Aineiston nimi

European Social Survey 2010: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2682

Pysyvä tunniste

urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2682

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Jowell, Roger (City University. Centre for Comparative Social Surveys)
• ESS Central Coordinating Team
• Ervasti, Heikki (Turun yliopisto. Sosiaalipolitiikan laitos)

Muut tekijät

• Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimus käsitteli useita eri aihealueita, kuten median käyttöä ja sosiaalista luottamusta; kiinnostusta, luottamusta ja osallistumista politiikkaan, poliittista sitoutuneisuutta ja suuntautuneisuutta, tyytyväisyyttä omaan tilanteeseen ja joihinkin erikseen mainittuihin yhteiskunnan palveluihin, koettua hyvinvointia ja ulossulkemista, uskonnollisia mielipiteitä, koettua syrjintää sekä kansallista ja etnistä identiteettiä. Nämä teemat toistuvat ESS-tutkimuskierroksilla.

Vaihtuvien osioiden aiheet käsittelivät poliisia ja oikeuslaitosta sekä perhettä, työtä ja hyvinvointia. Poliisin toimintaa kartoitettiin kysymällä kohteleeko Suomen poliisi rikoksen uhreja tasapuolisesti ja kuinka hyvin poliisi onnistuu ehkäisemään väkivaltarikollisuutta tai väkivallalla uhkailua Suomessa. Kysyttiin myös, mitä velvollisuuksia vastaajalla omasta mielestään on poliisia kohtaan.

Tuomioistuimista kysyttiin kuinka hyvin tai huonosti ne hoitavat tehtävänsä, tekevätkö ne virheitä ja ovatko päätökset oikeudenmukaisia ja puolueettomia. Kysyttiin myös kuinka todennäköisesti eri ihmisryhmät voivat tulla tuomituiksi rikoksista, joita he eivät ole tehneet. Haluttiin myös tietää ottavatko tuomarit Suomessa vastaan lahjuksia. Tiedusteltiin myös vastaajien mielipiteitä rangaistuksista sekä halukkuudesta tunnistaa rikoksentekijä ja todistaa oikeudessa.

Työtä ja perhettä käsiteltiin kysymällä taustatietoja kotitaloudessa asuvista henkilöistä. Kysyttiin mm. samassa taloudessa asuvien kotitalouden jäsenten sukupuoli, syntymävuosi sekä sukulaisuussuhde vastaajaan. Vastaajilta kysyttiin lisäksi ovatko he asuneet avoliitossa ja ovatko he koskaan eronneet. Seuraavaksi kysymykset käsittelivät asuinaluetta, vastaajan ja puolison koulutusta, työssäkäyntiä sekä sitä, mikä on ollut vastaajan ja puolison pääasiallinen toiminta viimeisen viikon aikana. Lisäksi useilla kysymyksillä kartoitettiin vastaajan ja puolison osallistumista työelämään. Kysyttiin myös vastaajan osallistumisista ammattitaitoa parantaville kursseille, luennoille tai konferensseihin.

Seuraavat kysymykset käsittelivät eri elämänalueiden yhteensovittamista. Vastaajilta kysyttiin millaiseksi he ovat tunteneet vointinsa viime aikoina sekä esitettiin väittämiä miehen ja naisen paikasta perheessä. Kysyttiin myös kotitalouden tulojen riittävyydestä viimeisten kolmen vuoden aikana. Esitettiin myös syventäviä kysymyksiä vastaajan ja puolison työssäkäynnistä. Näillä kysymyksillä pyrittiin selvittämään työn ja perheen yhteensovittamista. Kysyttiin mm. kuuluuko vastaajan tai puolison työhön ilta- tai yötyötä, ylitöitä lyhyellä varoitusajalla ja kuinka usein vastaaja tekee viikonlopputyötä. Vastaajilta pyydettiin myös arvioita hänen oman työnsä vaatimuksista sekä esitettiin erilaisia työtä koskevia väittämiä.

Itsetäytettävät ns. perävaunulomakkeet sisälsivät vastaajien perusarvoja 21 väitelauseen avulla kartoittavan Schwartzin arvomittarin (Human Values Scale) ja päälomakkeen laatua kontrolloivia testikysymyksiä. Lisäksi esitettiin väittämiä tuloeroista ja verotuksesta.

Haastateltujen sosiodemografisia taustoja kartoitettiin tutkimuksessa hyvin laajasti. Heiltä tiedusteltiin muun muassa perherakennetta, sukupuolta, ikää, asuinalueen tyyppiä, koulutusta ja ammattia, puolison ja vanhempien taustoja, kuulumista ammattiliittoon, kotitalouden tuloja ja siviilisäätyä.

