Aineiston nimi

Eduskuntavaalitutkimus 2007

Aineiston rinnakkainen nimi

CSES ;

Riksdagsvalundersökning 2007

Aineistonumero

FSD2269

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269
https://doi.org/10.60686/t-fsd2269

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen laitos)

Muut tekijät

• Poliittisen osallistumisen tyylit ja demokratian muodot: Suomi vertailevassa tarkastelussa -tutkimusryhmän jäsenet: Åsa Bengtsson (Åbo Akademi), Sami Borg (University of Tampere. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto), Kimmo Grönlund (Åbo Akademi, Vasa), Lauri Karvonen (Åbo Akademi), Mikko Mattila (Helsingin yliopisto), Tom Moring (Helsingin yliopisto), Kim Strandberg (Åbo Akademi, Vasa), Jan Sundberg (Helsingin yliopisto), Hanna Wass (Helsingin yliopisto) ja Tuomo Turja (Taloustutkimus) sekä Risto Sänkiaho (Tampereen yliopisto).

Sisällön kuvaus

Tämä vaalitutkimus koostuu kahdesta vuoden 2007 eduskuntavaalien jälkeen kerätystä osasta: käyntikyselyllä kerätystä aineistosta ja nk. perävaunulomakkeella kysytystä aineistosta. Aineisto sisältää yliotoksen ruotsinkielisestä väestöstä. Käyntikyselyaineisto on Suomen osuus kansainvälisestä CSES-hankkeesta.

Tutkimuksen ensimmäisessä kyselyosuudessa vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinnostunut hän on politiikasta ja minkä verran hän seurasi eduskuntavaaleja eri tiedotusvälineistä. Kysyttiin myös, mihin ryhmään vastaaja samaistuu ensisijaisesti, mihin yhteiskuntaluokkaan hän katsoo kuuluvansa, kuinka vakiintunut hänen puoluekantansa on ja mitä hän olisi valmis tekemään tärkeäksi kokemiensa asioiden edistämiseksi. Asenneväittämin kartoitettiin vastaajan mielipiteitä äänestämisestä, eduskuntavaaleihin osallistumisesta, kansalaispätevyydestä sekä instituutioista. Internetiin liittyen kysyttiin, onko vastaaja kirjoittanut internetissä nimensä vetoomuksiin, nimenkeräyksiin tai toimintalistoihin, ottanut yhteyttä poliittisiin päätöksentekijöihin tai keskustellut politiikasta.

Seuraavaksi tiedusteltiin vastaajan mahdollisia kunnallisia luottamustehtäviä ja puoluejäsenyyttä. Lisäksi haluttiin tietää, mitä tavoitteita vastaajan vaalipiiristä eduskuntaan päässeiden ehdokkaiden tulisi ajaa. Vastaajaa pyydettiin myös nimeämään eduskuntavaalien tärkeimpiä asiakysymyksiä sekä Suomen vakavimpia yhteiskunnallisia ongelmia. Edelleen kysyttiin, onko sillä merkitystä kenen hallussa poliittinen päätösvalta on tai ketä äänestää ja miten Matti Vanhasen hallitus suoriutui tehtävistään. Lisäksi tiedusteltiin, mihin kohtaan vasemmisto-oikeisto -akselilla vastaaja sijoittaisi eri puolueet, Matti Vanhasen, Eero Heinäluoman, Jyrki Kataisen ja itsensä. Vastaajalta kysyttiin myös puolueiden erottumisesta vaalikampanjan aikana, vaalikampanjoinnin seuraamisesta ja demokratian toimivuudesta Suomessa.

Vastaajalta kysyttiin, äänestikö hän vuoden 2007 eduskuntavaaleissa, mitä puoluetta hän äänesti tai olisi äänestänyt ja oliko näissä vaaleissa sellaista puoluetta, jota hän ei missään nimessä olisi äänestänyt. Mikäli vastaaja ei äänestänyt, tiedusteltiin häneltä syitä siihen. Äänestämässä käyneiltä kysyttiin mm. paljonko eri syyt vaikuttivat puolue- ja ehdokasvalintaan, äänestikö omaa sukupuolta olevaa ehdokasta ja minkä ikäistä ehdokasta äänesti. Lisäksi tiedusteltiin, äänestikö vastaaja vuoden 2003 eduskuntavaaleissa. Lopuksi esitettiin vielä muutama kysymys, joilla testattiin vastaajan tietotasoa.

