Aineiston nimi

Nuorisobarometri kevät 1997

Aineistonumero

FSD2524

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2524
https://doi.org/10.60686/t-fsd2524

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Sisällön kuvaus

Kevään 1997 pääteemoja olivat työllisyys ja kulutustottumukset. Nuorilta kysyttiin myös esimerkiksi koulutuksesta, yrittäjyydestä ja tyytyväisyydestä elämään.

Ensin esitettiin taustakysymyksiä vastaajan koulutuksesta ja pääasiallisesta toiminnasta. Töissäkäyviltä kysyttiin lisää työsuhteen laadusta ja kestosta. Työttömiltä ja lomautetuilta puolestaan tiedusteltiin kauanko nämä ovat olleet työttöminä ja millaisten tekijöiden he uskovat estävän omaa työllistymistään ja nuorten työllistymistä yleensä. Kysyttiin myös, olisivatko työttömät vastaajat valmiita lähtemään oppisopimuskoulutukseen työttömyyden vaihtoehtona.

Seuraavaksi vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä työelämästä ja työttömyydestä ja pyydettiin kertomaan, ovatko nämä väittämistä samaa vai eri mieltä. Väittämiä olivat muun muassa "koulutus parantaa olennaisesti työnsaantia", "työllisyystilanne paranee selvästi lähimmän viiden vuoden aikana" ja "pysyvästi työelämän ulkopuolelle jäävien määrä tulee kasvamaan". Nuorten tulevaisuudensuunnitelmia kartoitettiin kysymällä, aikovatko nämä lähimmän viiden vuoden aikana hakeutua töihin tai opiskelemaan ulkomaille, perustaa oman yrityksen tai mennä ammatilliseen koulutukseen parantaakseen valmiuksiaan työmarkkinoilla. Kysyttiin nuorilta myös kuinka paljon erilaiset tekijät (esimerkiksi yrittäjyyteen liittyvät riskit, kokemuksen puute ja rahoituksen puute) heidän mielestään estävät nuorten ryhtymistä yrittäjiksi.

Nuorisobarometrissa kartoitettiin myös nuorten kulutustottumuksia. Ensin kysyttiin mikä on tärkein lähde, josta vastaajat saavat käyttövaransa päivittäiseen kulutukseen (esimerkiksi säännöllinen palkka, taskurahat vanhemmilta, opintotuki tai työttömyysturva). Sen jälkeen kysyttiin, kokevatko vastaajat kulutusmahdollisuuksiensa lisääntyneen vai vähentyneen viimeisen kuuden kuukauden aikana. Kysyttiin myös mikä vastaajien mielestä eniten vaikuttaa siihen miten ja mitä he kuluttavat ja ostavat. Vaihtoehdot olivat koti ja vanhemmat, ystävät, koulu- ja työtoverit sekä tiedotusvälineet ja mainonta. Tiedusteltiin minkä verran erilaiset asiat (esimerkiksi tuotteen kotimaisuus, hyvä laatu, tuotteen muodikkuus ja tuotteelle saatava takuu) vaikuttavat ostopäätöksiin kestokulutustavaraa hankkiessa. Kysyttiin myös mikä asioista vaikuttaa vastaajan ostopäätökseen eniten.

Tutkimuksessa esitettiin väittämiä kuten "työurallani tulen saavuttamaan paremman yhteiskunnallisen aseman kuin mitä vanhemmillani on" ja "minulle elämän laatu on tärkeämpää kuin materiaalinen hyvinvointi" ja kysyttiin, ovatko vastaajat väittämistä samaa vai eri mieltä. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itseään kansalaisina ja kuluttajina. Kysyttiin minkä verran nuorten mielestä esimerkiksi luonnehdinta "olen laatutietoinen" kuvaa heitä. Kartoitettiin myös nuorten omia käsityksiä siitä, ostavatko he ennemmin tarpeettomiakin asioita hetken mielijohteesta vai vain sellaista, mitä välttämättä tarvitsevat. Pyydettiin vastaajia arvioimaan, ovatko he mielestään enemmän kuluttajia, jotka tekevät valintoja muista riippumatta vai kuluttajia, jotka seuraavat valinnoissaan ajankohtaisia trendejä.

