Aineiston nimi

Finnish National Election Study 2007

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES ;

Riksdagsvalundersökning 2007

Aineistonumero

FSD2269

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269
https://doi.org/10.60686/t-fsd2269

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Paloheimo, Heikki (University of Tampere. Department of Political Science and International Relations)

Muut tekijät

• The members of the Political Participation and Modes of Democracy: Finland in a Comparative Perspective research group: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi University), Sami Borg (University of Tampere. Finnish Social Science Data Archive), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi University, Vaasa), Lauri Karvonen (Åbo Akademi University), Mikko Mattila (University of Helsinki), Tom Moring (University of Helsinki), Kim Strandberg (Åbo Akademi University, Vaasa), Jan Sundberg (University of Helsinki), Hanna Wass (University of Helsinki) and Tuomo Turja (Taloustutkimus) and Risto Sänkiaho (University of Tampere).

Sisällön kuvaus

The survey consists of two parts which were collected after the 2007 parliamentary elections in Finland with the help of face-to-face interviews and a supplementary, self-administered questionnaire. Swedish-speaking population is over-represented in the data. The interview data form Finland's contribution to the international Comparative Study of Electoral Systems program (CSES).

The respondents were asked about their interest in politics and how much they had followed the elections in different media. Their views were canvassed on which group they primarily identified with, self-perceived social status, how stable their party preference was, and what they would be willing to do in order to promote the issues they considered important. Views on voting, participating in parliamentary elections, politics, politicians, and various institutions were queried with the help of attitudinal statements. The respondents were also asked questions about the Internet and the ways of using it as a means of political participation.

Next, the respondents were asked whether they had held any municipal elected offices, and whether they were members of any political party. They were also asked to name objectives which the recently elected members of parliament in their constituency should focus on, and also to name the most important issues debated during the past parliamentary elections as well as the most severe social problems in Finland. The respondents were asked whether they thought voting makes any difference, and whether it makes any difference who is in power. They were also asked to assess the performance of the previous government led by Matti Vanhanen. In addition, the respondents were asked to place various political parties as well as Matti Vanhanen, Eero Heinäluoma, Jyrki Katainen, and themselves on the left-right axis. Some questions focused on how the parties had distinguished themselves from each other during the elections, to what extent the respondents had followed election campaigning, and how well democracy worked in Finland.

In addition, the respondents were asked whether they had voted in the 2007 parliamentary elections, which party they had voted or would have voted for, and whether there was a party in the past elections they would have never considered voting for. If the respondents had not voted, they were asked about their reasons for abstaining from voting. Those who had cast a vote were asked what their voting decision was based on, whether they had voted for a candidate of their own gender, how old their candidate was, and whether they had voted in the 2003 parliamentary elections. Finally, the respondents were presented with some questions measuring their knowledge of political issues.

The supplementary, self-administered questionnaire charted the importance of issues and objectives debated during the elections for the respondents. The respondents were also presented with a set of attitudinal statements on redundancies, growing income disparity, and building a sixth nuclear power plant in Finland. In addition, they were asked about different sources where they had received information relevant to their voting decision, and presented with general questions and statements pertaining to voting, Finland's international relations and politics. Membership in various groups was canvassed, as well as how often the respondents discussed political issues with other people and what they would think if it were possible to vote online on the issues debated in the Parliament. The respondents expressed their views on the significance of party leaders for party support, whether there should be more freedom of choice in the public sector, whether there should be more social reforms, and whether the state of affairs was better at the time of the interview than two years before. Finally, views on the future and satisfaction with financial situation and life in general were probed.

Variables beginning with 'k' denote the national election study variables, 'q' denotes CSES variables, 'p' denotes variables from the self-administered questionnaire, 'a' denotes CSES administrative variables, and 'd' denotes background variables.

Background variables included the respondent's year of birth, gender, education, marital status, trade union membership, economic activity, occupational status, annual household income, religiosity, mother tongue, place of residence, type of accommodation, and constituency.

