Tekijät

• Anttila, Inkeri (Helsingin yliopisto. Rikos- ja prosessioikeuden laitos)
• Jaakkola, Risto (Kansalaiskasvatuksen keskus)

Asiasanat

ilkivalta, juopumus, murto, nuoret, nuorisorikollisuus, piilorikollisuus, rangaistukset, rikollisuus, varkaus, väkivaltarikokset

Sisällön kuvaus

Kyselyssä kartoitettiin suomalaisten nuorten miesten itse ilmoitetun rikollisuuden tasoa, erityisesti varastamiseen ja muihin omaisuusrikoksiin sekä erilaisiin alkoholirikoksiin ja näistä saatuihin rangaistuksiin liittyen. Kysely oli ensimmäinen laatuaan, ja se oli osa kansainvälistä projektia, johon Suomen lisäksi osallistuivat Ruotsi, Norja ja Tanska. Aineisto on koodattu käsin alkuperäisistä kyselylomakkeista Oikeuspoliittisessa tutkimuslaitoksessa vuonna 2005.

Ensimmäisenä kysyttiin kuinka usein vastaajat olivat ajaneet jotakin moottoriajoneuvoja vuoden 1961 aikana, sekä olivatko he tehneet näin väkijuomien vaikutuksen alaisena samana tai jonakin muuna vuonna. Seuraavana kysyttiin kantaa esitettyyn väittämään, jonka mukaan todellisuudessa tapahtuu paljon enemmän varkauksia kuin tulee poliisin tietoon. Tiedusteltiin myös, onko vastaajilta joskus varastettu jotakin ja jos on, ilmoittivatko nämä siitä poliisille. Itse tehtyihin varkauksiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat koskaan yksin tai toisten kanssa ottaneet luvatta jotakin, ja erikseen ovatko nämä ottaneet osia tai varusteita autosta, muusta moottoriajoneuvosta tai polkupyörästä. Edelleen tiedusteltiin ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa ottaneet lainaksi ilman lupaa tai varastaneet auton, moottoripyörän, skooterin, mopedin, moottoriveneen, muun moottoriajoneuvon, polkupyörän tai vaihtoehtoisesti ei mitään näistä vuonna 1961 tai jonakin muuna vuonna. Lisäksi tiedusteltiin mitä varastetuille ajoneuvoille oli tehty, esimerkiksi palautettu, rikottu tai jätetty heitteille. Seuraavana kysyttiin, ovatko vastaajat ottaneet luvatta työpaikoiltaan jotakin ja kuinka usein. Kaupoista varastamista kartoitettiin erikseen kysymällä ovatko vastaajat itse ottaneet tai olleet mukana ottamassa kaupoista tavaraa maksamatta niitä, ja jos ovat, niin minkä ikäisiä he ovat tuolloin olleet. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat kahviloissa tai ravintoloissa käydessään vieneet mukanaan ruokailuvälineitä, tuhkakuppeja, laseja tms. esineitä. Viimeisenä varkausiin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet mukana suorittamassa muunlaisia varkauksia kuin sellaisia, joista edellä on ollut puhe.

Seuraavana tiedusteltiin sitä, ovatko vastaajat luvatta tunkeutuneet toisen rakennukseen tai asuntoon käyttämällä yleisavainta, tiirikkaa tai väärää avainta tahi rikkomalla ikkunoita, lukkoja, ovia tms., ja minkä ikäisenä näin oli tehty. Erikseen kartoitettiin sellaisen tavaran vastaanottamista, ostamista tai myyntiä, jonka vastaajat arvelevat olleen varastettua. Kysyttiin myös, oliko vastaajilta koskaan varastettu käyttämällä väkivaltaa tai uhkaamalla väkivallalla, ja jos näin oli käynyt, olivatko he tehneet siitä ilmoituksen poliisille. Seuraavaksi kysyttiin samaa asiaa vastakkaisesta näkökulmasta: olivatko vastaajat itse anastaneet jotakin toiselle kuuluvaa käyttämällä väkivaltaa tai sillä uhkailemalla, ja tapahtuiko tämä edellisvuotena vai joskus muulloin. Tiedusteltiin myös, kuinka usein vastaajat olivat lähteneet kahvilasta, ravintolasta tai hotellista jättäen laskun tahallaan maksamatta. Alkoholiin liittyen kysyttiin ensin ovatko vastaajat tuoneet ulkomaanmatkalta maihin tupakkaa tai väkijuomia yli sallitun määrän maksamatta tullia. Lisäksi kartoitettiin mahdollista laittoman oluen tai muiden väkijuomien hankkimista Suomessa. Tiedusteltiin myös, ovatko vastaajat joskus keittäneet viinaa ja milloin tämä tapahtui. Oltiin myös kiinnostuneita siitä, olivatko vastaajat olleet humalassa yleisellä paikalla ja käyttäytyneet häiritsevästi, ja minä vuonna tämä oli tapahtunut. Edelleen haluttiin tietää, olivatko vastaajat joutuneet poliisin kanssa tekemisiin juopumuksen takia, ja mitä heille silloin oli tapahtunut. Jos poliisi oli pidättänyt tai sakottanut, kysyttiin minä vuonna näin oli käynyt. Ilkivaltaan liittyen tiedusteltiin, ovatko vastaajat yksin tai toisten kanssa rikkoneet tahallaan katulamppuja, tienviittoja, katukilpiä, puhelinkoppeja tms. Lisäksi kysyttiin minkä ikäinen tytön pitää olla, ettei laki kiellä ryhtymistä sukupuoliyhdyntään tämän kanssa. Jos vastaajat arvelivat rikkoneensa tätä säännöstä, pyydettiin kertomaan minkä ikäinen kyseinen tyttö tuolloin oli ollut. Seuraavana haluttiin tietää olivatko vastaajat koskaan olleet tekemisissä poliisin tai muitten viranomaisten kanssa tekemiensä rikosten tai rikkomusten (ei juopumus) johdosta, ja milloin tämä oli tapahtunut. Jos kyseinen vuosi oli 1961, niin kysyttiin, mikä rikos oli kyseessä sekä mihin toimenpiteisiin heitä vastaan silloin ryhdyttiin. Jatkoksi haluttiin vielä tietää oliko vastaajiin sovellettu jonakin muuna vuonna erilaisia toimenpiteitä, kuten viranomaisen varoitusta, sakkoja tai ehdollisia vankeus- tai kuritushuonerangaistusta. Viimeisenä kysyttiin pitävätkö vastaajat rangaistuksia maassamme liian lempeinä, sopivina vai liian ankarina.

Taustamuuttujina kyselyssä olivat syntymävuosi, koulutus, asuinkunta ja millaisessa osassa kaupunkia vastaajat asuivat sekä isän tai huoltajan ammattiasema. Lisäksi aineistossa on tieto siitä, millä kielellä (suomi tai ruotsi) hakemus oli täytetty, kuka oli kunkin vastaajan pääasiallinen miespuolinen huoltaja, sekä minkä kaupungin kutsuntoihin vastaajat osallistuivat.