Varsinaista kyselyä seuranneessa vastaajien itse täyttämässä lomakkeessa eli ns. perävaunussa selvitettiin, miten tärkeitä vaaleissa esille nousseet asiat ja tavoitteet olivat vastaajalle sekä mitä mieltä vastaaja on erilaisista väitteistä, jotka käsittelivät mm. työntekijän irtisanomista, tuloerojen kasvua ja kuudetta ydinvoimalaa. Kysyttiin myös, mistä vastaaja sai äänestyspäätöksen kannalta tarpeellista tietoa sekä mitä mieltä hän on ehdokasvalintaa, Suomen kansainvälisiä suhteita ja politiikkaa yleensä koskevista väittämistä. Lisäksi vastaajalta kysyttiin, mihin ryhmiin hän kuuluu, kuinka usein hän keskustelee politiikasta muiden ihmisten kanssa ja miten hän toimisi, jos internetissä voisi äänestää eduskunnan käsittelyssä olevista kysymyksistä. Kysyttiin myös, millainen merkitys puolueiden puheenjohtajilla on puolueensa kannatukselle, pitäisikö valinnanvapautta julkisella sektorilla lisätä, pitäisikö sosiaaliuudistuksia lisätä, ovatko asiat nyt paremmin kuin kaksi vuotta sitten, miltä näyttää tulevaisuus kahden vuoden kuluttua, kuinka tyytyväinen vastaaja on taloudelliseen tilanteeseensa ja elämäänsä yleensä.

Tutkimusaineiston k-alkuiset muuttujat ovat kansallisen eduskuntavaalitutkimuksen sisältömuuttujia, q-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen sisältömuuttujia, p-alkuiset ovat perävaunulomakkeen muuttujia, a-alkuiset ovat kansainvälisen CSES-lomakkeen hallinnollisia muuttujia ja d-alkuiset ovat taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat mm. syntymävuosi, sukupuoli, koulutus, siviilisääty, ammattiliitto, elämäntilanne, ammattiryhmä, talouden vuositulot, uskonnollisuus, äidinkieli, asuinpaikkakunta, asumismuoto ja vaalipiiri.

Asiasanat

Internet; eduskuntavaalit; ehdokkaat; kansanedustajat; poliittinen osallistuminen; poliittiset asenteet; puolueiden kannatus; tavoitteet; vaalipiirit; vaalit; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Vaalit, ehdokkaat ja kansanäänestykset (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Kansalliset eduskuntavaalitutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus

Rahoittajat

• Aineiston keruu ja käyttökuntoon saattaminen: Suomen Akatemia (114851)
• CSES-osuuden aineiston keruu: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto
• Puhelinhaastatteluaineiston keruu kolmesta ns. pienestä vaalipiiristä: Oikeusministeriö
• Nuorten käyntihaastatteluaineiston keruu: Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Ruotsinkielisten vastaajien yliotosaineiston keruu: Svenska Litteratursällskapet i Finland

