Aineiston nimi

Lapsiuhritutkimus 1988

Aineistonumero

FSD2406

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2406
https://doi.org/10.60686/t-fsd2406

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten kasvatusta, kuritusta ja seksuaalisia kokemuksia aikuisten kanssa. Lapsiin ja nuoriin kohdistuvaa väkivaltaa sekä seksuaalista hyväksikäyttöä tarkastelevaan kyselytutkimukseen vastasi yli 7000 nuorta yli 360 luokalta ympäri Manner-Suomen.

Taustatietojen kartoittamisen jälkeen tiedusteltiin, miten vanhemmat reagoivat vastaajien kotitöiden tekoon ja huonoihin koenumeroihin sekä kuinka paljon vanhemmat huolehtivat vastaajista. Kysyttiin myös lasten ja vanhempien välisistä kiistoista ja vanhempien keinoista erimielisyyksien ratkaisemiseksi, kuten joustamisesta, periksi antamisesta, murjottamisesta, haukkumisesta, väkivallalla uhkaamisesta, tönimisestä, tukistamisesta, nyrkillä lyömisestä, piiskaamisesta ja potkimisesta.

Vastaajien kokemuksia sukupuolisesta lähentelystä tai kanssakäymisestä tapahtumahetkellä vähintään viisi vuotta itseä vanhempien ihmisten kanssa kartoitettiin useilla kysymyksillä. Tiedusteltiin, mitä tapahtui (ehdottelu, hyväily, sukupuolielinten näyttäminen tai niiden kosketteleminen, yhdynnän jäljittely, yhdyntä yms.), kenen kanssa (tuntematon, ystävä, serkku, setä, täti, isä, äiti, veli, sisko jne.), minkä ikäisenä ja kuinka pitkän ajan kuluessa. Kysyttiin myös, kuka aloitti seksuaalisen toiminnan. Lisäksi selvitettiin pakottiko, lahjoiko tai käyttikö toinen väkivaltaa saadakseen vastaajan mukaan ja olivatko osapuolet alkoholin vaikutuksen alaisia. Sukupuolista lähentelyä kokeneiden tuntoja tapauksen sattuessa ja sen jälkeen kartoitettiin. Kysyttiin myös, kenelle, jos kenellekään, vastaaja on asiasta kertonut.

Vastaajien käsityksiä väkivallasta sekä mielipiteitä lasten ruumiillisesta kurituksesta selvitettiin usealla kysymyksellä. Ensin tiedusteltiin kolmea tärkeintä syytä siihen, miksi lapsia kuritetaan. Kysyttiin myös, onko ruumiillinen kuritus vastaajien mielestä välttämätöntä ja mitä seurauksia siitä on lapselle. Lopuksi kysyttiin, aikooko vastaaja itse käyttää ruumiillista kuritusta omien mahdollisten lastensa kasvatuksessa. Taustamuuttujina ovat mm. vastaajan sukupuoli, perhemuoto, kuntamuoto, asuinlääni, äidin ja isän ammatit, luokan oppilaiden lukumäärä ja luokan koko.

Asiasanat

aikuiset; kasvatus; kuritus; lapset (ikäryhmä); nuoret; pahoinpitely; perheväkivalta; seksuaalinen hyväksikäyttö; seksuaalinen käyttäytyminen; vanhempi-lapsisuhde

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Nuoret (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Lapset (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Lapsiuhritutkimukset

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Lastensuojelun keskusliitto

Tuottajat

• Lastensuojelun keskusliitto

Ajallinen kattavuus

1987 – 1988

Aineistonkeruun ajankohta

1987-11 – 1988-05

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen- ja ruotsinkielisten peruskoulujen 9. luokat (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu ryväsotanta

Valtion tietokonekeskuksen vuoden 1986 koulurekisteristä poimittiin peruskoulun kahdeksansia luokkia läänin, luokan opetuskielen, oppilaiden sukupuolen ja luokkatyypin mukaan edustava otos. Otosyksikkönä käytettiin luokkaa, joita otokseen tuli 409. Niistä suomenkielisiä oli 376 ja ruotsinkielisiä 33. Otosta tehtäessä pyrittiin saamaan vastaukset 10 000 oppilaalta, mutta luokkakoot olivat oletettua pienempiä. Vastaukset saatiin 363 luokalta ja yli 7300 oppilaalta. Kyselystä jäi pois pari keskisuurta kaupunkia ja muutama pieni kunta. Otoksessa oli mukana kaksi vammaisluokkaa, joista ei saatu vastauksia. Harjaantumisopetuksessa, mukautetussa opetuksessa, kuulo- ja näkövammaisten opetuksessa olevat luokat sekä tarkkailuluokat jättivät muita useammin vastaamatta. Kouluilla aineistonkeruu oli kouluterveydenhoitajan vastuulla. Kullekin oppilaalle tuli järjestää mahdollisuus vastata kyselyyn itsekseen erillisessä huoneessa. Oppilas palautti täytetyn lomakkeen suljetussa kirjekuoressa kouluterveydenhoitajalle. 10 % vastanneista täytti lomakkeen kuitenkin luokissa lähinnä tilanpuutteen vuoksi.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

88,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sariola, Heikki (Lastensuojelun keskusliitto): Lapsiuhritutkimus 1988 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2009-01-15). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2406

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Sariola, Heikki & Uutela, Antti (1994). The prevalence of child sexual abuse in Finland. Child Abuse & Neglect 18(10), 827-835.

Sariola, Heikki & Uutela, Antti (1996). The prevalence and context of incest abuse in Finland. Child Abuse & Neglect 20(9), 843-850.

Sariola, Heikki (1990). Lasten väkivalta- ja seksuaalikokemukset. Kotona koettu väkivalta ja seksuaalikokemukset aikuisten kanssa. Tutkimus suomalaisista peruskoulun 9.-luokkalaisista vuonna 1988. Helsinki: Lastensuojelun keskusliitto. Julkaisu; 85.

Ellonen, Noora & Kääriäinen, Juha & Salmi, Venla & Sariola, Heikki (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tutkimus peruskoulun 6. ja 9. luokan oppilaiden kokemasta väkivallasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulun raportteja; 71. Helsinki: Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimustiedonantoja; 87.

Heinonen, Anna (2011). Lasten ja nuorten kokema kuritusväkivalta perheissä. Turku: Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta. Pro gradu -tutkielma.

Älä lyö lasta! Kansallinen lapsiin kohdistuvan kuritusväkivallan vähentämisen toimintaohjelma 2010-2015. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2010:7

Seppälä, Mire (2017). Korvapuusteista kasvatuskeskusteluihin. Vanhempien kuritusväkivalta-asenteiden ja lasten kuritusväkivaltakokemusten muutos 1981-2014. Jyväskylä: Jyväskylän avoin yliopisto. Sosiaalityön kandidaatintutkielma.

Rind, B. (2022). Reactions to Minor-Older and Minor-Peer Sex as a Function of Personal and Situational Variables in a Finnish Nationally Representative Student Sample. Archives of Sexual Behavior. https://doi.org/10.1007/s10508-021-02224-0.

Mielityinen, L., Hautamäki, S., Hakala, V., Fagerlund, M. & Ellonen N. 2023. Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset 2022: Määrät, piirteet ja niiden muutokset 1988-2022. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2023:5.