Aineiston nimi

KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1999

Aineistonumero

FSD2270

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2270

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Manninen, Juhani (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin kuntien talousjohtamisen käytäntöjä. Erillisinä alueina käsiteltiin taloussuunnittelua ja seurantaa sekä kirjanpitoa ja meno-tulo -seurantaa. Tutkimukseen sisältyi myös kysymyksiä kuntakonsernin rakenteesta ja konserniohjauksesta.

Kunnan talousarvion laadintaprosessia käsiteltiin kysymällä käytiinkö kunnassa lähetekeskustelu ennen budjetin laadintaohjeiden hyväksymistä ja esittämällä valtuustoseminaarien luonnetta kuvaavia väittämiä. Kysyttiin myös, mistä talousarvion laadintaohjeiden mukaisista laskentaperusteista sovittiin talousarvion valtuustoseminaarissa ja kuinka hyvin lautakunnat ja muut määrärahoista vastaavat pysyivät ehdotuksissaan talousarvion kehyksissä.

Määrärahoista kysyttiin miten suuret olivat talousarvion käsittelyssä kunnanhallituksessa tehdyt muutokset kunnanjohtajan tekemään esitykseen nähden ja miten suuret valtuustossa tehdyt muutokset verrattuna kunnanhallituksen budjettiehdotukseen. Kysyttiin sitovien määrärahojen kappalemäärää budjetin eri osissa ja esitettyjen sitovien toiminnallisten tavoitteiden kappalemäärää. Kartoitettiin nettobudjetoinnin käyttöä eri sektoreilla sekä sitä, onko nettobudjetoinnin käytössä tapahtunut muutoksia. Tiedusteltiin, miten on toimittu, jos talousarviovuoden aikana on havaittu, että toiminnan sitovat tavoitteet ja määrärahat eivät ole olleet tasapainossa.

Palvelujen laadun seurantaa koskevat kysymykset käsittelivät toimintayksiköiden vuosittain keräämää asiakaspalautetta, kunnassa kehiteltyjä tai käyttöön otettuja palvelusitoumuksia sekä ostopalvelusopimuksissa määriteltyjä laatukriteereitä. Kassabudjetointia koskien kysyttiin onko kunnassa tehty maksuvalmiussuunnitelmaa ja onko maksuvalmiussuunnitelmaa tarkennettu lähimmän kuukauden tai lyhyemmän ajan osalta kassabudjetiksi. Kysyttiin myös tehdäänkö kunnassa 3-vuotiskautta pitempi investointisuunnitelma.

Taloutta koskevan informaation saatavuutta kartoitettiin kysymällä, millä tarkkuudella kirjanpidon ja talousarvion toteutumista koskevat raportit ovat saatavilla ja miten monta kertaa vuodessa ja millä tarkkuudella toimielimet saavat talouden toteutumista koskevat raportit. Lisäksi tiedusteltiin miten tärkeää tällainen informaatio on ja onko sitä saatavilla riittävästi.

Uuden kirjanpitolain soveltamista ja toteutumista kartoitettiin kysymällä miten tarpeellisena vastaaja piti siirtymistä hallinnollisesta kirjanpidosta kirjanpitolain mukaiseen kirjanpitoon kunnan taloudenhoidon ja johtamisen kannalta. Lisäksi kysyttiin onko kirjanpidon eri osa-alueilla tullut esiin ongelmia tai onko annetuissa virallisissa ohjeissa ollut puutteita. Kysyttiin myös vastaajien käsityksiä kirjanpitouudistuksen jälkeen käyttöön otettujen uusien talouden tilaa kuvaavien tunnuslukujen tarpeellisuudesta.

Kuntakonsernista kysyttiin, mitä kuntakonsernilla kunnassa tarkoitetaan, mitkä toimielimet sen muodostavat, kuka on konsernijohtaja ja onko kunnassa nimetty johtoryhmää. Lisäksi kysyttiin onko kunnassa vahvistettu kirjallisesti konserniohjauksen periaatteita ja kuinka hyvin eri yksikköjen toiminta toteuttaa koko kuntakonsernin strategiaa. Kysyttiin kunnan keskushallinnon roolista palvelujen järjestämisessä ja miten hyvin tämä järjestelmä toimii. Tiedusteltiin myös vastaajan näkemystä siitä kuinka suuret ovat konsernista saatavat hyödyt sen mahdollisesti vaatimaan lisätyöhön ja konsernin tuottamiin haittoihin nähden.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat mm. vastaajan syntymävuosi, sukupuoli, kieli, tutkinto, oppilaitos ja virkanimike.

Asiasanat

budjetointi; kirjanpito; kunnallistalous; kunnan talousarviot; kunnat; kuntakonsernit; kuntasuunnittelu; kuntien menot; palvelutuotanto; taloussuunnittelu; tulot -- kunnat

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Talouspolitiikka, julkiset menot ja tulot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Valtiovalta, julkinen hallinto, poliittiset organisaatiot, puolueet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

KuntaSuomi 2004

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Martikainen, Juha-Pekka (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)
• Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto. Taloustieteiden laitos)

Ajallinen kattavuus

1999

Aineistonkeruun ajankohta

1999

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi, Espoo, Haukipudas, Humppila, Hämeenlinna, Iitti, Jaala, Joroinen, Kaarina, Karstula, Kemiö, Kerava, Kiikala, Kokkola, Kolari, Kotka, Kristiinankaupunki, Kuhmoinen, Lappeenranta, Leppävirta, Lieksa, Liljendal, Lumijoki, Mikkeli, Multia, Naantali, Noormarkku, Närpiö, Oulainen, Outokumpu, Padasjoki, Pieksämäki, Porvoo, Pudasjärvi, Punkaharju, Pyhäntä, Pylkönmäki, Ranua, Rääkkylä, Sonkajärvi, Suolahti, Tyrnävä, Vaasa, Vahto, Varkaus, Vehkalahti, Vimpeli, Virrat

Havaintoyksikkötyyppi

Poliittis-hallinnollinen alue (Kunta)

Perusjoukko/otos

KuntaSuomi 2004 -tutkimuskunnat

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: monivaiheinen otanta

Kaksivaiheinen ositettu otanta KuntaSuomi-projektikuntien valinnassa. Kyselylomake postitettiin tutkimuskuntien talousjohtajille (kamreerille, talouspäällikölle tms., pienissä kunnissa kunnanjohtajalle). Tutkimuksessa oli mukana 47 kuntaa. Lomakkeen palautti 47. Aineistoa on joiltain osin täydennetty puhelinhaastattelujen ja sähköpostikyselyjen avulla.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Puhelinhaastattelu

Sähköpostihaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Katso myös

FSD1246 KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1996

FSD2271 KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 2003

Aineiston käytössä huomioitavaa

Joidenkin muuttujien arvoja ei ole toimitettu tietoarkistolle. Nämä muuttujat on koodattu nolliksi (0 'Tieto puuttuu/arvon selite ei tiedossa'). Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä pudotettu pois kysymykset 321 ja 322 koska näiden sisältö on epäselvä. Tarkastuslautakuntia koskevia kysymyksiä (411 - 433) ei ole tietoarkistolle toimitetussa aineistossa.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Kallio, Olavi (Tampereen yliopisto) & Manninen, Juhani (Tampereen yliopisto) & Meklin, Pentti (Tampereen yliopisto) & Oulasvirta, Lasse (Tampereen yliopisto): KuntaSuomi 2004: talousjohtaminen 1999 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2009-04-14). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2270

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Tietoarkiston tiedossa ei ole julkaisuja, joissa aineistoa olisi käytetty.