FSD2133 ISSP 2005: työorientaatiot III: Suomen aineisto
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Aineiston nimi
ISSP 2005: työorientaatiot III: Suomen aineisto
Aineistonumero
FSD2133
Pysyvät tunnisteet
https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2133https://doi.org/10.60686/t-fsd2133
Aineiston laatu
Kvantitatiivinen aineisto
Tekijät
- International Social Survey Programme (ISSP)
- Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
- Melin, Harri (Turun yliopisto. Sosiologian laitos)
- Tanskanen, Eero (Tilastokeskus)
Muut tekijät
- Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
- Nieminen, Markku (Tilastokeskus)
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhtautumista työhön. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, mihin elämän eri osa-alueisiin he haluaisivat käyttää enemmän ja mihin vähemmän aikaa, kuinka tärkeinä vastaajat pitävät eri asioita työssään, millaisessa ja minkä kokoisessa yrityksessä vastaajat haluaisivat työskennellä ja millainen työtilanne olisi vastaajille mieluisin. Lisäksi esitettiin erilaisia työtä koskevia väittämiä.
Ansiotyössä olevilta tiedusteltiin lisäksi heidän haluaan pidentää tai lyhentää työaikaansa, työuupumuksesta, mahdollisuudesta vaikuttaa työn alkamis- ja päättymisajankohtiin sekä sitä, miten vastaaja voi vaikuttaa päivittäisten töidensä järjestelyyn, tuntuuko työpaikka turvatulta, ovatko tulot ja etenemismahdollisuudet hyvät, kuinka mielenkiintoiselta työ tuntuu, onko työ itsenäistä ja yhteiskunnallisesti hyödyllistä. Lisäksi haluttiin tietää, kuinka sitoutuneeksi työpaikkaansa vastaaja tuntee itsensä, kuinka helppoa tai vaikeaa olisi löytää uusi työpaikka ja kuinka helppoa tai vaikeaa työnantajan olisi korvata vastaaja uudella työntekijällä. Tiedusteltiin myös, kuinka todennäköisesti vastaaja yrittää löytää uuden työpaikan toisesta organisaatiosta ja onko vastaaja huolissaan työpaikkansa menettämisestä. Lisäksi tiedusteltiin ATK-laitteiden käyttöön kuluvaa aikaa työpäivän aikana ja sitä, tekeekö vastaaja päätoimen lisäksi jotakin muuta työtä.
Vastaajilta, jotka eivät ole ansiotyössä, kysyttiin ovatko he koskaan olleet ansiotyössä vuoden tai pidempään, milloin viimeinen ansiotyö päättyi ja mikä oli päättymisen pääasiallinen syy, haluaako vastaaja päästä ansiotyöhön ja kuinka todennäköistä uuden työpaikan löytäminen olisi ja etsiikö vastaaja tällä hetkellä työtä. Lisäksi tiedusteltiin, mitä keinoja vastaaja on käyttänyt työpaikan löytämiseksi, onko hän osallistunut ammattitaitoa kehittävään koulutukseen ja mistä vastaaja saa pääasiallisen toimeentulonsa.
Taustatietoina kysyttiin mm. sukupuoli, syntymävuosi, kotitalouden koko, koulutus, työelämään osallistuminen, ammatti, elinkeino tai toimiala, säännöllinen viikoittainen työaika, ammattiasema, esimiesasema, työnantaja (yksityinen/julkinen sektori), ammattiliiton jäsenyys, äänestyskäyttäytyminen, uskonnollisuus, tulot sekä vastaajan asuinaluetta kuvaavia tietoja.
Asiasanat
ajankäyttö; ammattitaito; ansiotyö; työolot; työsuhde
Tieteenala/Aihealue
- Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
- Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Sarja
ISSP (International Social Survey Programme)Jakelija
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Käyttöoikeudet
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Kerääjät
- Tilastokeskus
Tuottajat
- Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos
- Tilastokeskus
- Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
Ajallinen kattavuus
2005
Aineistonkeruun ajankohta
2005-09-14 – 2005-11-30
Maa
Suomi
Kohdealue
Suomi
Havaintoyksikkötyyppi
Henkilö
Perusjoukko/otos
15 - 74-vuotiaat suomalaiset
Tutkimuksen aikaulottuvuus
Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto
Lähdeaineistot
Maakunta- ja kielimuuttujat perustuvat rekisteritietoihin.
Otantamenetelmä
Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta
Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.
Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 94,8 % ja ruotsinkielisiä 5,2 %. Näistä osoite oli tuntematon tai asui ulkomailla yhteensä 7, joten lomake lähetettiin 2493 henkilölle. Lomakkeita palautettiin 1345. Kato: yhteensä 1148, joista kieltäytyneitä 7 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1141.
