FSD2703 ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Lataa aineisto täältä

Muunkieliset kuvailuversiot

englanninkielinen

Aineistoon liittyvät tiedostot

Aineiston nimi

ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto

Aineistonumero

FSD2703

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2703
https://doi.org/10.60686/t-fsd2703

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

International Social Survey Programme (ISSP)
Blom, Raimo (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
Melin, Harri (Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos)
Tanskanen, Eero (Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut)

Muut tekijät

Borg, Sami (Tampereen yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto)
Nieminen, Markku (Tilastokeskus)

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa käsiteltiin terveyteen ja yleiseen terveydenhuoltoon liittyviä kysymyksiä. Terveyteen liittyvien kysymysten lisäksi kysymykset käsittelivät koulutusta, omaa ja puolison työtilannetta sekä yhteiskunnalliseen keskusteluun liittyviä aiheita.

Terveyttä ja terveydenhuoltoa koskien vastaajille esitettiin väittämiä terveydenhoitojärjestelmästä, terveyspalveluista, terveysongelmista, vaihtoehtohoidoista ja lääkäreistä. Vastaajilta tiedusteltiin myös koetusta onnellisuudesta sekä luottamuksesta koulutus- ja terveydenhuoltojärjestelmiin. Kysyttiin myös tarvitseeko terveydenhoitojärjestelmä muutoksia ja onko oikeudenmukaista, että suurituloiset voivat hankkia lapsilleen paremman koulutuksen ja ostaa paremman terveydenhoidon kuin pienituloiset. Tiedusteltiin halukkuudesta maksaa korkeampia veroja kaikkien suomalaisten terveydenhoidon parantamiseksi sekä pyydettiin mielipidettä joidenkin terveydenhoitoon liittyvien asioiden rahoittamisesta julkisin varoin.

Vastaajilta kysyttiin myös, pitäisikö sydänleikkaukseen pääsyyn vaikuttaa potilaan tupakointi tai tupakoimattomuus, potilaan ikä tai sen, onko potilaalla pieniä lapsia. Kysyttiin myös vastaajien kokemia terveysongelmia viimeisten neljän viikon ajalta sekä kuinka usein vastaaja on käynyt lääkärin tai vaihtoehtohoitoa tarjoavan henkilön vastaanotolla viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tai onko vastaaja ollut sairaalassa tai poliklinikalla yön yli kyseisenä aikana. Lisäksi samalta aikajaksolta haluttiin tietää, onko vastaaja jäänyt ilman tarvitsemaansa hoitoa ja kuinka todennäköisesti vastaaja saisi vakavaan sairauteen parasta mahdollista hoitoa haluamaltaan lääkäriltä.

Kysyttiin myös tyytyväisyydestä Suomen terveydenhoitojärjestelmään yleensä sekä viimeksi saatuun hoitoon lääkärissä, sairaalassa tai vaihtoehtohoidossa. Vastaajilta kysyttiin lisäksi tupakoinnista, liikunnasta, alkoholin nauttimisesta sekä hedelmien ja kasvisten syönnistä. Pyydettiin myös arviota omasta terveydentilasta ja kysyttiin, onko vastaajalla jokin pitkäaikaissairaus.

Taustamuuttujia olivat mm. sukupuoli, ikä, siviilisääty, koulutustaso ja koulutuksen pituus, nykyinen työmarkkina-asema, puolison nykyinen työmarkkina-asema, vastaajan ja puolison ammatti sekä perheen ja vastaajan tulot.

Asiasanat

hoito; luontaishoito; lääkärit; terveydenhoito; terveydenhuolto; terveydentila; terveys; työ; työaika; vaikutusvalta

Tieteenala/Aihealue

Lääke- ja terveystieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
Terveyspalvelut ja terveyspolitiikka (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Terveydentilaan liittyvät oireet, löydökset ja patologiset tilat (CESSDAn aihepiiriluokitus)
Hoito ja lääkitys (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

ISSP (International Social Survey Programme)

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

Tilastokeskus

Tuottajat

Tampereen yliopisto. Sosiaalitutkimuksen laitos
Tilastokeskus
Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Ajallinen kattavuus

2011

Aineistonkeruun ajankohta

2011-08-28 – 2011-12-09

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

15 - 74-vuotiaat suomalaiset

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Poikkileikkausaineisto

Lähdeaineistot

Maakuntamuuttuja on yhdistetty aineistoon Tilastokeskuksen rekisteristä.

