FSD2353 Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2007

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2007

Aineiston rinnakkainen nimi

Maistereiden uraseuranta 2007

Aineistonumero

FSD2353

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2353
https://doi.org/10.60686/t-fsd2353

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

  • Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto

Muut tekijät

  • Ollikainen, Jyrki (Tampereen yliopisto. Matematiikan ja tilastotieteen laitos)

Sisällön kuvaus

Kyselyssä pyrittiin kartoittamaan vuonna 2002 ylemmän tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Kyselyssä selvitettiin muun muassa sitä, kuinka vakaa valmistuneiden työuran alku on ollut ja miten tarkoituksenmukaisesti he ovat sijoittuneet työmarkkinoille yliopistokoulutuksen näkökulmasta katsottuna.

Vastaajien työhistoriaa selvitettiin kysymällä, ovatko he osallistuneet vuoden 2002 tutkinnon jälkeen muuhun koulutukseen, esimerkiksi työvoimakoulutukseen tai tieteelliseen jatkokoulutukseen. Seuraavana kysyttiin, kuinka kauan vastaajat olivat olleet valmistumisensa jälkeen töissä sekä yleensä että yliopistollista koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Työnantajien sekä erillisten työ- ja virkasuhteiden määrää kysyttiin erikseen. Edelleen tiedusteltiin, olivatko vastaajat toimineet yrittäjinä, ammatinharjoittajina tai freelancereina ja kuinka kauan, sekä ovatko he perhevapaiden vuoksi olleet poissa työelämästä. Työttömänä olemista ja sen kestoa kartoitettiin myös. Seuraavana esitettiin erilaisia työnsaantia mahdollisesti haittaavia tekijöitä, kuten työkokemuksen puute, alan heikko työmarkkinatilanne ja sukupuoli, ja pyydettiin arvioimaan missä määrin nämä olivat vaikeuttaneet vastaajan työnsaantia. Vastaajia pyydettiin kertomaan työmarkkinatilanteestaan valmistumishetkellä, ja niiltä, jotka eivät kyseisenä ajankohtana olleet olleet töissä kysyttiin, kuinka pitkä aika valmistumishetken jälkeen kului siihen, että he aloittivat ensimmäisessä työssään. Edelleen jatkettiin tiedustelua ensimmäisestä työpaikasta valmistumisen jälkeen kysymällä paikan työsuhteen luonnetta, työnantajan tyyppiä (esimerkiksi valtio, valtion liikelaitos tai oma yritys) ja paikkakuntaa sekä työtehtävien luonnetta. Haluttiin myös tietää, oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena ensimmäiseen työpaikkaan, ja kuinka paljon tässä työssä pystyi hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita.

Nykyiseen työtilanteeseen liittyen kysyttiin ensin vastaajan työmarkkinatilannetta kyselyhetkellä ja päätyönantajan tyyppiä. Työn laatua, esimerkiksi tutkimus- tai taiteellinen työ tiedusteltiin erikseen. Kartoitettiin myös sitä, mistä vastaajat olivat saaneet tiedon nykyisestä työpaikastaan, ja oliko ylempi korkeakoulututkinto vaatimuksena tähän työhön. Taas kysyttiin pystyvätkö vastaajat hyödyntämään yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään, sekä miten hyvin työ vastaa vaativuustasoltaan yliopistollista koulutusta. Mikäli työn vastaavuus koulutustasoon nähden ei ollut hyvä, tiedusteltiin tärkeintä syytä kyseisen työn vastaanottamiseen. Erikseen kysyttiin kunkin vastaajan bruttopalkkaa syyskuussa 2007 säännölliset lisät, luontoisetujen verotusarvot ja ylityökorvaukset mukaan lukien. Seuraavana vastaajia pyydettiin arvioimaan työtään erilaisten työssä viihtymiseen liittyvien väitteiden perusteella. Jos vastaaja oli määräaikaisessa työ- tai virkasuhteessa, pyydettiin tätä kertomaan tärkein peruste työsuhteen määräaikaisuudelle, kuinka pitkäksi ajaksi työsuhde oli solmittu sekä onko vastaaja ollut useissa peräkkäisissä määräaikaisissa työ- tai virkasuhteissa saman työnantajan palveluksessa. Yliopistokoulutuksen merkitykseen liittyen kartoitettiin vastaajien tyytyväisyyttä yliopistossa suoritettuun tutkintoon työuran kannalta. Viimeisenä pyydettiin arvioimaan erilaisten tietojen ja taitojen, esimerkiksi tiedonhankintataitojen, esimiestaitojen ja viestinnän suomen kielellä, merkitystä nykyisessä työssä, sekä sitä, miten hyvin yliopisto-opiskelu kehitti näitä taitoja.