Ajallinen kattavuus

2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-03-20 – 2007-05-22

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2007 eduskuntavaaleissa äänioikeutetut henkilöt (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Suomenkielisiä haastatteluja varten otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli- ja läänijakauma. Haastattelut toteutettiin lähtöpistemenetelmällä, jossa haastattelijat tekevät arvotusta lähtöosoitteesta alkaen viisi haastattelua. Ruotsinkielisissä käyntihaastatteluissa kiintiöt eivät olleet läänikohtaiset, vaan vaalipiirikohtaiset, sillä haastatteluja tehtiin vain niissä vaalipiireissä, joissa on merkittävä osuus ruotsinkielisiä äänoikeutettuja (Helsingin, Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Vaasan vaalipiirit). Ruotsinkieliset haastattelut rajattiin edelleen näissä vaalipiireissä niihin kuntiin, joissa merkittävä osuus väestöstä on ruotsinkielisiä. Valinnan perusteena käytettiin Folktingetin Finlandssvenskarna 2002 -raportin tietoja Suomen kuntien ruotsinkielisen väestön prosenttiosuudesta. Ruotsinkielisten haastattelujen kiintiöt muodostettiin niin, että tutkimusta varten tilattiin väestörekisteristä vastaajatavoitteeseen nähden kymmenkertainen satunnaisotos ruotsinkielisestä äänioikeutetusta väestöstä otokseen valituista kunnista (yhteensä 3000 nimeä). Kiintiöt muodostettiin vastaamaan tämän otoksen ikä-, sukupuoli- ja vaalipiirikohtaista väestön jakaumaa. Suomenkieliset käyntihaastattelut tehtiin 20.3.-23.4.2007 ja ruotsinkieliset käyntihaastattelut tehtiin 1.4.-20.5.2007. Perävaunulomakkeet palautettiin 22.5.2007 mennessä.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti, ruotsi ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

401 muuttujaa ja 1422 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2263 Eduskuntavaalit 2007: pienet vaalipiirit

FSD2556 Eduskuntavaalitutkimukset 2003-2019: yhdistetty aineisto

Painokertoimet

Aineisto sisältää kielisuhteen mukaisen painomuuttujan koko aineistoa varten sekä kielisuhteen mukaisen painomuuttujan perävaunuaineistoa varten. Ruotsia puhuvien osuus tiputetaan painoilla 5,5 prosenttiin, suomea puhuvien osuus on loput 94,5 %, koska aineistossa annetaan vain nämä kielivaihtoehdot.

Vuonna 2021 aineistoon on lisätty pääkyselylomakkeelle ja perävaunulomakkeelle uudet painomuuttujat, jotka mahdollistavat paremmin ajallisen vertailtavuuden eduskuntavaalitutkimusaineistojen välillä. Tutkijat suosittelevat käyttämään analyyseissa näitä päivitettyjä painomuuttujia. Painomuuttujien muodostuksesta kerrotaan tarkemmin liitteenä olevassa taustatietotiedostossa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Paloheimo, Heikki (Tampereen yliopisto): Eduskuntavaalitutkimus 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2021-09-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2269

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Comparative Study of Electoral Systems (CSES) -hankkeen verkkosivut

Julkaisut aineistosta

Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (2009). Toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki. Tampere: Tampere University Press.

Westinen, Jussi (2011). Yhteiskunnallisten ristiriitaulottuvuuksien ja puoluevalinnan suhde eduskuntavaaleissa 1991-2007. Tilastollinen analyysi. Tampere: Tampereen yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Valovirta, Viljo (2009). Viestinnällistyneen politiikan verkko. Tutkimus puolueiden verkkokampanjoinnista eduskuntavaaleissa 2007. Tampereen yliopisto: Politiikan tutkimuksen laitos. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Strandberg, Kim (2009). Internet vaalikampanjassa - etulinjassa vai marginaalissa?. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 60-93. Tampere: Tampere University Press.

Rapeli, Lauri (2010). Politiikkatietämyksen ajallinen vaihtelu Suomessa. Politiikka, 52(2), 133-139.

Rapeli, Lauri (2010). Tietääkö kansa? Kansalaisten politiikkatietämys teoreettisessa ja empiirisessä tarkastelussa. Turku: Turun yliopisto. Turun yliopiston julkaisuja. Sarja C;296.

Papageorgiou, Achillefs (2010). Finnish Parties' Positions in 2007: A Matter of Equilibrium or Voters' Projection? Electoral Studies 29(4), 724-732. doi:10.1016/j.electstud.2010.09.002

Papageorgiou, Achillefs (2010). Simulation Analysis of the Effect of Party Identification on Finnish Parties' Optimal Positions. Scandinavian Political Studies 33(3), 224-247.

Paloheimo, Heikki & Sundberg, Jan (2009). Vaaliliitot eduskuntavaaleissa 1945-2007. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 206-242. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki & Borg, Sami (2009). Eduskuntavaalit yleisödemokratian aikakaudella. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 357-376. Tampere: Tampere University Press.

