Aineiston nimi

Työolobarometri 2008

Aineistonumero

FSD2647

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2647
https://doi.org/10.60686/t-fsd2647

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työ- ja elinkeinoministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2008. Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Esimerkiksi kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.

Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2008) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2008 työolobarometrin sisältöä on vahvistettu työpaikkojen taloudellista tilaa ja sen muutoksia koskevilla kysymyksillä. Toinen teema, jota on täydennetty vuonna 2008, on työpaikkakiusaaminen ja väkivalta työpaikoilla.

Asiasanat

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; taloudellinen tila; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2008

Aineistonkeruun ajankohta

2008-09-01 – 2008-10-09

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2008). Työvoimatutkimus 2008. http://www.stat.fi/til/tyti/ [viitattu 3.8.2011].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2008) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

82,8

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD2753 Kunta-alan työolobarometri 2008

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työ- ja elinkeinoministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 2008 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-07-20). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2647

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2009). Työolobarometri. Lokakuu 2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 33/2009. http://www.tem.fi/files/23217/TEM_33_2009_tyo_ja_yrittajyys.pdf [viitattu 3.8.2011].

Julkaisut aineistosta

Ylöstalo, Pekka & Jukka, Pirkko (2009). Työolobarometri. Lokakuu 2008. Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja; Työ ja yrittäjyys 33/2009.

Kunta-alan työolobarometri 2008. Työ- ja elinkeinoministeriön tyolobarometrin 2008 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2009) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/700/Kuntabaro2008.pdf [Viitattu 4.7.2012] .

Uronen, Katri (2012). Nuoret aikuiset. Innokkaita työmyyriä vai työelämän uuvuttamia muuleja? Nuorten aikuisten kokemukset työelämän epävarmuudesta ja työhyvinvoinnista Suomessa suhteessa muihin palkansaajiin aikajaksolla 2005-2010. Turku: Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2013). Työelämän koulutuksen etujoukko. Teoksessa: Työelämän tutkimuspäivät 2012. Suomella töissä? Kestämistä ja kestävyyttä (toim. Virkajärvi, Marjukka), 235-252. Työelämän tutkimuspäivien konferenssijulkaisuja 4/2013. Tampere: Tampereen yliopisto. Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö. Työelämän tutkimuskeskus. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9063-7

Laukkanen, E. (2012). Työn laatu Suomessa: Mitä työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrista koostetusta laatuindeksistä jää käteen? Työelämän tutkimus 2/2012, 188-197.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2017) In the Margins of Workplace Learning. Journal of Workplace Learning 29 (3), 185-199.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2012) Ikääntyvien koulutus monimuotoistuvassa työelämässä. Finnish Journal for Adult Education, Aikuiskasvatus 32 (3), 177-189.

Silvennoinen, H. & Nori, H. (2014) Koulutuksen ja oppimisen marginaalissa. Teoksessa K. Brunila & U. Isopahkala-Bouret (toim.) Marginaalin voima, 102-127. Helsinki: Kansanvalistusseura.

Laine, P. & Lindberg, M. & Silvennoinen, H. (2016) Työhyvinvoinnista tarvitaan väestötason seurantatietoa. Työhyvinvoinnin käsite ja mittaamisen problematisointia ja kehittelyä. Hallinnon tutkimus 35 (4), 257-273.

Keyriläinen, Marianne & Lyly-Yrjänäinen, Maija (2021). Työelämän laadun 15 vuoden trendejä. Mitä kansalliset kyselytutkimukset kertovat? Helsinki: Työ- ja elinkeinoministeriö. Työpoliittinen aikakauskirja 64 (2), 24-37. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-860-0