Lopuksi tiedusteltiin vastaajien tyytyväisyydestä elämäntilanteeseensa. Pyydettiin arvioimaan kouluarvosanoin neljästä kymmeneen kuinka tyytyväisiä vastaajat ovat omaan taloudelliseen tilanteeseensa. Samoin kysyttiin kuinka tyytyväisiä he ovat nykyisin elämäänsä kaiken kaikkiaan. Lopuksi kysyttiin vielä mikä vastaajien mielestä on tärkein asia töissä olossa (palkan määrä, työsuhteen pysyvyys vai työn sisältö).

Tutkimuksen taustamuuttujia olivat muiden muassa vastaajan ikä, sukupuoli, kunta ja pääasiallinen toiminta.

Asiasanat

asenteet; esteet; koulutus; kulutus; nuoret; oppisopimuskoulutus; tulevaisuudenodotukset; tulot; tyytyväisyys; työelämä; työttömyys; yrittäjyys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Kulutus ja kuluttajakäyttäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tulot, omaisuus ja investoinnit/säästäminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Nuorisobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Nuorisoasiain neuvottelukunta
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Ajallinen kattavuus

1997

Aineistonkeruun ajankohta

1997-03-17 – 1997-03-27

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 29-vuotiaat suomenkieliset suomalaiset (poislukien Ahvenanmaa)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: ositettu otanta

Kevään 1997 nuorisobarometrin haastattelut toteutti Tilastokeskus työvoimatutkimuksensa yhteydessä. Työvoimatutkimuksen otos poimitaan ositetulla satunnaisotannalla väestön keskusrekisteriin perustuvasta Tilastokeskuksen väestötietokannasta kahdesti vuodessa. Tutkimus on paneelitutkimus, jossa samaa henkilöä haastatellaan viisi kertaa. Haastattelut tehdään kolmen kuukauden välein, paitsi neljäs haastattelu, joka tehdään kuuden kuukauden kuluttua kolmannesta haastattelusta. Ensimmäisen ja viimeisen haastattelun väli on 15 kuukautta. Joka kuukauden otokseen kuuluu noin 12 000 henkilöä, keskimäärin noin joka 300. henkilö perusjoukosta. Otos koostuu viidestä rotaatioryhmästä, jotka ovat tulleet tutkimukseen mukaan eri kuukausina. Kevään 1997 nuorisobarometriin poimittiin 1520 nuorta useammasta rotaatioryhmästä ottamalla mukaan kaikki 15 - 29-vuotiaat. Ylipeiton jälkeen tutkimuksen netto-otokseksi jäi 1508 henkilöä. Haastatteluja saatiin kaikkiaan 1334 ja kadoksi jäi 174 henkilöä (11,5 %). Haastattelun keskimääräinen kesto oli 12 minuuttia ja 95 % haastatteluista tehtiin puhelimitse.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

88,5

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora) & Nuorisotutkimusseura: Nuorisobarometri kevät 1997 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-19). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2524

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Tilastokeskuksen sivuilta löytyvä laatuseloste sisältää tietoja työvoimatutkimuksen otannasta ja keruutavasta.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Laatuseloste: Työvoimatutkimus (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Tilastokeskus. http://www.stat.fi/til/tyti/2010/04/tyti_2010_04_2010-05-25_laa_001_fi.html [viitattu 6.7.2010].

Julkaisut aineistosta

Saarela, Pekka (1997). Nuorisobarometri 1/1997. Selvitys suomalaisten 15 - 29-vuotiaiden nuorten koulutukseen, työhön, työelämän muutoksiin ja kulutustottumuksiin liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Opetusministeriö, Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora). Nuoran julkaisuja; 1.