Tekijät

• Niiranen, Vuokko (Kuopion yliopisto. Sosiaalityön ja sosiaalipedagogiikan laitos)
• Lumijärvi, Ismo (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)
• Kiljunen, Pentti (Yhdyskuntatutkimus)

Asiasanat

arviointi, henkilöstö, henkilöstöjohtaminen, kehittämishankkeet, kehittämisprojektit, kehityskeskustelut, kunnallinen päätöksenteko, kunnalliset luottamushenkilöt, kunnat, kuntayhtymät, laadunhallinta, laatujärjestelmät, strategiat, strateginen johtaminen, tarkastuslautakunnat, tasapainotettu mittaristo, tavoitteet, tuloksellisuus, työyhteisöt, visiot

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa kartoitettiin tasapainotetun mittariston (balanced scorecard) mallin mukaisen tuloksellisuusarvioinnin käyttöä kunnallisissa palveluissa. Kysely kohdistettiin tutkimukseen osallistuvan kunnan tai kuntayhtymän työntekijöille. Kyselyn aihealueet koostuivat mm. työyhteisön tilasta ja toiminnasta, tuloksellisuusarvioinnista, visioista, strategioista ja tavoitteista sekä henkilöstöjohtamisesta.

Vastaajilta kysyttiin heidän käsityksiään oman työyhteisön tilasta ja toiminnasta, kuten luottamuksesta, oppimisesta ja vuorovaikutuksesta. Näitä ominaisuuksia pyrittiin kartoittamaan esittämällä työyhteisöä koskevia väittämiä. Nämä väittämät käsittelivät mm. työyhteisön ilmapiiriä, kehittämishankkeita, yhteistyötä, tasa-arvoa, työstä saatua palautetta sekä vaikuttamismahdollisuuksia.

Tuloksellisuutta selvitettiin kysymyksillä työyhteisön onnistumisen arvioinnista. Lisäksi tiedusteltiin arviointien säännöllisyyttä sekä sitä, saako työntekijä arviointien pohjalta riittävästi palautetta omasta työstään. Tasapainotetun mittariston osalta kysyttiin, onko vastaaja saanut riittävästi koulutusta mittariston mallista ja onko mittaristo edistänyt tuloksellisuuden arviointia. Vastaajilta tiedusteltiin myös miten arviointitietoja käytetään nyt ja miten niitä tulisi käyttää sekä sitä, kenen tarpeita arviointi palvelee tällä hetkellä ja kenen tarpeita sen tulisi palvella. Lomakkeessa kysyttiin myös mistä näkökulmasta onnistumista arvioidaan tällä hetkellä ja mistä näkökulmasta sitä tulisi arvioida.

Visioita ja strategioita käsiteltiin työyksikön, toimialan ja kunnan/kuntayhtymän tasolla kysymällä vastaajien mielipidettä visioiden ja strategioiden tärkeydestä. Lisäksi tiedusteltiin kuinka hyvin vastaaja ne tuntee, millainen ohjaava vaikutus niillä on ja onko vastaaja voinut riittävästi vaikuttaa visioiden ja strategioiden sisältöön.

Taustamuuttujia olivat mm. vastaajan työnantaja, toimiala, sukupuoli, ikä, palvelussuhteen laatu, esimiesasema ja koulutus. Lisäksi tiedusteltiin miten kauan vastaaja on työskennellyt nykyisessä kunnassa/kuntayhtymässä ja miten kauan hän on ollut nykyisessä tehtävässä. Lomakkeessa kysyttiin myös onko vastaajalla viran tai työsuhteen edellyttämä muodollinen pätevyys.