Paloheimo, Heikki (2008). Ideologiat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 27-59. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Paloheimo, Heikki (2009). Puoluejärjestelmän lohkeamat ja ristiriitaulottuvuudet. Teoksessa: Puolueiden tulevaisuus (toim. Rauli Mickelsson), 15-61. Helsinki: Oikeusministeriö. - (Oikeusministeriön julkaisuja 2009: 6)

Paloheimo, Heikki (2009). Suurten ikäluokkien diktatuuri. Teoksessa: Ajan särmä. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta 1949-2009 (toim. Paula Järvenpää, Mikko Lahtinen & Kaarle Nordenstreng), 151-165. Tampere: Tampereen yliopisto

Karvonen, Lauri (2010). The Personalization of Politics. A Study of Parliamentary Democracies. Colchester: ECPR Press.

Karvonen, Lauri (2009). Politiikan henkilöityminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 94-125. Tampere: Tampere University Press.

Holli, Anne Maria & Wass, Hanna (2009). Sukupuoli ja äänestäminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 126-148. Tampere: Tampere University Press.

Holli, Anne & Wass, Hanna (2010). Gender-based voting in the parliamentary elections of 2007 in Finland. European Journal of Political Research 49(5), 598-630. DOI: 10.1111/j.1475-6765.2009.01910.x

Hart, Linda & Kovalainen, Anne & Holli, Anne Maria (2009). Gender and Power in Politics and Business in Finland. In: Kön och makt i Norden: Del I Landsrapporter (eds. Kirsti Niskanen & Anita Nyberg), 65-130. Copenhagen: Nordiska ministerrådet. TemaNord 2009:569.

Grönlund, Kimmo (2009). Poliittinen tietämys. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 175-205. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami & Paloheimo, Heikki (2009). Vaalipiirin koon vaikutus vaaliosallistumiseen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 243-278. Tampere: Tampere University Press.

Borg, Sami (2008). Hiljaa hyvä tulee. Puheenvuoro äänestysprosenteista ja vaaliaktivoinnista. Helsinki: Kunnallisalan kehittämissäätiö. Polemia-sarja; 71.

Borg, Sami (2008). Kansalaisten jäsenyys ja toiminta puolueissa. Teoksessa: Suomen puolueet ja puoluejärjestelmä (toim. Paloheimo, Heikki & Raunio, Tapio), 85-107. Porvoo-Helsinki: WSOY Oppimateriaalit.

Borg, Sami (2009). Nuorten poliittinen osallistuminen. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 149-174. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Äänestäjien edustusta koskevat odotukset. Politiikka 51(3):187-207.

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2010). Styles of political representation: what do voters expect? Journal of Elections, Public Opinion & Parties 20(1), 55-81. DOI: 10.1080/17457280903450724

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2009). Kansalaisten edustusodotukset. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 279-302. Tampere: Tampere University Press.

Bengtsson, Åsa & Serup Christensen, Henrik (2009). Politiskt deltagande i Finland. Politiikka 51(2):77-95.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Direct Democracy and its Critics: Support for Direct Democracy and 'Stealth' Democracy in Finland. West European Politics 32(5):1031-1048.

Bengtsson, Åsa & Mattila, Mikko (2009). Suoran demokratian ja häivedemokratian kannatus Suomessa. Teoksessa: Vaalit yleisödemokratiassa. Eduskuntavaalitutkimus 2007 (toim. Borg, Sami & Paloheimo, Heikki), 303-324. Tampere: Tampere University Press.

Papageorgiou, Achillefs (2011). Spatial model analysis of party policy strategies. Insights of deterministic and probabilistic voting with 'biased' voters: Applications to Finland. Tampere: University of Tampere. Acta Universitatis Tamperensis; 1609/Acta Electronica Universitatis Tamperensis; 1069. urn:isbn:978-951-44-8438-4