Asiasanat

Internet; election campaigns; elections; parliamentary candidates; parliamentary elections; party identification; political allegiance; political attitudes; political awareness; political influence; political interest; political participation; political support; voting

Tieteenala/Aihealue

• Social sciences (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Political behaviour and attitudes (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Elections (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Finnish National Election Studies

Jakelija

Finnish Social Science Data Archive

Käyttöoikeudet

The dataset is (B) available for research, teaching and study.

Kerääjät

• Taloustutkimus

Tuottajat

• Academy of Finland
• Finnish Social Science Data Archive
• Ministry of Justice
• Advisory Council for Youth Affairs
• The Society of Swedish Literature in Finland

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-03-20 – 2007-05-22

Maa

Finland

Kohdealue

Finland

Havaintoyksikkötyyppi

Individual

Perusjoukko/otos

Finnish people entitled to vote in the 2007 parliamentary elections (poislukien the Åland Islands)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Longitudinal: Trend/Repeated cross-section

Otantamenetelmä

Non-probability: Quota

For the interviews of the Finnish-speaking respondents, the sample was drawn with the help of quota sampling, in which the quotas were based on age, gender and province of residence of the respondents. The interviews were conducted by using the starting point method. The first interview was conducted in a randomly selected starting point, after which the interviewer proceeded to the next four households. In the interviews of the Swedish-speaking respondents, the quotas were not based on province; instead, they were based on constituency, because the interviews were only conducted in the constituencies where the number of Swedish-speaking people entitled to vote was significant (the consituencies of Helsinki, Uusimaa, Finland Proper, and Vaasa). In these constituencies, the interviews were further limited to the municipalities where the proportion of Swedish-speaking residents was significant. The selection was based on the information about the percentage of Swedish-speaking residents in Finnish municipalities, drawn from the Finlandssvenskarna 2002 report compiled by The Swedish Assembly of Finland (Folktinget). The quotas used in the interviews of the Swedish-speaking respondents were formed by ordering a random sample from the Finnish Population Register Centre. The size of the sample was ten times greater than the desired number of responses, and it contained altogether 3,000 names of Swedish-speaking people entitled to vote and living in the municipalities selected for the sample. The quotas in this sample were based on age, gender and constituency-specific population distribution. Face-to-face interviews for the Finnish-speaking respondents were conducted 20 March - 23 April 2007 and for the Swedish-speaking respondents 1 April-20 May 2007. The drop-off questionnaires were returned before 22 May 2007.

Keruumenetelmä

Face-to-face interview

Self-administered questionnaire: Paper

Keruuväline tai –ohje

Structured questionnaire

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti, ruotsi ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

401 muuttujaa ja 1422 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2263 Parliamentary Elections 2007: Small Constituencies

FSD2556 Finnish National Election Studies 2003-2019: combined data

Painokertoimet

The data contain a weight variable matching the whole data according to the mother tongue distribution in the Finnish population. There is also a language weight variable for the drop-off questionnaire data. The weight variables drop the proportion of Swedish speakers to 5.5%, leaving Finnish speaker percentage as 94,5%, as these two mother tongue options were the only ones given in the study.

In 2021, updated weight variables were added for the main and self-administered questionnaires to enable more detailed comparison between the Finnish National Election Studies. The researchers recommend using these new weight variables when analysing the data. More information on the weight variables can be found in the attached background information file.

Viittausvaatimus

The data and its creators shall be cited in all publications and presentations for which the data have been used. The bibliographic citation may be in the form suggested by the archive or in the form required by the publication.

Malliviittaus

Paloheimo, Heikki (University of Tampere): Finnish National Election Study 2007 [dataset]. Version 3.0 (2021-09-10). Finnish Social Science Data Archive [distributor]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269

Julkaisusta tiedottaminen

Notify FSD of all publications where you have used the data by sending the citation information to user-services.fsd@tuni.fi.

