Aineiston nimi

Juomatapatutkimus 2008

Aineistonumero

FSD2587

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2587
https://doi.org/10.60686/t-fsd2587

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Mäkelä, Pia (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Mustonen, Heli (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Muut tekijät

• Hakkarainen, Pekka (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Huhtanen, Petri (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Härkönen, Janne (Alkoholitutkimussäätiö)
• Järvinen-Tassopoulos, Johanna (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Metso, Leena (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))
• Raitasalo, Kirsimarja (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES))

Sisällön kuvaus

Juomatapatutkimus 2008 kartoittaa suomalaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä, kulutettuja määriä, käytön seurauksia ja alkoholiin liittyviä asenteita. Aiemmat juomatapatutkimukset on tehty kahdeksan vuoden välein vuosina 1968, 1976, 1984, 1992 ja 2000. Tuorein aineisto on arkistoitu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Aineisto koostuu osista: käyntihaastatteluilla kerätystä nk. perusaineistosta, rekistereistä saaduista taustamuuttujista ja haastattelun yhteydessä lisäkyselylomakkeella kerätystä aineistosta. Aineiston rahoittajat ovat Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (Stakes), Suomen Akatemia, Alkoholitutkimussäätiö ja Alkoholiohjelma.

Alkoholinkäyttöön ja asenteisiin liittyen esitettiin ensin väitteitä. Väittämät käsittelivät muun muassa kohtuullista alkoholinkäyttöä, humaltumista ja alkoholinkäyttöä pienten lasten läsnä ollessa. Seuraavaksi kysyttiin, kuinka usein vastaajat juovat olutta ja viiniä ruokajuomina, ovatko he käyttäneet alkoholia viime aikoina lääkinnälliseen tarkoitukseen ja mitä eri alkoholijuomia vastaajat ovat nauttineet kuluneiden 12 kuukauden aikana. Aineisto sisältää konstruoidun b27-muuttujan, joka määrittelee vastaajat joko raittiiksi tai alkoholinkäyttäjiksi. Vastaajilta kysyttiin myös, milloin he nauttivat ensimmäisen kerran jotakin alkoholijuomaa ja minkä ikäisenä he olivat ensi kertaa humalassa.

Raittiiden suhdetta alkoholiin ja heidän juomattomuutta koskevia perustelujaan kartoitettiin ensin väitelauseiden avulla. Väitteet tarkastelivat mm. uskonnollista vakaumusta, terveyttä, periaatteita, pelkoja, hyvinvointia sekä ajan- ja rahankäyttöä. Edelleen kysyttiin alkoholin tyrkyttämisestä sekä sukulaisten ja tuttavien suhtautumisesta vastaajan raittiuteen. Lisäksi tarkasteltiin raittiiden aikaisempaa alkoholinkäyttöä.

Alkoholinkäyttäjien alkoholin kulutusta tarkasteltiin yksityiskohtaisesti. Vastaajat arvioivat, kuinka usein he ovat juoneet erisuuruisia määriä alkoholia yhtenä päivänä kuluneiden 12 kuukauden aikana. Edelleen kysyttiin, kuinka usein ja kuinka paljon vastaajat ovat kyseisenä aikana juoneet olutta, siideriä, viiniä ja väkeviä juomia. Kartoitettiin myös, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia baarissa ja niin että se tuntuu. Aineisto sisältää myös konstruoidun alkoholin vuosikulutusmuuttujan vkqfto08 sekä sen juomalajikohtaiset osat vkqfol08, vkqfvi08, vkqfsi08 ja vkqfvak08.

Alkoholin hankintaan ja valmistamiseen liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat kuluneiden 12 kuukauden aikana tuoneet eri alkoholijuomia ulkomailta, valmistaneet itse esimerkiksi sahtia, kiljua tai pontikkaa tai salakuljettaneet alkoholijuomia. Tiedusteltiin myös, minkälaisista määristä on kyse.

Vastaajien kokemia alkoholinkäytön aiheuttamia seurauksia kartoitettiin usealla eri kysymyksellä. Kysyttiin esimerkiksi juomisen hallinnasta, ympäristön reaktioista, yksittäisten juomakertojen seurauksista ja alkoholijuomien tuputtamisesta. Muiden alkoholinkäytön aiheuttamiin kokemuksiin liittyen kysyttiin, kuinka usein tuntemattomat tai puolitutut päihtyneet ovat pelotelleet, haukkuneet, lyöneet tms. vastaajia julkisilla paikoilla kuluneiden 12 kuukauden aikana. Lisäksi vastaajat arvioivat onko heidän läheisillään alkoholiongelmia ja kuinka paljon läheisten alkoholinkäyttö on vaikuttanut vastaajien omaan elämään.

