Tekijät

• Helander, Voitto (Åbo Akademi)
• Pekola-Sjöblom, Marianne (Kuntaliitto)
• Sjöblom, Stefan (Helsingin yliopisto. Svenska social- och kommunalhögskolan)

Asiasanat

alueellinen identiteetti, asuinalueet, asuinpaikat, asuminen, ehdokkaat, julkiset palvelut, järjestötoiminta, kansalaiset, kansalaisuus, kunnallishallinto, kunnallispolitiikka, kunnat, kuntavaalit, luottamushenkilöt, mielipiteet, osallistuminen, poliittinen osallistuminen, politiikka, puoluesidonnaisuus, vaalit, vaikuttaminen, äänestyskäyttäytyminen, äänestäminen

Sisällön kuvaus

Tässä kyselyssä kartoitettiin kuntalaisten käsityksiä kunnastaan ja sen palveluista, selvitettiin osallistumis- ja vaikuttamistapoja sekä sitä, kuinka aktiivisesti kuntalaiset näitä tapoja käyttävät.

Vastaajilta kysyttiin kuinka todennäköisesti he tulevat asumaan nykyisessä asuinkunnassaan koko loppuelämänsä sekä kuinka hyvä heidän kunnassaan on asua ja elää verrattuna muihin kuntiin. Vastaajia pyydettiin myös kertomaan, missä määrin he kokevat yhteenkuuluvaisuutta erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin.

Kyselyssä selvitettiin mitä kunnallisia palveluita vastaajat ovat viimeisen vuoden aikana käyttäneet sekä sitä, kuinka hyvin erilaiset kunnalliset palvelut on kuntalaisten mielestä hoidettu. Vastaajien mielipidettä kysyttiin myös siitä, kuinka paljon eri palveluihin tulisi panostaa.

Vastaajilta tiedusteltiin ovatko he toimineen kunnallisessa luottamustehtävässä tai olisivatko he halukkaita vastaanottamaan luottamustehtävän. Kuntalaisten äänestyskäyttäytymistä kartoitettiin kysymällä ovatko he äänestäneet vuoden 2000 kunnallisvaaleissa, äänestivätkö he naista vai miestä sekä mitä puoluetta he äänestivät. Vastaajilta kysyttiin myös kuinka suuri merkitys puolueella tai henkilöllä on äänestyspäätöstä tehdessä. Puolueuskollisuutta selvitettiin kysymällä äänestääkö vastaaja aina samaa puoluetta vai vaihteleeko puolue eri vaaleissa.

Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin mitä mieltä he ovat erilaisista palvelujen ja hallinnon järjestämistä koskevista väittämistä. Kyselyssä tiedusteltiin myös ovatko he jäseniä erilaisissa yhdistyksissä ja järjestöissä ja kuinka aktiivisesti he osallistuvat niiden toimintaan. Vastaajilta kysyttiin lisäksi millaisia vaikuttamistapoja kunnalliseen päätöksentekoon he ovat käyttäneet ja kuinka tehokkaiksi he erilaiset vaikuttamistavat arvioivat. Lisäksi kysyttiin, ovatko vastaajat seuranneet kuntansa asioita tiedotusvälineistä tai tutustuneet oman kuntansa internet-kotisivuihin. Kyselyssä selvitettiin ovatko kuntalaiset antaneet palautetta kuntansa palveluista ja ovatko he saaneet mahdollisiin palautteisiin vastauksia.

Lopuksi vastaajia pyydettiin arvioimaan omaa kykyään asioida kunnan kanssa ja puolustaa omaa etuaan, kertomaan kuinka tärkeinä he pitävät erilaisia kansalaisuuteen liittyviä piirteitä sekä kertomaan mielipiteensä oman asuinkunnan päätöksentekoon liittyvistä väittämistä.

Taustamuuttujia olivat ikä, sukupuoli, siviilisääty, lasten lukumäärä, koulutus, ammattiasema sekä asumismuoto. Kyselylomakkeen ulkopuolisia taustamuuttujia olivat nykyiseen kuntaan muuttovuosi sekä äidinkieli.