FSD2267 KuntaSuomi 2004: paikallisyhdistystutkimus 2002
Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.
Lataa aineisto täältä
Muunkieliset kuvailuversiot
Aineistoon liittyvät tiedostot
Tekijät
- Helander, Voitto (Åbo Akademi)
Asiasanat
järjestöt, järjestötoiminta, jäsenistö, kolmas sektori, kunnat, osallistuminen, palvelut, päätöksenteko, rahoitus, tukimuodot, vaikuttaminen, vapaaehtoistyö, viranhaltijat, yhteistyö
Sisällön kuvaus
Tutkimuksessa kartoitettiin erilaisten yhdistysten toimintaa ja toimijoita. Aihepiirit käsittelevät mm. rahoitusta, jäsenistöä, vaikuttamiskeinoja ja toiminnan muotoja.
Aluksi kysyttiin perustietoja yhdistyksen toiminnasta kuten toiminta-alue, valtakunnalliseen liittoon kuuluminen, yhteistyö muiden yhdistysten ja keskusjärjestöjen kanssa, toimintamotiivi ja toiminnan painopisteet. Tämän jälkeen esitettiin kysymyksiä jäsenistä: jäsenten laadusta (yksityishenkilöitä vai yhteisöjä), jäsenmäärästä, sukupuoli- ja ikäjakaumasta, jäsenmäärään kehityksestä ja jäsenten osallistumisaktiivisuudesta. Vastaajilta tiedusteltiin myös, kuinka paljon päätoimisia ja sivutoimisia henkilöitä yhdistyksessä työskentelee, ja onko yhdistykseen palkattu henkilöitä työllistämistuella. Myös työmäärään jakautumista eri työntekijöiden kesken arvioitiin.
Seuraavat kysymykset koskivat yhdistyksen taloutta. Vastaajilta kysyttiin yhdistyksen menoista, tulonlähteistä, rahallisesta ja ei-rahallisesta tuesta. Lisäksi kysyttiin, onko yhdistyksen omistuksessa osakeyhtiötä, säätiötä, toimitilaa tai muita kiinteistöjä tai osakkeita, ja onko yhdistys saanut toimitiloja käyttöönsä ilmaiseksi tai käypää arvoa alemmalla hinnalla.
Vastaajilta tiedusteltiin myös yhdistyksen sisäisestä ja ulkoisesta vuorovaikutuksesta. Haluttiin tietää mm. onko yhdistyksen luottamushenkilöiden joukossa kunnanvaltuuston, -hallituksen tai kunnallisen lautakunnan jäseniä tai kunnan johtavia viranhaltijoita. Yhdistyksen vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon kartoitettiin listaamalla useita vaihtoehtoja, joista vastaajat valitsivat omalle yhdistykselleen sopivat. Yhdistyksen suhdetta kunnan päättäjiin selvitettiin myös kysymällä päättäjien aktiivisuutta huomioida yhdistysten kantoja niitä koskevissa päätöksissä, sekä yhdistyksestä lähtevää aktiivisuutta yhteistyöhön eri keinoilla. Vastaajia pyydettiin lisäksi arvioimaan, kuinka moniin kysymyksiin yhdistys pyrkii vuosittain vaikuttamaan ja kuinka tuloksellisia vaikuttamispyrkimykset ovat olleet. Haluttiin tietää mm. se, onko yhdistys joutunut puuttumaan yhdistyksen tavoitteiden kannalta haitallisiin kunnan päätöksiin. Tämän lisäksi vastaajat arvioivat kunnan koko järjestökentän vaikuttamispyrkimysten laajuutta ja vaikuttamispyrkimysten tuloksellisuutta. Lisäksi tiedusteltiin yhteistyöstä muiden yhdistysten sekä puolueryhmien kanssa.
Seuraavissa kysymyksissä kartoitettiin yhdistyksen palvelutuotantoon liittyviä asioita esittämällä kysymyksiä yhteistyöstä kunnan kanssa palvelutuotannon alalla, kilpailutilanteesta ja palvelujen laadun arvioimisesta. Viimeiset kysymykset koskivat vapaaehtoistoimintaa. Niillä kartoitettiin vapaaehtoistoiminnan aktivoimisen helppoutta, vapaaehtoisten määrää ja osuutta yhdistyksen eri toiminnoissa ja vapaaehtoisten kouluttamista. Vastaajilta tiedusteltiin myös useiden toimijoiden yhteishankkeisiin osallistumisesta ja yhdistyksen yhteiskunnallisesta roolista/rooleista. Lopuksi esitettiin vielä väittämiä koskien yhdistysten toimintaa palvelujen tuottajina ja vapaaehtoistoiminnan järjestäjinä.
Taustamuuttujia olivat mm. kunnan asukasmäärä, yhdistyksen kieli ja yhdistyksen luokka.
Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.