Vastaajien rahapelaamista kartoittava osio alkoi kysymyksellä rahapelaamisen useudesta. Mainittuja pelejä olivat esimerkiksi Veikkauksen viikoittaiset ja päivittäiset arvontapelit (Lotto, Jokeri, Keno jne.), raaputusarvat ja veikkaukset sekä rahapeliautomaatit ja nettipokeri. Lisäksi kysyttiin saaduista pelivoitoista, pelaamiseen käytetyistä rahasummista, pelaamiseen liittyvistä itse koetuista peliongelmista, syyllisyydestä ja päihteiden käytön sekä pelaamisen yhteyksistä.

Terveyteen, hyvinvointiin ja elämänhallintaan liittyen kysyttiin mm. vastaajien terveydentilasta, voinnista, pitkäaikaissairauksista, lääkärikäynneistä, alkoholinkäyttöön liittyvästä neuvonnasta, jaksamisesta, vaikeuksien kohtaamisesta, onnellisuudesta, itseluottamuksesta ja luottamuksellisista ihmissuhteista. Lisäksi kysyttiin vastaajien pituutta ja painoa sekä kartoitettiin tupakointia ja toimeentuloa. Käyntikyselyosion lopussa on haastattelijan täyttämiä tietoja haastattelun kestosta, paikasta, luotettavuudesta ja sujumisesta.

Lisäkysely sisältää kymmenen kohdan Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) -mittarin ja kysymyksiä huumeiden käytöstä. AUDITissa kartoitettiin, kuinka usein vastaajat juovat alkoholia sisältäviä juomia ja kuinka monta annosta he juovat kerralla. Kysyttiin myös, kuinka usein vastaajat eivät ole pystyneet lopettamaan juomista, ovat juomisen takia laiminlyöneet tehtäviään ja sen seurauksena satuttaneet toisia. Edelleen kysyttiin, onko joku ollut huolissaan vastaajien alkoholin käytöstä ja suositellut juomisen vähentämistä. Muiden päihteiden käyttöön liittyen kysyttiin aluksi lääkkeiden käytöstä ei-lääkinnälliseen tarkoitukseen sekä liimojen ja liuottimien käytöstä. Vastaajat kertoivat, tuntevatko he huumeidenkäyttäjiä ja onko heille koskaan tarjottu huumeita joko ilmaiseksi tai ostettavaksi. Vastaajat erittelivät myös huumeiden, kuten hasiksen, marihuanan, amfetamiinin, heroiinin, kokaiinin ja ekstaasin kokeiluja ja käyttöä. Lopuksi kysyttiin huumeiden ja lääkkeiden käytöstä yhdessä alkoholin kanssa päihtymistarkoituksessa.

Taustamuuttujina olivat vastaajan sukupuoli, syntymävuosi, ikä (otoksen mukaisesti vuoden 2007 lopussa 15-69 vuotta), perhesuhteet, koulutus, pääasiallinen toiminta, sosioekonominen asema, kotitalouden koko, kuntaryhmä, suuralue, lääni, taajama-aste ja äidinkieli.

Asiasanat

alkoholi (päihteet); alkoholinkäyttö; alkoholiongelmat; asenteet; elämänhallinta; huumeet; hyvinvointi; juomatavat; kotivalmistus; perheet; rahapelit; raittius; salakuljetus; terveys; tuonti

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Päihteiden käyttö ja tupakointi (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Aineistot, jotka eivät kuulu sarjaan

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (D) vain luovuttajan luvalla.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Tuottajat

• Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus

Ajallinen kattavuus

2007 – 2008

Aineistonkeruun ajankohta

2008-09-08 – 2008-11-21

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Vuoden 2007 lopussa 15-69-vuotiaat Suomen väestöön kuuluneet suomalaiset (poislukien laitosväestö ja ahvenanmaalaiset)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Käyntihaastattelujen otos poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta. Brutto-otos oli 3750 henkilöä, joista 46 oli kuolleita tai pysyvästi ulkomailla/laitoksessa asuvia. Netto-otos oli siten 3704. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite. Hyväksyttyjä haastatteluvastauksia saatiin 2725. Käyntihaastattelun otokseen kuuluvista vastaajista haastateltiin puhelimitse 140 erillisen nk. katotyöryhmän toimesta. Suullisen haastattelun päätteeksi haastateltaville annettiin täytettäväksi paperilomake, nk. lisäkysely. Lisäkyselylomakkeita palautettiin 2593. Arkistoidussa aineistossa ovat tiedot niistä 2559 lomakkeesta, jotka saatiin yhdistettyä perusaineiston vastaajiin.

