Tekijät

• Ulkoasiainministeriö

Asiasanat

Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhatjulistus, avustustoiminta, ilmastonmuutokset, kansainvälinen yhteistyö, katastrofiapu, kehitysmaat, kehityspolitiikka, kehitysyhteistyö, määrärahat, tiedonlähteet, vaikuttaminen

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä Suomen kehitysyhteistyöstä, sen tärkeydestä, sisällöstä, päämääristä ja kohdentamisesta. Lisäksi esitettiin kysymyksiä YK:n vuosituhattavoitteista.

Vastaajilta kysyttiin pitävätkö he kehitysyhteistyötä tärkeänä ja jos pitävät niin miksi, ja mille aloille kehitysyhteistyötä pitäisi suunnata. Heiltä kysyttiin, kuinka hyvin he tuntevat YK:n vuosituhattavoitteita ja mitkä niistä ovat heidän mielestään tärkeimpiä. Lisäksi vastaajat kertoivat mielipiteensä siitä, lisääkö kehitysyhteistyö kansainvälistä turvallisuutta. Heiltä tiedusteltiin myös, miten Suomen tulisi ottaa kehitysmaat huomioon ilmastonmuutokseen liittyvissä asioissa. Edelleen kysyttiin vastaajien näkemyksiä Suomen kauppa- ja kehityspolitiikan suhteesta.

Erilaisia tiedonlähteitä ja tiedon riittävyyttä kartoitettiin kysymällä onko Suomessa saatavilla riittävästi tietoa kehitysmaista, minkälaista tietoa kaivattaisiin lisää, kuinka luotettavana eri tahoilta saatavaa tietoa pidetään ja mistä vastaajat ovat tietoa saaneet. Vastaajia pyydettiin valitsemaan listalta neljä tärkeintä kehitysyhteistyön muotoa ja laittamaan nämä tärkeysjärjestykseen. He saivat myös arvioida Suomen kehitysavun määrää euroissa vuonna 2007 ja kertoa, mikä olisi Suomelle sopiva kehitysavun prosenttiosuus BKT:sta ja pitäisikö Suomen kasvattaa kehitysyhteistyömäärärahoja. Ne vastaajat jotka kannattivat määrärahojen nostamista, kertoivat mielipiteensä myös siitä, miten määrärahojen kasvu tulisi rahoittaa. Kaikilta vastaajilta kysyttiin, onko Suomen kehitysyhteistyö heidän mielestään tehokasta ja tuloksellista.

Seuraavaksi kysyttiin vastaajien mielipiteitä siitä, mitkä ovat kehitysyhteistyön vaikeimmat haasteet. Lisäksi kysyttiin vastaajien tyytyväisyyttä Suomen toimintaan erilaisten kriisien ja katastrofien yhteydessä. Heiltä kysyttiin myös, millä tavoin yksityinen ihminen voi auttaa kehitysmaita sekä millaisia näkemyksiä heillä on kehitysavusta ja sen tärkeydestä. Kartoitettiin vielä Suomen kehityspolitiikan tärkeimpiä päämääriä ja sitä, millä aloilla vastaajien mielestä Suomella on erityistä annettavaa kehitysmaille. Lopuksi kysyttiin vielä miten tärkeänä vastaajat pitävät sitä, että Suomen rahoittamissa kehitysyhteistyökohteissa näkyy, että apu on nimenomaan Suomesta.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, ammatti, perheen koko ja asuinlääni.