Karjalainen, Maija (2011). Kuuliaisia alamaisia ja demokratian ritareita. Suomalaisten asenteet ja demokratiakäsitykset perinteisen ja ei-perinteisen poliittisen osallistumisen taustalla. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Wass, Hanna & Borg, Sami (2012). Äänestysaktiivisuus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 97-115. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Valitsijoiden liikkuvuus eduskuntavaaleissa 2007-2011. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 126-138. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Bengtsson, Åsa (2012). Väljarnas kandidatval: rörlighet och motiv. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 139-155. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Grönlund, Kimmo & Westinen, Jussi (2012). Puoluevalinta. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 156-188. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Borg, Sami (2012). Perussuomalaiset. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 191-210. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Westinen, Jussi (2012). Keskustan vaalitappio - menetetyn kannatuksen taustatekijät. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 211-226. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Elo, Kimmo & Rapeli, Lauri (2012). Politiikkatietämys ja poliittinen kiinnostus. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 275-291. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Karvonen, Lauri (2012). Ehdokasäänestäminen. Teoksessa: Muutosvaalit 2011 (toim. Borg, Sami), 313-323. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu; OMSO 16/2012. Helsinki: Edita. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-172-2.

Ruusulaakso, Ari (2012). Miksi työtön ei äänestä? Tutkimus työttömien äänestämisestä vuosien 2003 ja 2007 eduskuntavaaleissa. Helsinki: Helsingin yliopisto. Yleisen valtio-opin pro gradu -tutkielma. http://hdl.handle.net/10138/36797

Federer-Shtayer, Hila (2012 ) Alignment, realignment and dealignment in multi-party systems: a conceptual and empirical study. Doctoral thesis. Institute of Political Science, Faculty of Social and Behavioural Sciences, Leiden University. hdl:1887/18669

Bengtsson, Åsa & Wass, Hanna (2011). The representative roles of MPs: a citizen perspective. Scandinavian Political Studies 34(2), 143-167.

Berggren, Niclas & Jordahl, Henrik & Poutvaara, Panu (2011). The Right Look. Conservative Politicians Look Better and Their Voters Reward It. IZA Discussion Paper 5513. Bonn: Institute for the Study of Labor (IZA).

Karvonen, Lauri (2012). Att välja parti och att välja person. I Sphinx årsbok 2011-2012, 41-54. Helsingfors: Finska Vetenskaps-Societeten.

Quinlan, Stephen (2012). The Conundrum of Youth Turnout. A Cross-national Examination of Generational Processes. Dublin, IE: University College Dublin, IE. Doctoral Dissertation.

Smets, Kaat (2013). De opkomstkloof tussen jong volwassenen en ouderen in nationale verkiezingen. Een vergelijkend onderzoek (The Age Gap in Voter Turnout Between Young Adults and Older Citizens in National Elections. A Comparative Study). Res Publica 55(1), 11-36.

Karvonen, Lauri (2014). Parties, Governments and Voters in Finland. Politics under Fundamental Societal Transformation. Colchester. ECPR Press

Giger, Nathalie & Holli, Anne Maria & Lefkofridi, Zoe & Wass, Hanna (2014). The gender gap in same-gender voting. The role of context. In: Electoral Studies 35(3), 303-314.

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Garzia, D., De Angelis, A. & Pianzola, J. (2014). "The Impact of VAAs on Electoral Participation". In D. Garzia & S. Marschall (eds.), Matching Voters with Parties and Candidates. Voting Advice Applications in a Comparative Perspective. Colchester: ECPR Press.

Rapeli, Lauri (2014). Eduskunta ja kansalaismielipide. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 51-65. Helsinki: Gaudeamus.

Bengtsson, Åsa (2014). Kansanedustajien roolit ja kansalaisodotukset. Teoksessa: Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla (toim. Raunio, Tapio & Wiberg, Matti), 66-76. Helsinki: Gaudeamus.

Söderlund, Peter & Kestilä-Kekkonen, Elina (2014). Economic Voting in Finland Before and After an Economic Crisis. Acta Politica 49, 395-412. doi:10.1057/ap.2014.11

Wanamo, Markus (2015). Prospektiva och retrospektiva partibedömningars inverkan på väljarrörlighet. En studie av Finlands riksdagsval 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Statskunskap. Pro Gradu.