Asiasanat

ansiotyö; arvot; joukkoviestimet; lehdistö; maahanmuutto; menot; onnellisuus; poliisi (organisaatiot); politiikka; radio (joukkoviestimet); rikokset; sanomalehdet; syrjintä; televisio (joukkoviestimet); terveys; tuloerot; tulot; tulovero; tuomioistuimet; työpaikat; uutiset; väkivalta; äänestäminen

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Sosiaalinen käyttäytyminen ja asenteet (CESSDAn aihepiiriluokitus)
• Sosiaalipolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ESS (European Social Survey)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Alkuperäisarkisto

Sikt - Norwegian Agency for Shared Services in Education and Research. Data Archive and distributor of ESS data for ESS ERIC.

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Tilastokeskus

Ajallinen kattavuus

2010

Aineistonkeruun ajankohta

2010-09-13 – 2010-12-31

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 100-vuotiaat Suomessa asuvat henkilöt

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: yksinkertainen satunnaisotanta

Otokseen poimittiin Tilastokeskuksen Suomen väestöä koskevasta tietokannasta 3200 Suomessa asuvaa 15 vuotta täyttänyttä henkilöä. Ylipeittoon kuuluivat kuolleet sekä kenttätyöjakson ajan laitoksissa tai ulkomailla asuneet, netto-otos oli 3152. Perusjoukko lajiteltiin asuinpaikan, sukupuolen ja iän suhteen. Jokaiseen ei-tavattuun kohdehenkilöön otettiin yhteyttä vähintään neljä kertaa ennen kuin tapaus luokiteltiin puuttuvaksi. Kohdehenkilöille lähetettiin etukäteen kirje ja tutkimuksesta kertova esite ja heihin otettiin yhteyttä puhelimitse. Lisäksi suppeampi aineisto kerättiin nk. perävaunulomakkeilla. Käyntikyselyn osalta vastausprosentti oli 58.7 %

Keruumenetelmä

Kasvokkainen haastattelu: tietokoneavusteinen (CAPI tai CAMI)

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

58,7

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

1.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Aineiston keräämisessä on käytetty neljää suomenkielistä ja neljää ruotsinkielistä kyselylomaketta. Käyntihaastatteluun (lomake quF2682) perustuvat muuttujat A1-G88. Perävaunulomakkeiden H-alkuiset arvomittariväittämät ja vain Suomessa kerätyt L-alkuiset kysymykset on esitetty samanlaisina näissä lomakkeissa. Perävaunulomakkeet sisältävät lisäksi käyntikyselylomakkeen metodologisia testikysymyksiä eli samansisältöisiä, mutta eri tavalla muotoiltuja kysymyksiä (lomake quF2682_a: I1 - I12, lomake quF2682_b: I13 - I25 ja lomake quF2682_c: muuttujat I26 - I39). Joihinkin aineiston muuttujiin on määritelty numeerisia puuttuvia arvoja. Nämä puuttuvat arvot ovat vain datassa eivätkä ne käy ilmi koodikirjasta.

Muuttujat C27, C29, C34, C36, F10, F11, F62 ja F68 eivät ole mukana arkistolle toimitetussa aineistossa. Muuttujat C27, C29, C34 ja C36 on poistettu tietosuojasyistä. F10 ja F11 on poistettu ohjelmointivirheen seurauksena. Muuttujia F62 ja F68 ei ole koodattu, eikä selväkielisiä muuttujia voida luovuttaa.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa, jotka korjaavat otosta väestösuhteita edustavaksi (pohjana väestön ikä-sukupuoli-suhteet, äidinkieli, muunnettu suuraluejako ja kuntaryhmitys). Painot laskettiin käyttäen Devillen ja Särndalin (JASA, 1992) painojen kalibrointimenetelmää. Painotuksessa käytettiin seuraavia jakaumia: 1) sukupuoli ikäluokittain: 15-19, 20-24, 25-29, 30-34, 35-39, 40-44, 45-49, 50-54, 55-59, 60-64, 65-69, 70-79, 80 ja yli, vastaajan sukupuolen mukaan (2*13=26 luokkaa), 2) vastaajan äidinkieli: suomi ja saame, ruotsi, norja ja tanska, muut (3 luokkaa), 3) muunnettu suuraluejako (NUTS2): pääkaupunkiseutu, Etelä-Suomi (pl. pääkaupunkiseutu) + Ahvenanmaa, Itä-Suomi, Länsi-Suomi ja Pohjois-Suomi (5 luokkaa) ja 4) tilastollinen kuntaryhmitys: kaupunkimaiset kunnat, taajaan asutut kunnat, maaseutumaiset kunnat (3 luokkaa). Alkuperäisenä painona käytettiin otospainoa jaettuna vastaustodennäköisyydellä koko otoksen tasolla. Siten se oli sama jokaiselle otokseen poimitulle henkilölle. Lopulliset painot laskettiin käyttäen yllämainittuja väestöjakaumia. Kalibrointi suoritettiin käyttäen logit-etäisyysfunktiota ja ns. g-painojen vaihtelu rajoitettiin välille [0.7, 1.5]. Lopullisten painojen variaatiokerroin oli 19.4 prosenttia. Painottamiseen käytettiin CALMAR- SAS-makroa (ks. Sautory 1993). Lopulliset painot skaalattiin siten, että keskiarvoksi tuli 1, jolloin ne summautuvat vastaajien lukumääräksi (analyysipaino). Toisen painomuuttujan (korotuspaino) summa on 15-vuotta tayttäneiden suomalaisten lukumäärä (4,4 milj.).