Taustamuuttujina ovat vastaajan yliopisto, sukupuoli, ikä valmistumishetkellä luokiteltuna, koulutusala sekä vuonna 2002 suoritetun tutkinnon nimike, taso ja laajuus opintoviikkoina.

Asiasanat

akateeminen työvoima; korkeakoululaitos; pätkätyö; tutkinnon suorittaneet; työhönsijoittuminen; työura; yliopistot

Tieteenala/Aihealue

Sarja

Yliopistoista valmistuneiden uraseuranta

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin.

Kerääjät

  • Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto

Ajallinen kattavuus

2002 – 2007

Aineistonkeruun ajankohta

2007-09 – 2007-10

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen tiedeyliopistoissa vuonna 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet (poislukien Teknillisestä korkeakoulusta valmistuneet)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Kokonaisaineisto

Kysely lähetettiin kaikille Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lapin, Lappeenrannan teknillisen, Oulun, Tampereen, Tampereen teknillisen, Turun ja Vaasan yliopistoissa sekä Helsingin ja Turun kauppakorkeakouluissa sekä Svenska Handelhögskolanissa ja Åbo Akademissa vuonna 2002 ylemmän korkeakoulututkinnon tai päättyvän alemman korkeakoulututkinnon suorittaneille. Kysely oli osa yliopistojen yhteistä uraseurantahanketta, joka aloitettiin vuonna 2005 ja jonka avulla pyritään selvittämään valmistuneiden opiskelijoiden työuraa viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Vuonna 2007 hankkeeseen kuuluvien yliopistojen määrä nousi viiteentoista. Kaiken kaikkiaan uraseurannan kohderyhmään kuuluvia korkeakoulututkintoja suoritettiin 11431 kappaletta. Kaikki oikeanlaisen tutkinnon suorittaneet eivät kuitenkaan saaneet kyselyä ulkomaisen osoitteen, osoitteen luovutuskiellon tai muun vastaavan syyn takia. Kyselyn mukana tulleessa saatekirjeessä tarjottiin myös vaihtoehtoa täyttää lomake internetissä, jolloin vastaajan tunnistus tapahtuisi kirjeessä annetun koodinumeron avulla. Kyselyyn vastasi yhteensä 6099 korkeamman ja alemman tutkinnon suorittanutta henkilöä, mikä vastaa yhteensä 53,4 % kaikista kohderyhmään kuuluvista tutkinnon suorittaneista. Naiset ovat aineistossa yliedustettuina; tutkinnon suorittaneista heitä on 63,7 %, mutta kyselyyn vastanneista 68,0 %.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kaikista yliopistoista ei saatu tietoa siitä, kuinka moni tutkinnon suorittaneista sai kyselyn. Tämän vuoksi varsinaista vastausprosenttia ei voitu laskea.

Aineistossa on mukana kolme henkilöä, jotka ovat suorittaneet kaksi tutkintoa vuonna 2002 ja joiden tiedot esitetään datassa kahdella rivillä.

Aineistossa esiintyvät alemmat korkeakoulututkinnot ovat farmasian ja kasvatustieteellisen alan tutkintoja.

Aineistosta poistettiin arkistoinnin yhteydessä Aalto-yliopiston osuus. Monien yliopistojen lomakkeessa oli myös joitakin yliopistokohtaisia lisäkysymyksiä, mutta näitä ei ole tallennettu aineistoon. Jokaiselle vastaajalle oli annettu oma henkilökohtainen koodinumero, josta kaikki taustamuuttujat on saatu suoraan. Koodinumerot oli tallennettu aineistoon, mutta nämä tiputettiin arkistoinnin yhteydessä. Aineisto on anonymisoitu niin, että taustamuuttujista on poistettu koulutusalaa ja tutkintoa yksityiskohtaisemmat tiedot alasta, kuten pääaine, kaikki tekstiä sisältävät avomuuttujat ja paikkakuntatiedot. Lisäksi ikämuuttuja on luokiteltu ja tulomuuttujan suurimmat arvot luokiteltu yhteen.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Suomen akateemisten ura- ja rekrytointipalvelujen Aarresaari-verkosto: Yliopistoista vuonna 2002 valmistuneiden työelämään sijoittuminen 2007 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-04-17). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2353

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta Tooltip

Sainio, Juha (2008). Viisi vuotta kentällä. Katsaus vuonna 2002 valmistuneiden yhteiskuntatieteilijöiden työuran alkuun. Aarresaari-verkosto ja SVAL ry.

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.