Borg, Sami & Kestilä-Kekkonen, Elina & Westinen, Jussi (2015). Demokratiaindikaattorit 2015. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 56/2015. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-483-9

Westinen, J. 2015. Cleavages - Dead and Gone? An Analysis of Cleavage Structure and Party Choice in Contemporary Finland. Scandinavian Political Studies, 38:3, 277-300. DOI: 10.1111/1467-9477.12046

Westinen, Jussi & Kestilä-Kekkonen, Elina (2015). Perusduunarit, vihervasemmisto ja porvarit: Suomalaisen äänestäjäkunnan jakautuminen ideologisiin blokkeihin vuoden 2011 eduskuntavaaleissa. Politiikka 57(2), 94-114.

Han, Sung Min. 2015. Income inequality, electoral systems and party polarisation, European Journal of Political Research 54(3), 582-600. DOI: 10.1111/1475-6765.12098

Zuber, Christina Isabel & Szöcsik, Edina (2015). Ethnic outbidding and nested competition. Explaining the extremism of ethnonational minority parties in Europe. European Journal of Political Research. Volume 54, Issue 4, pages 784-801, November 2015. DOI: 10.1111/1475-6765.12105

Tiihonen, Aino (2015). Etujärjestöt, puolueet ja yhteiskuntaluokat Suomessa 2000-luvulla. Tampere: Tampereen yliopisto. Politiikan tutkimuksen tutkinto-ohjelma. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201511022409

Sharkansky, Mattan (2015). Prime Ministers´ Effect on Voting Behavior and on the Distribution of Resources. Rochester, N.Y.: University of Rochester. Political Science Ph.D. Theses. http://hdl.handle.net/1802/30217

Strandberg, Kim (2016). Ehdokkaiden ja kansalaisten internetin ja sosiaalisen median poliittinen käyttö vuosien 2003-2015 eduskuntavaaleissa. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 95-116. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

von Schoultz, Åsa (2016). Puolueiden puheenjohtajien merkitys äänestyspäätöksen kannalta. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 159-176. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Westinen, Jussi (2016). Puoluevalinta Suomessa 2000-luvulla. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 249-272. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Tiihonen, Aino (2016). Etujärjestöjen, puolueiden ja äänestäjien väliset suhteet. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 321-342. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Söderlund, Peter (2016). Kannastaan epävarmat ja liikkuvat äänestäjät. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 343-356. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Rapeli, Lauri & Borg, Sami (2016). Kiinnostavaa mutta monimutkaista. Tiedot, osallistuminen ja suhtautuminen vaikuttamiseen. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 358-378. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Pikkala, Sari (2016). Naiset ja miehet äänestäjinä. Teoksessa: Poliittisen osallistumisen eriytyminen. Eduskuntavaalitutkimus 2015 (toim. Grönlund, Kimmo & Wass, Hanna), 398-414. Helsinki: Oikeusministeriö. Oikeusministeriön julkaisu 28/2016. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-259-517-1

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017). Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters' Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106. DOI:10.1111/1467-9477.12082

Sivonen, Jukka (2017). Poliittisesti eriytyneet asiantuntijat? Ammattirakenteen ja poliittisen suuntautumisen yhteys jälkiteollisessa Suomessa. Turku: Turun yliopisto. Taloussosiologian pro gradu -tutkielma.

Intke, Maarit (2018): Asiantuntijapäätöksenteko ja poliittinen epäluottamus: Häivedemokratian kannatus Suomessa vuosina 2007, 2011 ja 2015. Turku: Turun yliopisto. Valtio-opin pro gradu -tutkielma.

Kestilä-Kekkonen, Elina & Tiihonen, Aino & Westinen, Jussi (2018). Vääriä kysymyksiä vai vääriä vastauksia? Vasemmisto-oikeisto -ulottuvuus vuosien 2003-2015 vaalitutkimusten valossa. Politiikka 60:2, 92-111.

Borg, Sami (2018). Kuntavaalitutkimus 2017 [verkkodokumentti]. Keuruu: Otavan Kirjapaino Oy. https://kaks.fi/wp-content/uploads/2018/04/tutkimusjulkaisu_kuntavaalitutkimus-2017.pdf [viitattu 5.11.2018].

Borg, Sami (2018). Suurten ikäluokkien poliittinen kiinnittyminen ja äänestysvalinnat 1970-luvulta nykypäivään. Teoksessa: Valta ja politiikka. Juhlakirja Ilkka Ruostetsaarelle hänen 60-vuotispäivänään (toim. Kestilä- Kekkonen, Elina & Raunio, Tapio), 150-171. Tampere: Vastapaino.

