Tekijät

• Palukka, Hannele (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)
• Tiilikka, Tiina (Tampereen yliopisto. Sosiologian ja sosiaalipsykologian laitos)

Asiasanat

lähihoitajat, lääkärit, sairaanhoitajat, terveydenhoitajat, terveydenhuolto, terveydenhuoltohenkilöstö, terveydenhuoltolaitokset, tilapäinen työvoima, työelämän suhteet, työhyvinvointi, työolot, työtyytyväisyys, vuokratyö

Sisällön kuvaus

Kysely on osa vuonna 2006 käynnistynyttä Vuokratyöntekijänä hyvinvointipalvelurakenteen murroksessa -hanketta. Samassa hankkeessa toteutetut haastattelut on arkistoitu tunnuksella FSD2517.

Tutkimuksessa kartoitettiin aluksi vastaajien työllistymiseen liittyviä asioita kysyen muun muassa, millainen ensimmäinen työpaikka oli, kuinka kauan tätä joutui hakemaan valmistumisen jälkeen sekä ovatko vastaajat olleet työttömänä viimeisen kolmen vuoden aikana. Lisäksi kysyttiin kokonaistyöskentelyaikaa terveydenhuollon alalla, viikoittaista työaikaa yhteensä sekä viikoittaista työaikaa vuokratyössä.

Seuraavaksi pyydettiin kertomaan kolme syytä vuokratyön tekemiseen ja kertomaan, minkä luonteista vuokratyö on viime aikoina ollut (esimerkiksi säännöllinen päivätyö tai päivystystyö viikonloppuna). Lisäksi selvitettiin, millaisilla työpaikoilla vastaajat ovat toimineet, ovatko he kokeneet työsuhdetta koskevan muutoksen, kuten irtisanomisen tai lomautuksen sekä ovatko he toimineet esimiesasemassa vuokratyösuhteessaan viimeisen kolmen kuukauden aikana. Tämän jälkeen kysyttiin, millaisia ovat tulevaisuuden näkymät vuokratyömahdollisuuksien suhteen, onko ammattiliiton vuokratyösuhteista jäsenistöä koskeva edunvalvonta riittävää sekä onko vastaajilla mahdollisuutta kääntyä luottamushenkilön tai työsuojeluvaltuutetun puoleen. Myös fyysisen tai henkisen väkivallan kohtaamisesta vuokratyössä tiedusteltiin. Yleisesti vuokratyöhön liittyen kysyttiin vielä muun muassa, missä määrin vastaajat voivat vaikuttaa työssään asioihin, kuten potilaan kokonaishoitoon, hoitovastuuseen ja oman ajankäyttöön sekä haittaavatko asiat, kuten hallinnollisen työn paljous, puutteellinen perehdytys ja epätietoisuus omasta asemasta vuokratyön tekemistä.

Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin olosuhteita siinä toimipisteessä, missä vastaajat tällä hetkellä pääsääntöisesti työskentelevät vuokratyössä. Tähän liittyen esitettiin väittämiä esimerkiksi työpaikan ilmapiiristä, työntekijöiden vuorovaikutuksesta sekä työpaikan yhteishengestä. Lisäksi kysyttiin muun muassa, kokevatko vuokratyöntekijät olevansa tasavertaisessa asemassa muiden työntekijöiden kanssa. Koulutukseen liittyen kartoitettiin, millaiset mahdollisuudet vastaajilla on saada ammattitaitoa kehittävää koulutusta työsuhteessaan, ovatko he olleet koulutuksessa viimeisen vuoden aikana ja minkälaista koulutusta he toivoisivat järjestettävän. Lopuksi kysyttiin tuloista ja ansioista sekä niiden suhteesta työkokemukseen ja työmäärään.

Viimeisen osion kysymykset oli tarkoitettu niille, joilla oli alle 10-vuotiaita lapsia. Osiossa kysyttiin muun muassa isyysvapaan, hoitovapaan ja osittaisen tai tilapäisen hoitovapaan käytöstä sekä perhetilanteen vaikutuksista työhön.

Taustamuuttujina tutkimuksessa olivat muun muassa sukupuoli, syntymävuosi ja koulutus.