FSD2417 Lisääntymisterveys Pietarissa: miehet 2003

Aineisto on käytettävissä (C) vain tutkimukseen ja ylempiin opinnäytteisiin (esim. väitöstutkimukseen, pro graduun ja ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöhön). Aineistoa ei saa käyttää opetukseen, opiskeluun (esim. harjoitustöihin) tai alempiin opinnäytteisiin.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

Aineistoon liittyvät tiedostot

Tekijät

  • Fedorova, Natalia (Centre for Independent Social Research in St. Petersburg)
  • Haavio-Mannila, Elina (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Hemminki, Elina (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
  • Kesseli, Katja (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Koponen, Päivikki (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos)
  • Martikainen, Pekka (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Nikula, Minna (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
  • Pitkänen, Kari (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)
  • Rotkirch, Anna (Helsingin yliopisto. Sosiologian laitos)

Asiasanat

Venäjä, lisääntymisterveys, miehet, perhesuunnittelu, prostituutio, päihteet, raskauden ehkäisy, raskaus, seksuaalikasvatus, seksuaalinen käyttäytyminen, seksuaaliterveys, sukupuolitaudit, terveys

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin pietarilaisten nuorten miesten lisääntymisterveyteen liittyviä seikkoja. Aihepiireinä olivat ehkäisy ja abortit, parisuhteet, seksuaalisuus ja lastensaanti sekä seksuaali- ja yleinen terveydentila.

Aluksi vastaajilta tiedusteltiin taustatietoina ikää, asuinkumppaneita, koulutusta, sosioekonomista asemaa, ammattia, vanhempien ammatteja sekä perheen tulotasoa. Toisessa osiossa keskityttiin raskauden ehkäisyyn liittyviin kysymyksiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi, minkä ikäisenä tämä oli ensimmäisen kerran ollut sukupuoliyhteydessä ja kuinka vanha tämän kumppani oli ollut. Lisäksi tiedusteltiin käytettyjä ehkäisymenetelmiä, tyytyväisyyttä niihin sekä syitä menetelmien valitsemiseen. Seuraavaksi vastaajilta kysyttiin, olivatko he keskustelleet ehkäisymenetelmistä lääkärin tai puolisonsa kanssa, kummalla osapuolella hän näki ehkäisyvastuun olevan sekä tiedusteltiin sopivasta seksuaali- ja sukupuolikasvatuksen määrästä kotona ja koulussa. Osion päätteeksi kysyttiin vielä, oliko vastaajan kumppani tehnyt raskaudenkeskeytyksiä, ja jos oli, kysyttiin myös päätöksen syitä sekä vastaajan osuutta päätöksentekoon.

Kolmannessa kysymysosiossa keskityttiin parisuhteisiin, seksuaalisuuteen ja lastensaantiin. Vastaajilta kysyttiin esimerkiksi oliko heillä vastaushetkellä vakituinen seksuaalikumppani, montako seksikumppania tällä oli ollut sekä kauanko edellisestä sukupuoliyhdynnästä oli aikaa ja kenen kanssa se oli tapahtunut. Lisäksi tiedusteltiin sukupuolisesta kiinnostuksesta samaan sukupuoleen, maksullisen seksin harrastamisesta sekä naisten seksuaalisista oikeuksista. Vastaajat antoivat myös arvioita mielestään sopivista lapsiluvuista, niin omalleen kuin venäläisille perheille yleensä, sekä ihanteellisesta lastenhankkimisiästä. Seuraavaksi miehiltä tiedusteltiin omista lapsista sekä suunnitelmista hankkia niitä tulevaisuudessa.

Lopuksi kysyttiin yleiseen terveyteen liittyviä asioita, kuten oliko vastaajalla (ollut) pitkäaikaisia sairauksia tai sukupuolitauteja, oliko tämä käynyt HIV-testeissä, tupakoiko hän tai käyttääkö hän alkoholia tai muita päihteitä sekä sitä, kuinka hän huumeidenkäyttöön suhtautuu. Vastaajilta kysyttiin vielä viimeaikaisista lääkärikäynneistään, keinoistaan terveytensä ylläpitämiseksi sekä heidän mittojaan.

Taustamuuttujina aineistossa ovat vastaajan ikä, koulutus ja ammattiasema. Tutkimus on osa tutkimusprojektia "Reproductive Health and Fertility Patterns in Russia - A Comparative Approach (REFER)".

Aineiston kuvailu koneluettavassa DDI-C 2.5 -formaatissa

Creative Commons License
Aineiston kuvailu on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -lisenssin mukaisesti.