Tekijät

• Eriksson, Marja (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)
• Koski, Anne (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)
• Luomanen, Jari (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)
• Parviainen, Jaana (Tampereen yliopisto. Johtamistieteiden laitos)

Asiasanat

ahdistus, häirintä, johtajat, johtajuus, pelko, työelämä, työelämän suhteet, työntekijät, työpaikkakiusaaminen, työpaikkaväkivalta, työsuojelu, vallankäyttö, valta

Sisällön kuvaus

Aineisto on tuotettu Suomen Akatemian rahoittamassa LEAR-hankkeessa (Leadership, Power and Fear; johtajuus, valta ja pelko), jossa tutkittiin pelon ja epävarmuuden tahallista tai tahatonta käyttöä asiantuntijaorganisaatioiden johtamisessa 2007-2010. Tutkimusaineisto sisältää 102 työelämään sijoittuvaa pelottelua käsittelevää tarinaa.

Kirjoittajia pyydettiin kertomaan joitakin taustatietoja, kuten ikänsä, sukupuolensa ja tapahtumien aikaisen työpaikkansa perustiedot. Varsinaiseen tarinaan liittyen kirjoittajia ohjeistettiin kuvailemaan, mitä he pelkäsivät ja miksi, mikä johti tilanteen syntyyn ja millä tavoin heitä peloteltiin. Mikäli kirjoittaja itse oli turvautunut pelotteluun, häntä pyydettiin kertomaan siitä ja sen seurauksista. Lisäksi kirjoittajia ohjeistettiin kertomaan, loiko tilanne pelon ilmapiirin sekä miten tämä ilmeni työpaikalla ja työntekijöiden vuorovaikutuksessa. Tarinan sai kirjoittaa omalla tyylillään; olennaista oli, että kertoo omista kokemuksistaan. Kirjoittajia myös muistutettiin olemaan paljastamatta tarinoissa esiintyvien henkilöiden ja organisaatioiden tunnistetietoja.

Tarinan sai palauttaa valmiina tai luonnoksena ja sitä pystyi myöhemmin muokkaamaan halutessaan. Kirjoittajille annettiin myös mahdollisuus pohtia, mitkä seikat olisivat voineet parantaa tilannetta, miten ongelmat olisi voitu välttää ja miten johtamista voisi parantaa. Tutkijat pystyivät myös esittämään kirjoittajille jatkokysymyksiä.

Lähes puolet tarinoista tulivat pääkaupunkiseudulta, viidennes Länsi-Suomen läänistä. Vajaa puolet kirjoittajista oli työntekijöitä, kolmannes asiantuntijoita ja loput esimiehiä. 35-44 sekä 45-54 -vuotiaat olivat merkittävimpiä ikäryhmiä ja naisia oli kolme neljästä. Kirjoittajista suurimmalla osalla on ylempi korkeakoulu- tai tohtoritutkinto, neljänneksellä alempi korkeakoulututkinto, neljänneksellä ylioppilas/ammattitutkinto ja noin 7 %:lla peruskoulututkinto. Merkittävin osa (noin 43 %) tarinoista koski suuria organisaatioita (yli 200 työntekijää), neljännes sijoittui organisaatioihin, joissa oli 50-199 työntekijää. Enimmäkseen kirjoittajat olivat vakituisessa ja kokopäiväisessä työsuhteessa.