Aineiston nimi

Nuorisobarometri syksy 1996

Aineistonumero

FSD2523

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2523
https://doi.org/10.60686/t-fsd2523

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Syksyn 1996 nuorisobarometrin pääteemoja olivat yhteiskunnalliset instituutiot ja poliittinen osallistuminen. Vastaajien asenteita kartoitettiin myös kysymällä muun muassa erilaisten toimintaryhmien toiminnan hyväksyttävyydestä.

Ensin kysyttiin, minkä verran vastaajat luottavat erilaisten yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan. Instituutioita olivat esimerkiksi poliittiset puolueet, kirkko, poliisi, Euroopan unioni ja oikeuslaitos. Tiedusteltiin myös millaisia asioita vastaaja olisi valmis tekemään, jos asia olisi hänestä tärkeä, esimerkiksi olisiko hän valmis osallistumaan julkiseen mielenosoitukseen, käyttämään väkivaltaa poliittisia päättäjiä kohtaan, allekirjoittamaan vetoomuksen tai adressin tai osallistumaan rakennuksen valtaamiseen.

Seuraavaksi kysyttiin erilaisten asioiden hyväksyttävyydestä. Tiedusteltiin missä määrin vastaajat hyväksyvät erilaisten toimintaryhmien (rakennusten valtaajat, moottoripyöräjengit, turkistarhoille iskeneet eläinsuojeluaktivistit, skinheadit, graffitien tai seinämaalausten tekijät ja uusnatsit) toiminnan. Esitettiin myös erilaisia väittämiä ja kysyttiin ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "on hyväksyttävää ostaa varastettua tavaraa", "on hyväksyttävää myydä huumeita", "on hyväksyttävää estää rakennustyö tai metsänhakkuu kytkemällä itsensä työkoneisiin" ja "on hyväksyttävää kiertää verotusta tekemällä pimeää työtä".

Vastaajilta kysyttiin myös kuuluvatko nämä erilaisiin järjestöihin, ja jos kuuluvat, minkä verran he osallistuvat niiden toimintaan. Järjestöjä olivat muiden muassa poliittinen puolue tai sen nuorisojärjestö, urheiluseura sekä ammattiyhdistys tai ammattiliitto. Tiedusteltiin myös miten tärkeinä vastaajat pitävät oman elämänsä kannalta ratkaisuja, jotka tehdään esimerkiksi kunnanvaltuustossa, Euroopan unionissa, suuryrityksissä tai koulutuslaitoksissa.

Seuraavaksi esitettiin väittämiä yhteiskunnasta, ja kysyttiin ovatko vastaajat niistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat esimerkiksi "rasismi on lisääntynyt viime vuosina suomalaisten nuorten keskuudessa", "menestyminen elämässä on omasta itsestä kiinni" ja "nykyihmisen ei ole välttämätöntä kuulua mihinkään etujärjestöön". Kysyttiin miten tärkeää vastaajien mielestä on, että Suomi vaikuttaa Euroopan unionissa erilaisiin asioihin (esim. rauhan säilyminen Euroopassa, sukupuolten välinen tasa-arvo, ihmisoikeuksien turvaaminen ja Suomen maatalouden toiminnan turvaaminen). Kysyttiin myös mitkä ovat kaksi tärkeintä asiaa, joihin päätöksentekijöiden Suomessa tulisi panostaa (maanpuolustus, sosiaali- ja terveyspalvelut, työllisyys, koulutus, ympäristön suojelu vai asuntojen rakentaminen).

Lopuksi kysyttiin minkä verran vastaajat uskovat eri tahojen vaikuttavan tulevaisuutta koskeviin asioihin. Tahoja olivat muiden muassa kirkko ja uskonnolliset yhteisöt, poliittiset puolueet, Punainen Risti ja urheilujärjestöt. Äänioikeutetuilta tiedusteltiin lopuksi, ovatko nämä aikeissa äänestää tulevissa kunnallisvaaleissa ja niiden yhteydessä järjestettävissä EU-kansanedustajien vaaleissa.

Taustamuuttujia tutkimuksessa olivat mm. vastaajan ikä, sukupuoli ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

Euroopan unioni; aktivismi; arvot; asenteet; instituutiot; järjestöt; nuoret; poliittinen päätöksenteko; toimintaryhmät; vaikuttaminen; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Poliittinen käyttäytyminen, poliittiset asenteet ja mielipiteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Kansainvälinen politiikka ja järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Uskonto ja arvot (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1996

Aineistonkeruun ajankohta

1996-08-19 – 1996-08-30

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat Suomessa asuvat suomenkieliset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Syksyn 1996 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Syksyn 1996 nuorisobarometrin otoksena oli 1682 suomenkielistä nuorta, jotka olivat syntyneet vuosina 1966 - 1980. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 1432 ja kadoksi jäi 241 henkilöä (14 %). Suurin syy katoon oli tavoittamattomuus. Haastattelun keskimääräinen kesto oli 16 minuuttia ja 96 % haastatteluista tehtiin puhelimitse.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

86

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri syksy 1996 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2523

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyvä laatuseloste sisältää tietoja työvoimatutkimuksen otannasta ja keruutavasta.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 2.8.2010].

Julkaisut aineistosta

Nuorisobarometri 2/1996 (1996). Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (NUORA).

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4