarkoituksella, koska kansainvälisen luokituksen 4. luokka sisältyy Suomessa luokkaan 3."

Aineiston keräämisessä on käytetty neljää suomenkielistä ja neljää ruotsinkielistä kyselylomaketta. Aineistossa on ensin käyntihaastatteluun (lomake quF2116_1) perustuvat muuttujat A1-P6. Perävaunulomakkeiden GS-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt L-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina näissä lomakkeissa. Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF2116_2 IS1-ISl3, lomake quF2116_3: IS14-IS27 ja lomake quF2116_4: IS28-IS42).

Painokertoimet

Aineistossa on yksi painomuuttuja, joka korjaa otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) + Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi (5 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat (3 luokkaa). Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.6, 2.1]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 19.4 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Jowell, Roger (City University) & ESS Central Coordinating Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2004: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2116

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Koko kansainvälinen ESS Round 2: European Social Survey Round 2 Data -aineisto ja englanninkielinen Suomen aineisto ovat saatavina ESS-sivuilta. Siellä on myös ajankohtaista tietoa aineistojen versioista, päivityksistä ja hälytyksistä, jotka voivat liittyä myös Suomen aineistoon.

Palvelu edellyttää rekisteröitymistä. Aineistot ja aineistonkeruu on dokumentoitu sivuilla yksityiskohtaisesti. Palvelu sisältää mm. erikieliset kyselylomakkeet, metodologian ja kenttätyön kuvaukset sekä haastatteluajankohdan taustatietoja osallistujamaista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88 (COM) - EU:n versio ILOn ammattiluokitus ISCO-88:sta

Suomi Euroopassa 2004 (ESS eli European Social Survey): haastattelijoiden työohjeet (2004). Helsinki: Tilastokeskus.

Julkaisut aineistosta

Schoultz, Vera (2010). Nuorten poliittinen osallistuminen ja sen murros. Teoksessa Ohipuhuttu nuoruus? Nuorten elinolot -vuosikirja (toim. Anu-Hanna Anttila, Kristiina Kuussaari & Tiina Puhakka), 93-104. Helsinki: Nuorisotutkimusverkosto/Nuorisotutkimusseura, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL & Valtion nuorisoasiain neuvottelukunta Nuora.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Kääriäinen, Juha (2008). Why do the Finns trust the police? Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention 9(2), 141-159.

Kotakorpi, Kaisa & Laamanen, Jani-Petri (2007). Julkiset palvelut ja hyvinvointi. Talous & Yhteiskunta 2007(2), 44-50.

Jowell, Roger & Central Co-ordinating Team (2005). European Social Survey 2004/2005: Technical Report. London: Centre for Comparative Social Surveys, City University.

Bäck, Maria & Kestilä, Elina (2009). Social Capital and Political Trust in Finland: An Individual-level Assessment. Scandinavian Political Studies 32(2), 171-194.

Borg, Sami (2006). Yleinen luottamus eduskuntaan instituutiona. Teoksessa: Aatteet, instituutiot ja poliittinen toiminta (toim. Ilkka Ruostetsaari), 99-114. Tampere: Tampereen yliopisto. Studia Politica Tamperensis; 16.

Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Ervasti, Heikki & Saari, Juho (2011). Onnellisuus hyvinvointivaltiossa. Teoksessa: Hyvinvointi. Suomalaisen yhteiskunnan perusta (toim. Saari, Juho), 191-218. Helsinki: Gaudeamus.

Oinas, Tomi (2010). Sukupuolten välinen kotityönjako kahden ansaitsijan perheissä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä studies in education, psychology and social research; 402. URN:ISBN:978-951-39-4117-8

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717