Keruumenetelmä
Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake
Keruuväline tai –ohje
Strukturoitu lomake
Vastausprosentti
54
Datatiedostojen kieli
Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.
Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.
Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.
Havaintojen ja muuttujien lukumäärä
134 muuttujaa ja 1345 havaintoa.
Datan versio
2.0
Katso myös
FSD3106 ISSP 2015: työorientaatiot IV: Suomen aineisto
Painokertoimet
Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.
Viittausvaatimus
Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.
Malliviittaus
International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Turun yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2005: työorientaatiot III: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2133
Julkaisusta tiedottaminen
Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.
Varaumat
Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.
Muu materiaali
Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.
Käytön ja kuvailun oheismateriaalit
Aineistossa käytetty kansainvälinen ammattiluokitus: ISCO-88
Julkaisut aineistosta
Melin, Harri & Blom, Raimo & Kiljunen, Pentti (2007). Suomalaiset ja työ. Raportti ISSP 2005 Suomen aineistosta. Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellisen tietoarkiston julkaisuja; 3.
Henninen, Maria (2009). Peliä vai pakkovalintaa? Nuorten sitoutuminen ja luottavaisuus työelämässä 2000-luvulla. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.
Hakamäki, Teija (2010). Työn epävarmuustekijöiden yhteys organisaatio- ja ansiotyösitoutumiseen. Sosiologian pro gradu -tutkielma. Helsingin yliopisto.
Pirkanmaan maakuntaohjelman 2011-2014 seurantamittareiden lähtötaso. Tampere: Pirkanmaan liitto. Sarja E; 19.
Vuorensyrjä, M. 2013. Work and Labor in Slow-Progressive Sectors of the Economy. Nordic Journal of Working Life Studies 3(1): 95-121
Ingrid Esser & Arvid Lindh. 2018. "Job Preferences in Comparative Perspective 1989-2015: A Multidimensional Evaluation of Individual and Contextual Influences", International Journal of Sociology." International Journal of Sociology 48(2): 27.
Leah Ruppanner, Rennie Lee & Matt Huffman 2018. Do Mothers Benefit from Flexible Work? Cross-National Evidence for Work Time, Job Quality, and Satisfaction. International Journal of Sociology 48(2): 17.
Van Hoorn, Andre. 2017. Social trust, workplace organization, and the comparative advantage of nations. Oxford Economic Papers 69(4): 897-917.
Monnot, Matthew J. 2017. The effect of incentives on intrinsic motivation and employee attitudes: A multilevel study across nations and cultural clusters. Thunderbird International Business Review online first.
Nelson, Diane M., Stoney L. Brooks, Arrvvind Sahaym, and John B. Cullen. 2017. Family-friendly work perceptions: a cross country analysis. Gender in Management: An International Journal 32(4): 300-316.
Yu, Wei-Hsin. 2017. Tradeoff or Winner Take All? Relationships between Job Security and Earnings in 32 Countries. Sociological Perspectives 60(2): 269-292.
Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.
Tyrowicz, Joanna, and Magdalena Smyk. 2019. Wage Inequality and Structural Change. Social Indicators Research 141(2): 503-538.
Shoss, Mindy K., Bradley J. Brummel, Tahira M. Probst, and Lixin Jiang. 2019. The Joint Importance of Secure and Satisfying Work: Insights from Three Studies. Journal of Business and Psychology Online first.
Bullock, Justin B.; Hansen, Jesper Rosenberg and Houston, David J. . 2018. Sector Differences in Employee's Perceived Importance of Income and Job Security: Can These be Found Across the Contexts of Countries, Cultures, and Occupations? International Public Management Journal 21(2): 28.
Laffranchini, Giacomo, Si Hyun Kim, and Richard A. Posthuma. 2018. A metacultural approach to predicting self-employment across the globe. International Business Review 27: 481-500.
Jiang, Lixin, and Tahira Probst. 2017. The rich get richer and the poor get poorer: Country- and state-level income inequality moderates the job insecurity-burnout relationship. Journal of Applied Psychology 102(4): 672-81.
Probst, Tahira A, and Lixin Jiang. 2017. European flexicurity policies: Multilevel effects on employee psychosocial reactions to job insecurity. Safety Science Online first.
Dixon, Jeffrey C., Destinee B. Mccollum, and Andrew S. Fullerton. 2018. Who Is a Part-Time Worker Around the World and Why Does It Matter? Examining the Quality of Employment Measures and Workers' Perceived Job Quality. Sociological Spectrum 38(1): 1-23.
Hajdu, Gábor, and Endre Sik. 2018. Do People Have Different Views on Work by Age, Period and Birth Cohort? International Journal of Sociology 48(2): 17.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.