Aineiston nimi

Työolobarometri 2004

Aineistonumero

FSD2666

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2666
https://doi.org/10.60686/t-fsd2666

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Työministeriö
• Tilastokeskus

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen työelämän laatua palkansaajien näkökulmasta vuonna 2004. Tietokoneavusteiseen puhelinkyselyyn vastasi yhteensä 1208 palkansaajaa.

Työolobarometrin sisällöstä pääosa on pidetty samanlaisena eri vuosina. Vuonna 2004 uudistettiin ja laajennettiin palkkaustapoja koskenutta osiota. Vuonna 2004 työelämän kokonaislaatua on pyritty arvioimaan aikaisempaa perusteellisemmin mm. kysymällä, kuinka lähellä ihannetyötä oma työ on. Samoin barometriin on lisätty kysymys, joka koski palkansaajien halukkuutta keventää tai luopua kokonaan työstä. Myös syrjintää, eriarvoista kohtelua ja väkivaltaa koskevia kysymyksiä on enemmän kuin aikaisemmin.

Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Vastaajilta kysyttiin vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja tai henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.

Seuraavissa kysymyksissä selvitettiin työpaikan luonnetta ja ominaisuuksia sekä kysyttiin työhön liittyvistä koulutuksista. Vastaajilta myös tiedusteltiin, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Tämän jälkeen tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita sekä sitä, miten tärkeä asia työ on perhe-elämään ja vapaa-aikaan suhteutettuna. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2004) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.

Asiasanat

henkilöstö; palkansaajat; palkkaus; tasa-arvo; tulevaisuudenodotukset; työaika; työelämä; työhyvinvointi; työilmapiiri; työkyky; työolot; työpaikkaväkivalta; työsuhde

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Tasa-arvo, eriarvoisuus ja syrjäytyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työllisyys ja työllistyminen (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työmarkkinasuhteet ja -järjestöt (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työolot (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Työterveys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Työolobarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2004

Aineistonkeruun ajankohta

2004-09-06 – 2004-10-06

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

suomenkieliset 18-64-vuotiaat palkansaajat, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Tilastokeskus (2004). Työvoimatutkimus 2004. http://www.stat.fi/til/tyti/ [viitattu 8.9.2011].

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Satunnaisotos, johon poimittiin työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2004) aikaisempien tietojen perusteella sellaisia suomenkielisiä 18-64-vuotiaita palkansaajia, joiden säännöllinen työaika on vähintään 10 tuntia.

Keruumenetelmä

Puhelinhaastattelu: tietokoneavusteinen (CATI)

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

86,2

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: englanti ja suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Havaintojen ja muuttujien lukumäärä

129 muuttujaa ja 1212 havaintoa.

Datan versio

3.0

Katso myös

FSD2749 Kunta-alan työolobarometri 2004

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineistosta on arkistoinnin yhteydessä poistettu kuntamuuttuja.

Painokertoimet

Aineisto ei sisällä painomuuttujia.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Työministeriö & Tilastokeskus: Työolobarometri 2004 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 3.0 (2018-07-27). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2666

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Käytön ja kuvailun oheismateriaalit

Ylöstalo, Pekka (2005). Työolobarometri. Lokakuu 2004. Helsinki: Työministeriö. http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/10_muut/tyoolobarometri2004.pdf [viitattu 8.9.2011].

Julkaisut aineistosta

Kunta-alan työolobarometri 2004. Työministeriön työolobarometrin 2004 kuntatyöpaikkojen osatarkastelu (2005) [verkkodokumentti]. Helsinki: Työturvallisuuskeskus, kuntaryhmä. Saatavilla: http://www.ttk.fi/files/92/kuntabaro2004.pdf [viitattu 13.7.2012].

Ylöstalo, Pekka (2005). Työolobarometri. Lokakuu 2004. Helsinki: Työministeriö.

Alasoini, Tuomo (2006). Työnteon mielekkyyden muutos Suomessa vuosina 1992 - 2005. Työolobarometrin aineistoihin perustuva analyysi. Helsinki: Työministeriö. Työelämän kehittämisohjelman Tykesin raportteja 45.

Hörkkö, Eeva & Silvennoinen, Heikki & Järvinen,Tero (2022). Työssä oppimisen mahdollisuudet ja luottamus palkansaajien kokemina Suomessa vuosina 2004-2016. Työelämän tutkimus 20 (3), (forthcoming). https://doi.org/10.37455/tt.102922