Tekijät

• Manner-Suomen lääninhallitusten poliisiosastot

Asiasanat

asuinalueet, kunnat, luottamus, osallistuminen, palvelut, poliisi (organisaatiot), rikokset, turvallisuus, viihtyvyys

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia turvallisuusasioista, asuinkunnan ja poliisin palveluista sekä uhriutumisesta. Tutkimuksen alussa vastaajat punnitsivat asuinkunnan asuinviihtyvyyttä häiritseviä tekijöitä, kuten huumeiden käyttäjiä, nuorison häiriökäyttäytymistä, yleisten paikkojen epäsiisteyttä ja ilkivaltaa.

Kansalaisten turvallisuutta selvitettiin kysymällä, kuinka turvalliseksi vastaaja tuntee olonsa mm. kävellessään yksin perjantai- ja lauantai-iltoina asuinalueellaan. Edelleen tiedusteltiin asuinkunnan yleisten paikkojen turvallisuuden muutoksia sekä rikollisuustilanteen vakavuutta. Kansalaisten uhriutumista tutkittiin kysymällä, onko vastaajalle henkilökohtaisesti tapahtunut jokin rikos kolmen viime vuoden aikana, missä se tapahtui ja milloin.

Paikkakunnan poliisin onnistumista tehtäviensä hoitamisessa kartoitettiin. Lisäksi tiedusteltiin vastaajien omia viime vuosien kokemuksia poliisin toiminnasta. Vastaajat arvioivat myös mm. seuraavien poliisin palvelujen tärkeyttä: hälytyspartion nopea saapuminen, rikosten nopea selvittäminen ja mahdollisuus jättää rikosilmoitus Internetin kautta. Edelleen kysyttiin, mitkä omaa elämää, asuinkuntaa ja laajemmin yhteiskuntaa koskevat asiat huolestuttavat vastaajia tulevaisuudessa. Vaihtoehtoina olivat esim. oma tai läheisen työttömyys, vakava sairastuminen, sosiaali- ja terveyspalvelujen heikkeneminen, alkoholin kulutuksen yleinen kasvu, ihmisten syrjäytyminen sekä rikollisuuden lisääntyminen.

Asuinkunnan palvelujen järjestämistä arvioitiin kouluarvosanoilla. Rankattavina olivat esimerkiksi palo- ja pelastustoimi, lasten päivähoito, alkoholi- ja huumeongelmaisten hoito sekä poliisipalvelut. Vastaajat arvioivat myös asuinalueen viihtyvyyttä ja turvallisuutta kohentavia toimenpiteitä, kuten katuvalaistuksen, päihdevalistuksen ja harrastusmahdollisuuksien parantamista. Tutkimuksen lopussa kysyttiin vastaajien järjestöosallistumista ja luottamusta ihmisiin. Taustamuuttujina ovat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, perhesuhteet, koulutus, työmarkkina-asema, asuntotyyppi ja -muoto ja asuinalue.