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Puhelinhaastattelu

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

73,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD3282 Juomatapatutkimus 2016

FSD3313 Juomatapatutkimus: käyttökerrat 2016

FSD3314 Juomatapatutkimus: raittiuskerrat 2016

Aineiston käytössä huomioitavaa

Tilastokeskuksen rekistereihin perustuvien muiden taustamuuttujien käyttöön voi hakea erillislupaa Tilastokeskuksesta.

Arkistoitu aineisto ei sisällä käyttökerta-lomakkeen muuttujia, Tilastokeskuksen rekistereistä saatuja muuttujia (pois lukien sukupuoli, syntymävuosi, aluemuuttujat ja kieli), erillisenä menetelmäkokeiluna toteutetun suppeamman puhelinhaastattelun muuttujia eikä kyselylomakkeiden kysymyksiin b26 ja l6 liittyviä muuttujia. Arkistoitu aineisto ei sisällä ammattitietoja (a11b, a12), mutta siinä on ammatista johdetut sosioekonomisen aseman muuttujat.

Painokertoimet

Aineisto sisältää kaksi painomuuttujaa, kpaino ja apaino. Muuttujassa kpaino vastaajat on painotettu edustamaan perusjoukkoaan ositteittain (perusjoukko/vastanneet). Analyysipaino (apaino) on saatu jakamalla kpaino painojen keskiarvolla, jolloin analyysipainojen keskiarvo aineistossa on 1. Käyntihaastatteluaineiston painotus on tehty jälkiosittamalla otos alue-, sukupuoli- ja ikäluokkiin. Alueluokituksena on käytetty suuralueita, joista on erotettu pääkaupunkiseutu omaksi alueekseen. Ikäluokitus koostui seuraavista ryhmistä: 15-24-, 25-39-, 40-54- ja 55-70-vuotiaat. Perusjoukon jakaumat on laskettu vuoden 2008 marraskuun puolivälin väestörekisteristä. Korottavalla painolla (kpaino) voidaan laskea esimerkiksi, kuinka montaa perusjoukon suomalaista jokin frekvenssi vastaa.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Mäkelä, Pia (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)) & Mustonen, Heli (Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus (STAKES)): Juomatapatutkimus 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2587

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

Aineistoa luovutetaan tutkimuskäyttöön (myös pro gradu -tutkielmiin) erillisellä luvalla. Aineistoa ei luovuteta harjoitusmateriaaliksi tutkimusmenetelmäopetukseen, harjoitustöihin tai kandidaatintutkielmiin.

Juomatapatutkimus 2008 -aineiston jatkokäyttäjien tulee lähettää Terveyden ja hyvinvoinnin laitokseen yksi kappale julkaisuista, joissa ovat käyttäneet tätä aineistoa. Julkaisujen postitusosoite on: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Alkoholi ja huumeet -yksikkö, PL 30, 00271 HELSINKI.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n sivuilla

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Huhtanen, Petri & Hokka, Päivi & Mäkelä, Pia (2009) [verkkodokumentti]. Juomatapatutkimus 2008: aineistokuvaus. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Avauksia; 16/2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8b2883f-5a53-471d-97a1-0d7e6b3b8aeb [viitattu 18.11.2010].

Julkaisut aineistosta

Suomi juo: suomalaisten alkoholinkäyttö ja sen muutokset 1968-2008 (2010). Toim. Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Tigerstedt, Christoffer. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Mäkelä, Pia & Mustonen, Heli & Huhtanen, Petri (2009). Suomalaisten alkoholinkäyttötapojen muutokset 2000-luvun alussa. Yhteiskuntapolitiikka 74(3): 268-289.

Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia & Huhtanen, Petri (2009). Miten suomalaisten alkoholin käyttötilanteet ovat muuttuneet 2000-luvun alussa? Yhteiskuntapolitiikka 74(4):387-399.

Huhtanen, Petri & Hokka, Päivi & Mäkelä, Pia (2009). Juomatapatutkimus 2008: aineistokuvaus [verkkodokumentti]. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Avauksia; 16/2009. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/a8b2883f-5a53-471d-97a1-0d7e6b3b8aeb [viitattu 18.11.2010].

Huhtanen, Petri & Miekkala, Mari & Mustonen, Heli & Mäkelä, Pia (2011). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2008. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL); 26/2011

Törrönen, Jukka & Härkönen, Janne (2016). Juomisen ritualistiset ja yksilölliset motiivit ja niiden yhteys humalaan 2000-luvun Suomessa. Yhteiskuntapolitiikka 81:2, 161-173.

Oksanen, Atte & Kokkonen, Hanna (2016). Consumption of wine with meals and subjective well-being: A Finnish population-based study. Alcohol & Alcoholism, 51(6), 716-722. http://dx.doi.org/10.1093/alcalc/agw016.

Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne (2017). Suomalaisten alkoholinkulutus on vähentynyt. Keiden ja millainen kulutus? Yhteiskuntapolitiikka 82:5, 513-526. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2017102550285

Ahtinen, Suvi & Mäkelä, Pia & Nevalainen, Jaakko & Hokka, Päivi & Lintonen, Tomi (2018). Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut. Mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83:2, 191-198.

Härkönen, Janne & Savonen, Jenni & Virtala, Esa & Mäkelä, Pia (2017). Suomalaisten alkoholinkäyttötavat 1968-2016. Juomatapatutkimusten tuloksia. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Raportti 3/2017. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-873-9

Mäkelä, Pia & Härkönen, Janne & Lintonen, Tomi & Tigerstedt, Christoffer & Warpenius, Katariina (2018). Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-343-146-1

Raitasalo, K. (2017). Suomalaisten alkoholin käyttö lasten seurassa ja siihen liittyvät asenteet. Helsinki: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Tutkimuksesta tiiviisti 13. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-302-885-2

Österberg, E. & Raitasalo K. & Karlsson T. & Mäkelä P (2017). Alkoholipoliittiset mielipiteet. Helsinki: THL. Tilastoraportti 12/2017. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201705036297

Härkönen, Janne (2013). Not a wet generation but a wet nation. The dynamics of change and stasis in Finnish drinking culture from 1968-2008. Academic Dissertation. [Ei märkä sukupolvi vaan märkä kansakunta. Juomiskulttuurin muutos ja pysyvyys Suomessa vuosina 1968-2008. Tutkimus 104.]. Helsinki: National Institute for Health and Welfare (THL). http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-872-8

Tigerstedt, Christoffer & Huhtanen, Petri (2013). Päihtyneiden aiheuttamat häiriöt julkisilla paikoilla. Teoksessa: Warpenius, Katariina ym. (toim.): Alkoholi- ja päihdehaitat läheisille, muille ihmisille ja yhteiskunnalle, s. 90-99. Helsinki: THL.

Mäkelä, Pia & Raitasalo, Kirsimarja & Wahlbeck, Kristian (2015). Mental wellbeing and the use of alcohol. European Journal of Public Health, 25(2):225-31. https://doi.org/10.1093/eurpub/cku133

Rossow, I & Mäkelä, P & Kerr, W. (2014). The collectivity of changes in alcohol consumption revisited. Addiction, 109(9): 1447-1455. https://doi.org/10.1111/add.12520

Huhtanen, Petri & Tigerstedt, Christoffer (2012). Women and young adults suffer most from other people's drinking. Drug and Alcohol Review 31:841-46. https://doi.org/10.1111/j.1465-3362.2012.00480.x

Mäkelä, Pia & Tigerstedt, Christoffer & Mustonen, Heli (2012). The Finnish drinking culture: change and continuity in the past 40 years. Drug and Alcohol Review 31, 831-40. https://doi.org/10.1111/j.1465-3362.2012.00479.x

Mäkelä, P & Havio, ML & Seppä K. (2011). Alcohol-related discussions in health care. A population view. Addiction 106(7): 1239-1248. https://doi.org/10.1111/j.1360-0443.2010.03356.x

Tigerstedt C, Mäkelä P, Karlsson T, Härkönen J, Lintonen T, Warpenius K (2020) Change and continuity in Finnish drinking in the 21st century. Nordic Studies on Alcohol and Drugs 37(6)609-618.https://doi.org/10.1177/1455072520954324

Warpenius K, Mäkelä P (2020) The Finnish Drinking Habits -survey: implications for alcohol prevention and policy. Nordic Studies on Alcohol and Drugs, 37(6) 619-631.https://doi.org/10.1177/1455072520954328

Mäkelä P, Warpenius K (2020) Night-time is the right time? Late night drinking in Finnish public and private settings. Drug and Alcohol Review 39(4) 321-329. https://doi.org/10.1111/dar.13068

Lintonen T, Niemelä S, Mäkelä P (2019) Korkean riskin alkoholin käyttäjiä on Suomessa vähintään viisi prosenttia väestöstä. Vuoden 2016 Juomatapatutkimuksen tuloksia. Duodecim, 135(16):1459-66.

Tolonen H, Honkala M, Reinikainen J, Härkänen T, Mäkelä P (2019) Adjusting for non-response in the Finnish Drinking Habits Survey. Scandinavian Journal of Public Health 47(4):469-73. https://doi.org/10.1177/1403494819840895

Ahtinen S., Mäkelä P., Nevalainen J., Hokka P., & Lintonen T. (2018) Juomatapatutkimuksen vastausaktiivisuus on laskenut - mitä vuosien 1968-2016 aikana on tapahtunut? Yhteiskuntapolitiikka 83(2), 191-198.