Tekijät

• Hetemäki, Inka (Suomen UNICEF)
• Oksanen, Eija (Suomen UNICEF)
• Pronin, Nina (Suomen UNICEF)
• Suvilaakso, Tanja (Suomen UNICEF)

Asiasanat

Pohjoismaat, asenteet, ihmisoikeudet, kansalaistoiminta, kuritus, lapset (ikäryhmä), media, nuoret, oikeudet, osallistuminen, poliittinen osallistuminen, vaikuttaminen, väkivalta, yhteiskunta

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin lasten ja nuorten ihmisoikeustietämystä ja osallistumista sekä sitä, missä määrin lapsia kuullaan ja missä he haluavat tulla kuulluiksi. Kysely kartoitti tietämystä lasten oikeuksista ja ihmisoikeuksista yleisesti, yläkouluikäisten osallisuutta arkipäivän päätöksenteossa, oppilaiden mielipiteitä mediasta, informaatiosta ja osallisuudesta sekä lasten ja nuorten vaikutuskanavien ja -keinojen käyttöä.

Aineisto on kerätty UNICEFin yhteispohjoismaisen tutkimukseen lasten ihmisoikeustietämyksestä ja osallistumisesta. Tutkimus pyrki kehittämään lapsen osallisuutta ja kuulluksi tulemista omassa arjessaan. Tämä aineisto kattaa Pohjoismaiden (Suomen, Ruotsin, Norjan, Islannin ja Tanskan) tutkimusaineistot. Vain Suomen vastaajat sisältävä aineisto on myös arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon (ks. FSD2546 Lasten ihmisoikeustietämys ja osallistuminen 2009-2010: Suomi).

Aluksi vastaajilta tiedusteltiin ikää ja sukupuolta ja vanhempien koulutustaustaa. Vastaajan ja vanhempien sukujuuria selvitettiin kyselemällä, olivatko vastaaja ja tämän vanhemmat syntyneet Suomessa vai ulkomailla. Seuraavaksi selvitettiin vastaajan käsitystä lasten oikeuksista. Vastaajilta tiedusteltiin, kuinka paljon he tiesivät lasten oikeuksista, missä he olivat kuulleet niistä ja keitä oikeudet heidän mielestään koskivat. Vastaajille esitettiin erilaisia väittämiä ihmisoikeuksista, joiden kanssa he olivat samaa tai eri mieltä viisiportaisella asteikolla.

Osallisuutta arkipäivän päätöksenteossa kartoitettiin kyselemällä kuinka paljon vastaajat kykenivät vaikuttamaan erilaisiin kotia, koulua ja vapaa-aikaa koskeviin asioihin, ja kuinka tärkeinä he näitä asioita pitivät. Lisäksi vastaajat kirjasivat kolme tärkeintä asiaa, joissa nuoria tulisi vastaajan mielestä kuulla. Samoin he kirjasivat kolme tärkeintä asiaa, jotka tulisi tehdä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja luonnonsuojelemiseksi. Vastaajien osallistumista kartoitettiin lisäksi kyselemällä, olivatko he olleet mukana esimerkiksi nuorisovaltuustoissa, järjestötoiminnassa tai poliittisissa puolueissa. Lopuksi kartoitettiin lasten ja nuorten vaikutuskanavia ja keinoja. Vastaajat ottivat kantaa erilaisten vaikutuskeinojen ja -kanavien kuten oppilaskunnan, mielenosoitusten, blogien ja järjestöjen tärkeyteen ja toimivuuteen. Lisäksi vastaajat arvioivat elämänlaatuaan kymmenportaisella asteikolla ja ottivat kantaa siihen, ajattelivatko he vaikuttamisesta eri tavalla vastattuaan kyselyyn.

Taustamuuttujina olivat mm. ikä, sukupuoli ja vanhempien koulutustausta.