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Jowell, Roger (City University) & ESS Central Coordinating Team & Ervasti, Heikki (Turun yliopisto): European Social Survey 2010: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 1.0 (2011-11-22). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2682

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Erityisehdot

European Social Survey -datatiedosto on lisensoitu CC BY-NC-SA 4.0:lla (https://creativecommons.org/licenses/by-nc-sa/4.0/).

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Demokratiaindikaattorit 2013. Toim. Borg, Sami. Helsinki: Oikeusministeriö. Selvityksiä ja ohjeita 52/2013. URN:ISBN:978-952-259-334-4

Mantsinen, Teemu T. 2014 Helluntailaiset luokkakuvassa: Uskontokulttuuri ja yksilön luokka-asema Turun Helluntaiseurakunnassa. Turku: Turun yliopisto.

Lainesalo, Anna (2016). Suomalaisten 19-30-vuotiaiden nuorten työttömyys ja sen yhteydet hyvinvointiin. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201701201053

Kääriäinen, Juha (2016). Suomalaisten rangaistusasenteet. Yhteiskuntapolitiikka 81:6, 619-631.

Vihervaara, Sari (2016) Työn arvo tekijälleen: työntekijän arvomaailma 2000-luvun Suomessa. Julkaisematon taloussosiologian pro gradu-tutkielma. Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto.

Petäjä, Nelli Laura-Maria (2017). Valtaa vai turvaa? Arvot suomalaisten tuloeroasennoitumisen taustatekijöinä. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto. Humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Kandidaatin tutkielma.

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.

Herranen, Liinu. 2019. Suomalaisten maahanmuuttoasenteet 2002-2016. Maahanmuuttoasenteiden muutokset sekä asenteisiin yhteydessä olevat tekijät. Itä-Suomen yliopisto.

Rekola, Aada (2020) Rakkautta yli luokkarajojen - Parisuhteiden muodostuminen eri yhteiskuntaluokkien välillä. Kandidaatin tutkielma. Turun yliopisto. Sosiaalitieteiden laitos.

Karhu, Juha (2020). Rukoilun merkityksestä juutalaisuudessa: Pro gradu -kyselytutkimus Suomen juutalaisten rukoilemiseen liittyvistä käsityksistä. Helsinki: Helsingin yliopisto. Lähi-idän tutkimuksen pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:hulib-202012155200.

Primc, K., Ogorevc, M., Slabe-Erker, R., Bartolj, T. and Murovec, N. 2021. How does Schwartz's theory of human values affect the proenvironmental behavior model? Baltic Journal of Management 16(2):276-97. doi: 10.1108/BJM-08-2020-0276.

Dotti Sani, Giulia M. and Quaranta, Mario (2021): Mapping Changes in Attitudes towards Gays and Lesbians in Europe: An Application of Diffusion Theory. In: European Sociological Review: 1-14. doi:10.1093/esr/jcab032

Mitchell, Jeffrey (2021): Social Trust and Anti-immigrant Attitudes in Europe: A Longitudinal Multi-Level Analysis. In: Frontiers in Sociology 6: 193-203. doi: 10.3389/fsoc.2021.604884

Muringani, Jonathan; Fitjar, Rune D. & Rodriguez-Pose, Andres (2021): Social capital and economic growth in the regions of Europe. In: Environment and Planning A: Economy and Space 53 (6): 1412-1434. doi: 10.1177/0308518X211000059.

Kopyciok, Svenja and Silver, Hilary (2021): Left-Wing Xenophobia in Europe. In: Frontiers in Sociology 6: 1-17. DOI:10.3389/fsoc.2021.666717

Vuorensyrjä, Matti (2023). Legitimiteetti. Teoksessa Vuorensyrjä, M. (toim.), Siniset klassikot. Poliisi- ja kriminologian alan moderneja klassikkotutkimuksia 2 (ss. 31-76). Poliisiammattikorkeakoulun tutkimuksia 47. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere.