Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus

Aineistonumero

FSD2160

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2160
https://doi.org/10.60686/t-fsd2160

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Vaasan yliopisto. Julkisjohtamisen laitos

Sisällön kuvaus

Kuntien koulutoimia on tutkittu vuoden 2002 lisäksi myös vuosina 1995 ja 1998. Vuosi 2002 on ensimmäinen, jolloin perusopetusta ja sen jälkeistä opetusta tarjoaville oppilaitoksille on lähetetty erilaiset kyselylomakkeet. Tämän ammatillisia oppilaitoksia, lukioita ja aikuiskoulutusta käsittelevän tutkimuksen aihepiirejä olivat koulutuspalvelujen sisältö, ohjaus ja johtaminen sekä kehittämispolitiikka.

Koulutuspalvelujen sisältöön liittyen kysyttiin oppilaitosten erikoistumissuuntauksista esimerkiksi musiikkiin, liikuntaan tai matemaattis-luonnontieteelliseen opetukseen, vieraiden kielten opetuksesta, oppilaille järjestettävästä kerho- ja harrastustoiminnasta, käyttäjämaksuista sekä kyselyhetkellä menossa olleista opetukseen liittyvistä kokeiluista tai uudistuksista. Lisäksi tiedusteltiin ostopalvelujen käytöstä, oppilaitoksen tukipalveluiden ja -toimintojen, kuten opiskelijaruokailun, majoituksen, kirjaston, kiinteistönhuollon ja vartioinnin järjestämisestä sekä vastaajan tyytyväisyydestä tukipalveluiden toimivuuteen. Tämän jälkeen selvitettiin, mitä muutoksia oppilaitoksessa on tapahtunut vuoden 1998 jälkeen muun muassa opetustuntien ja -ryhmien määrässä, opetusryhmien koossa, sijaisten käytön määrässä ja opiskelijamaksuissa. Vastaajat arvioivat myös oppilaitosten toimintaan liittyvien tekijöiden, kuten opetustilojen riittävyyden, opetuksen ajanmukaisuuden, oppilaitoksen toiminta- ja johtamiskulttuurin sekä oppilaitoksen tulevaisuudennäkymien nykytilaa asteikolla erittäin hyvä - erittäin huono.

Koulutuspalvelujen ohjaukseen ja johtamiseen liittyen kysyttiin oppilaitoksen keskeisiä asioita käsittelevän luottamushenkilöelimen merkityksestä ja roolista esimerkiksi opetuksen suunnittelussa, toiminnan kehittämisessä, resurssien hankinnassa ja oppilaitoksen henkilöstöpolitiikassa. Tämän jälkeen tiedusteltiin, minkä tahon päätösvaltaan muun muassa henkilökunnan ja opiskelijoiden valinta, työnjako, laite- ja kalustohankinnoista päättäminen, taloudellisten motivointi- ja palkitsemiskeinojen käyttö ja päätökset ostopalveluiden käyttämisestä kuuluvat. Lisäksi kysyttiin erilaisten tahojen, kuten kunnanvaltuuston, koulutustoimesta vastaavan lautakunnan, opettajien, opiskelijoiden, opiskelijoiden huoltajien ja Euroopan Unionin vaikutuksesta oppilaitoksen toimintaan. Vastaajien omaan johtamistyöhön liittyen kysyttiin, miten tärkeitä asioita esimerkiksi taloudellinen suunnittelu ja seuranta, lisäresurssien hankkiminen oppilaitokselle, omat opetustehtävät, opetuksen ja tutkimuksen kehitystehtävät sekä oppilaitoksen toiminnasta tiedottaminen ja markkinointi ovat.

Oppilaitoksen kehittämispolitiikkaa kartoitettiin aluksi kysymyksillä oppilaitoksen lähivuosien kehityskohteiden tärkeydestä. Kehityskohteina lueteltiin muun muassa oppiaine- ja kurssitarjonnan lisääminen, uusien opetusmenetelmien kehittäminen ja kokeilu, opiskelijoiden henkilökohtaisen opintojen ohjauksen lisääminen, tilojen parantaminen ja uudenaikaistaminen, työilmapiirin parantaminen, henkilöstöresurssien lisääminen ja verkko-opetuksen kehittäminen. Lisäksi vastaajille esitettiin koulutuspalveluja ja oppilaitosta koskevia väittämiä.

Taustatietoina tutkimuksessa olivat muun muassa vastaajan syntymävuosi, virkanimike, työkokemus opetustoimen työtehtävissä ja koulutustaso. Vastaajan edustaman organisaation taustatietoja olivat muun muassa oppilaitoksen nimi, tyyppi, opetuskieli, kunta sekä opiskelijoiden ja henkilöstön määrä.

Asiasanat

aikuiskoulutus; ammatillinen koulutus; hallinto; koulunjohtajat; koulut; koulutoimi; lukio; ohjaus (neuvonta ja opastus); opetus; oppilaitokset; ostopalvelut; päätöksenteko; rehtorit; resurssit; uudistukset

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Koulutuspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Toisen ja korkea-asteen koulutus (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Täydennys- ja jatkokoulutus, elinikäinen oppiminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Vaasan yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta

Tuottajat

• Suomen Kuntaliitto

Ajallinen kattavuus

2002

Aineistonkeruun ajankohta

kevät 2002 ( 2002 )

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Poliittis-hallinnollinen alue (Kunta)

Perusjoukko/otos

Suomi (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Kaksivaiheinen ositettu otanta KuntaSuomi-projektikuntien valinnassa.

Kuntaotokset valittiin erikseen alle 10 000 asukkaan kunnista (28 kuntaa) ja yli 10 000 asukkaan kunnista (19 kuntaa). Valinnassa pyrittiin edustavuuteen kummankin kuntajoukon sisällä suhteessa kokoluokan kaikkiin kuntiin. Suurten kuntien lukumäärä on tapausjoukossa suurempi kuin niiden osuus kaikista kunnista, koska niissä asuu 70 prosenttia maan väestöstä. Edustavuuskriteereinä käytettiin lisäksi mm. alueellista sijaintia, väestön ikä- ja koulutusrakennetta, elinkeinorakennetta ja kuntatalouden tunnuslukuja, poliittisia voimasuhteita sekä kunnan toimintapolitiikkaa kuvaavia muuttujia. Ahvenanmaan kunnat jätettiin valinnan ulkopuolelle niiden maakunnallisesta itsehallinnosta johtuvien erityispiirteiden takia.

Ammatillisten oppilaitosten, lukioiden ja aikuiskoulutuksen kyselyssä otoskoko oli 242 oppilaitosta. Vastaajina toimivat oppilaitosten rehtorit ja johtajat. Kyselyyn vastasi 169 oppilaitosta.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

69,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2157 KuntaSuomi 2004: koulutoimi 1995

FSD2158 KuntaSuomi 2004: koulutoimi 1998

FSD2159 KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: perusopetus

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tietoarkistoon saapunut alkuperäinen aineisto ei vastannut täysin kyselylomaketta muuttujien ja niiden numerojärjestyksen osalta. Muuttujat on järjestetty saatavilla olleen lomakkeen mukaiseen järjestykseen arkistoinnin yhteydessä.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Vaasan yliopisto: KuntaSuomi 2004: koulutoimi 2002: ammatilliset oppilaitokset, lukiot ja aikuiskoulutus [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2160

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Hietaniemi-Virtanen, Niina (2004). Kehittyvä koulutoimi: Tutkimus kuntien koulutuspalveluista 1995-2002. Helsinki : Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 49. Acta nro 168.

Julkaisut aineistosta

Hietaniemi-Virtanen, Niina (2004). Kehittyvä koulutoimi: Tutkimus kuntien koulutuspalveluista 1995-2002. Helsinki: Suomen Kuntaliitto. KuntaSuomi 2004 -tutkimuksia nro 49. Acta; 168.