Tekijät

• Kurunmäki, Seija (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Leppänen, Anne (Konseptikehitys Kuule Oy)
• Hellström, Eeva (Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra. Maamerkit-ohjelma)
• Aho, Pauliina (Taloustutkimus Oy)

Asiasanat

maaseudun suunnittelu, maaseutu, maaseutuelinkeinot, maaseutukulttuuri, maaseutumatkailu, maaseutupolitiikka, maaseutuympäristö, maaseutuyritykset

Sisällön kuvaus

Tutkimus kartoittaa maaseudun merkityksiä ja tulevaisuutta. Sen tehtävänä on antaa tietoa suomalaisten maaseutukäsityksistä. Tutkimus on osa Sitran 'Maamerkit - maaseudun merkitykset' -ohjelmaa. Ohjelma käynnistyi vuoden 2010 alussa ja se kestää 5 vuotta. Tutkimuksen tämän osan tarkoituksena on selvittää yrityselämän päättäjien käsityksiä Suomen erilaisista alueista.

Yrityselämän päättäjiltä kysyttiin missä määrin he arvioivat joidenkin muutostekijöiden lisäävän lähivuosina liiketoimintamahdollisuuksia maaseutumaisilla alueilla. Lueteltuja muutostekijöitä olivat mm. maaseudun väestön ikääntyminen, luonnonvarojen kasvava globaali kysyntä, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, tietoliikenneyhteyksien ja tietoteknologian kehittyminen, ilmastonmuutos ja siihen varautuminen, loma-asutuksen lisääntyminen, etätyömahdollisuuksien lisääntyminen, turvallisten elintarvikkeiden kysyntä, henkisen hyvinvoinnin kasvava merkitys sekä julkisten palvelujen yksityistäminen.

Vastaajilta kysyttiin myös mitkä tekijät saattaisivat estää uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntämisen maaseutumaisilla alueilla. Estävinä tekijöinä mainittiin osaavan henkilöstön puute, asiakaskunnan pienuus, kasvavat ekotehokkuusvaatimukset, pitkät etäisyydet, sopivien yhteistyökumppanien puute, palvelujen heikko saatavuus ja riittämätön infrastruktuuri.

Haluttiin tietää mitä mieltä vastaajat ovat etätyön lisääntymisestä omassa organisaatiossaan seuraavien 5 vuoden aikana. Tiedusteltiin mielipidettä tekijöistä jotka saattaisivat estää etätyön lisääntymistä. Näitä tekijöitä olivat etätyön vaatima teknologia, riittämättömät tietoliikenneyhteydet, puutteellinen tietoturva, työntekijöiden valvonnan vaikeutuminen, työntekijöiden eriarvoinen kohtelu, työhön käytetyn ajan piteneminen, etätyölle soveltuvien tilojen puute, työntekijöiden välisen viestinnän vaikeutuminen, lainsäädännön ja verotuskäytännön puutteet sekä kielteiset mielikuvat etätyöstä.

Vastaajilta kysyttiin, miten tärkeinä he pitivät erilaisia maaseudun kehittämistä koskevia toimintatapoja ja millaiselle liiketoiminnalle Suomen maaseudulla olisi kasvavia edellytyksiä tulevaisuudessa. Vastaajia pyydettiin myös nimeämään annetuista kohteista oman toimialansa kannalta viisi tärkeintä kohdetta maaseudun kehittämistyössä.

Vastaajilta tiedusteltiin, millaisen he uskoisivat maaseudun merkityksen olevan v. 2020 ja miten he toivoisivat asioiden olevan tuolloin. Esitettyjä maaseudun tulevaisuudenkuvia olivat: siellä asuu paljon ihmisiä, jotka tekevät etätyötä; sen puhdasta luontoa arvostetaan; sen laajaa luomutuotantoa arvostetaan; monimuotoinen turismi kukoistaa siellä; maatalous on huomattavasti tehostunut nykyisestä; siellä on paljon erilaista yritystoimintaa; se on voimakkaasti autioitunut. Lisäksi tiedusteltiin miten vastaajat arvioivat maaseudun merkityksen koko Suomelle muuttuvan tulevaisuudessa.

Taustamuuttujia olivat yrityksen henkilöstömäärä, toimiala ja liikevaihto sekä maakunta ja kunta.