Tekijät

• Grönholm, Sam (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Helander, Voitto (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Pikkala, Sari (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)
• Sandberg, Siv (Åbo Akademi. Institutionen för offentlig förvaltning)

Asiasanat

johtajuus, julkiset palvelut, kansainvälinen toiminta, kunnalliset lautakunnat, kunnallishallinto, kunnallistalous, kunnan toimialat, kunnanjohtajat, kunnanosahallinto, kunnat, kuntaliitokset, kuntayhtymät, luottamushenkilöt, pormestarit, puolueet, vaikuttaminen, viranhaltijat

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitetään kuntapäättäjien mielipiteitä mm. kunnan palveluista, kunta-valtio -suhteesta, organisointivaihtoehdoista, kunnallisesta päätöksentekokulttuurista, eri toimijoiden vaikutusmahdollisuuksista ja kunnan kansainvälisestä toiminnasta.

Aluksi kartoitettiin vastaajien työhistoriaa kysymällä nykyisen työn kestoa ja kuinka monta vuotta vastaajat ovat työskennelleet eri sektoreilla. Vastaajilta tiedusteltiin heidän toimimistaan erilaisissa kunnallisissa luottamustoimissa, sekä puoluejäsenyyttä ja puolueen luottamustehtävissä toimimista. He arvioivat myös sijoittumistaan vasemmisto-oikeisto- ja kova-pehmeä-ulottuvuuksilla, ja kertoivat mahdollisista luottamustehtävistään järjestöissä ja yhdistyksissä.

Seuraavaksi selvitettiin vastaajien mielipiteitä erilaisista kunta-valtio -suhteeseen liittyvistä asioista. He arvioivat myös erilaisten kunnallisten palveluiden hoitamista sekä esittivät mielipiteensä siitä, pitäisikö näihin palveluihin jatkossa panostaa enemmän vai vähemmän. Tämän jälkeen vastaajilta kysyttiin, onko ilmapiiri kunnan asioita hoitavien eri osapuolten välillä hyvin ristiriitainen vai hyvin yhteistyöhakuinen vai jotain siltä väliltä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä erilaisten kuntaorganisaation järjestämisvaihtojen tärkeydestä.

Seuraavat kysymykset liittyivät kuntien kansainväliseen toimintaan. Vastaajilta kysyttiin eri kansainvälistymisen muotojen, kuten kansainvälistymisstrategian laatimisen, ystävyyskuntatoiminnan ja erilaisten yhteistyömuotojen, hyödyllisyydestä oman kunnan näkökulmasta. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat eri toimenpiteiden tärkeyttä kunnan palvelutuotannon kehittämisessä. Arvioitavia asioita olivat mm. tulosyksiköittäminen, ostopalvelut, palvelusetelit, laatujohtamisjärjestelmä ja seudullinen yhteistyö. Näiden lisäksi arvioitiin myös taloushallintoa (mm. kunnan tilinpäätöskertomuksen ja talousarvion seurantaraporttien tärkeyttä), ja luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden eri tehtävien, kuten kuntalaisiin yhteydenpidon ja kunnan henkilöstöpolitiikan linjauksen, tärkeyttä. Vastaajat kertoivat myös, kuinka usein he ovat vuorovaikutuksessa eri tahojen kuten kunnan henkilöstöjärjestöjen ja naapurikuntien kanssa.

Kuusi seuraavaa kysymystä suunnattiin ainoastaan luottamushenkilöille. Näillä kysymyksillä kartoitettiin luottamustehtäviin käytettyä aikaa, halukkuutta vastaanottaa luottamustehtäviä seuraavien vaalien jälkeen, poissaoloja valtuuston, hallituksen ja lautakunnan kokouksista, puolueen toimintaan osallistumista sekä mielipiteitä puolueiden toiminnasta. Tämän jälkeen kysymykset oli kohdistettu jälleen kaikille vastaajille. Heitä pyydettiin kertomaan mielipiteensä siitä, kuinka laajasti ja tuloksellisesti eri tahot (järjestöt, lääninhallitus, TE-keskus jne.) vaikuttavat tai pyrkivät vaikuttamaan kunnalliseen päätöksentekoon. Vastaajat arvioivat myös omaa vaikuttamistaan, sen laajuutta ja tuloksellisuutta sekä kertoivat, millä keinoilla he ovat pyrkineet päätöksentekoon vaikuttamaan. Vastaajilta kysyttiin myös, missä asemassa oma puolue kunnan vallankäytössä on.

Viimeiset kysymykset koskivat erilaisiin kansalaisuuteen liittyvien piirteiden (mm. verojen maksamisen ja vapaaehtoistyön) tärkeyttä sekä kunnan ylimmän johdon ominaisuuksia.

Taustamuuttujia olivat mm. kunta, vastaajan asema ja toimintasektori, syntymävuosi, sukupuoli ja koulutus.