Varaumat

The original data creators and the archive bear no responsibility for any results or interpretations arising from the reuse of the data.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

The website of the Comparative Study of Electoral Systems (CSES) research project

Julkaisut aineistosta

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Strandberg, Kim (2009). Internet vaalikampanjassa - etulinjassa vai marginaalissa?. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 60-93. Tampere: Tampere University Press.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2009). Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 206-242. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki (2008). Ideologiat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 27-59. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Paloheimo, Heikki (2009). Puoluejärjestelmän lohkeamat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Puolueiden tulevaisuus (toim. Rauli Mickelsson), 15-61. Helsinki: Oikeusministeriö. - (Oikeusministeriön julkaisuja 2009: 6)

Paloheimo, Heikki (2009). Suurten ikäluokkien diktatuuri. Teoksessa: Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009 (toim. Paula Järvenpää, Mikko Lahtinen & Kaarle Nordenstreng), 151-165. Tampere: Tampereen yliopisto

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Holli, Anne Maria & Wass, Hanna (2009). Sukupuoli ja äänestäminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 126-148. Tampere: Tampere University Press.

Holli, Anne & Wass, Hanna (2010). Gender-based voting in the parliamentary elections of 2007 in Finland. European Journal of Political Research 49(5), 598-630. DOI: 10.1111/j.1475-6765.2009.01910.x

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Grönlund, Kimmo (2009). Poliittinen tietämys. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 175-205. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (2009). Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 243-278. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Borg, Sami (2009). Nuorten poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 149-174. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Äänestäjien edustusta koskevat odotukset. Politiikka 51(3):187-207.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2010). Styles of political representation: what do voters expect? Journal of Elections, Public Opinion & Parties 20(1), 55-81. DOI: 10.1080/17457280903450724

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Kansalaisten edustusodotukset. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 279-302. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Serup Christensen, Henrik (2009). Politiskt deltagande i Finland. Politiikka 51(2):77-95.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Direct Democracy and its Critics: Support for Direct Democracy and 'Stealth' Democracy in Finland. West European Politics 32(5):1031-1048.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Suoran demokratian ja häivedemokratian kannatus Suomessa. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 303-324. Tampere: Tampere University Press.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Karjalainen, Maija (2011). Kuuliaisia alamaisia ja demokratian ritareita. Suomalaisten asenteet ja demokratiakäsitykset perinteisen ja ei-perinteisen poliittisen osallistumisen taustalla. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2011). The representative roles of MPs: a citizen perspective. Scandinavian Political Studies 34(2), 143-167.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Bengtsson, Åsa (2014). Kansanedustajien roolit ja kansalaisodotukset. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 66-76. Helsinki: Gaudeamus.

Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11

Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57(2), 94-114.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3), 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Zuber, Christina Isabel & Szöcsik, Edina (2015). Ethnic outbidding and nested competition. Explaining the extremism of ethnonational minority parties in Europe. European Journal of Political Research. Volume 54, Issue 4, pages 784-801, November 2015. DOI: 10.1111/1475-6765.12105

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers´ Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Borg, Sami (2018). Kuntavaalitutkimus 2017 [verkkodokumentti]. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tutkimusjulkaisu_kuntavaalitutkimus-2017.pdf [viitattu 5.11.2018].

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017) Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters. Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Zur, Roi (2019). The Empty Center Phenomenon Revisited: Ideology, Valence, and the Electoral Failures of Centrist Parties. PhD Dissertation, University of California, Davis.

Jansesberger, Viktoria Anna (2020). Participation Patterns of People-Centered-Democrats. Master´s thesis in Political Science, University of Salzburg

Källman, Alex (2020). Är proteströstandet orsaken till Sannfinländarnas framgång år 2011? En empirisk jämförelse om protest- och ideologiattityders förändring mellan 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Kandidatavhandling.

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Michel, E., Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Leader effects and voting for the populist radical right in Western Europe. Swiss Political Science Review, 26: 273 - 295.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Image that matters: News media consumption and party leader effects on voting behavior. The International Journal of Press/Politics, 25: 238 - 259.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]