Strandberg, Kim & Carlson, Tom (2017) Expanding the Online Political Demos but Maintaining the Status Quo? The Development of Finnish Voters. Use of the Internet and Social Media Prior to Parliamentary Elections 2003-2015. Scandinavian Political Studies 40(1), 82-106.

Isotalo, Veikko & Järvi, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter, Vaalitutkimuskonsortio (2019). Suomalainen äänestäjä 2003-2019. Helsinki: Oikeusministeriö. http://hdl.handle.net/10138/303991

Zur, Roi (2019). The Empty Center Phenomenon Revisited: Ideology, Valence, and the Electoral Failures of Centrist Parties. PhD Dissertation, University of California, Davis.

Jansesberger, Viktoria Anna (2020). Participation Patterns of People-Centered-Democrats. Master´s thesis in Political Science, University of Salzburg

Källman, Alex (2020). Är proteströstandet orsaken till Sannfinländarnas framgång år 2011? En empirisk jämförelse om protest- och ideologiattityders förändring mellan 2007 och 2011. Åbo: Åbo Akademi. Kandidatavhandling.

Borg, Sami & Koljonen, Kari (2020). Käyttöliittymä vaaleihin. Tutkimus vaalikoneista kansalaisten, ehdokkaiden ja journalismin näkökulmista. Tampere: Tampere University Press. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-026-7

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & Maye, S. (2023). Affective polarization in comparative and longitudinal perspective. Public Opinion Quarterly. https://doi.org/10.1093/poq/nfad004

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2022). Partisan dealignment and the personalisation of politics in West European parliamentary democracies, 1961-2018. West European Politics, 45: 311-334.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2021). Leaders without Partisans. Dealignment, Media Change, and the Personalization of Politics. London: ECPR Press/Rowman & Littlefield International.

Ferreira da Silva, F., Garzia, D. & De Angelis, A. (2021). From party to leader mobilization? The personalization of voter turnout. Party Politics, 27: 220-233.

Garzia, D. & Ferreira da Silva, F. (2021). Negative personalization and voting behavior in 14 parliamentary democracies, 1961 - 2018. Electoral Studies, 71: 102300.

Michel, E., Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Leader effects and voting for the populist radical right in Western Europe. Swiss Political Science Review, 26: 273 - 295.

Garzia, D., Ferreira da Silva, F. & De Angelis, A. (2020). Image that matters: News media consumption and party leader effects on voting behavior. The International Journal of Press/Politics, 25: 238 - 259.

Vahteri, Iina (2023). "Nyt tehtävillä päätöksillä vene voi keikahtaa mihin tahansa": Delfoi-tutkimus poliittisen osallistumisen tulevaisuudesta Suomessa vuonna 2050. Politiikan tutkimuksen pro gradu -tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.

Nieminen, Jeremias & Simola, Salla & Tukiainen, Janne (2023): Political Representation and the Evolution of Group Differences within Parties: Evidence from 110 year of parliamentary speech. Aboa Centre for Economic Research Discussion Papers No. 161. https://ideas.repec.org/p/tkk/dpaper/dp161.html

Kawecki, Daniel (2022). End of consensus? Ideology, partisan identity, and affective polarization in Finland 2003-2019. Scandinavian Political Studies 45(4), 478-503. https://doi.org/10.1111/1467-9477.12238

Isotalo, Veikko & Helimäki, Theodora & von Schoultz, Åsa & Söderlund, Peter (2023). Suomalainen äänestäjä 2003-2023. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:13. https://www.vaalitutkimus.fi/suomalainen-aanestaja-2003-2023/ [viitattu 12.6.2024]

Söderlund, Peter (2023). Äänestäjien liikkuvuus vuosien 2019 ja 2023 eduskuntavaalien välillä. FNES: Vaalivälähdykset, 2023:7. https://www.vaalitutkimus.fi/aanestajien-liikkuvuus-vuosien-2019-ja-2023-eduskuntavaalien-valilla/ [viitattu 12.6.2024]