Otantamenetelmä

Todennäköisyysotanta: systemaattinen otanta

Systemaattinen satunnaisotanta väestörekisteristä. Lajittelujärjestys: kuntakoodi ja syntymäaika.

Otoskoko 2500, joista suomenkielisiä 95 % ja ruotsinkielisiä 5 %. Lomakkeita palautettiin 1340. Kato: yhteensä 1160, joista kieltäytyneitä 12, osoite tuntematon, kieliongelmat ym. 9 ja muusta syystä vastaamatta jättäneitä 1139.

Keruumenetelmä

Itsetäytettävä lomake: paperinen lomake

Itsetäytettävä lomake: verkkolomake

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Vastausprosentti

53,6

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Katso myös

FSD3662 ISSP 2021: terveys II: Suomen aineisto

Aineiston käytössä huomioitavaa

Muuttujia 11b, 11c, 18b ja 18c ei ole arkistoitu. Niitä on käytetty apuna luokiteltaessa ammatteja muuttujiin 11a ja 18a.

Painokertoimet

Aineistossa on kaksi painomuuttujaa. Ne on luotu kalibrointimenetelmällä estimoinnin tehokkuuden lisäämiseksi ja kadon aiheuttaman vääristymän korjaamiseksi. Painot perustuvat seuraaviin väestöjakaumiin: 1) sukupuoli, 2) ikäluokat (15-24, 25-34, ..., 65-74), 3) NUTS3-alueet siten, että Suur-Helsingin aluetta käsiteltiin erillisenä ja 4) kuntatyyppi (kaupunki - kaupunkimainen maas. - maaseutu). Ensimmäinen painomuuttuja (paino_1) ulottaa tulokset koko väestöön (painojen summa on väestön koko). Toisella painomuuttujalla (paino_2) ei ole tätä laajennusvaikutusta (painon keskiarvo on yksi ja summa havaintojen lukumäärä). Molemmat painomuuttujat perustuvat samaan kalibrointiprosessiin, vain mittakaava on erilainen.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

International Social Survey Programme (ISSP) & Blom, Raimo (Tampereen yliopisto) & Melin, Harri (Tampereen yliopisto) & Tanskanen, Eero (Tilastokeskus): ISSP 2011: terveys: Suomen aineisto [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2021-06-09). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2703

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Muu materiaali

Katso ladattavat tiedostot sivun ylälaidasta.

Lisätietoja ja koko kansainvälinen aineisto (sis. englanninkielisen Suomen aineiston) on saatavana Saksan tietoarkistosta GESISistä: ZA5800: International Social Survey Programme: Health and Health Care - ISSP 2011.

Julkaisut aineistosta

Ruostetsaari, Ilkka (2013). Eliitti ja kansa. Kaksi eri maailmaa? Päättäjien ja kansalaisten asenne-erot vuosina 1991-2011. Yhteiskuntapolitiikka 78(3), 245-258. URN:NBN:fi-fe201306144023

Ruostetsaari, Ilkka (2014). Suomen poliittinen järjestelmä. Valtasuhteiden muutokset 1990-luvun alun jälkeen. Teoksessa Forsberg, Tuomas & Raunio, Tapio (toim.), Politiikan muutos. Tampere: Vastapaino 2014, 77-122.

Ruostetsaari, Ilkka (2014). Eduskunnan valta ja asema eliittien ja kansalaisten silmin. Teoksessa Raunio, Tapio & Wiberg, Matti (toim.), Eduskunta. Kansanvaltaa puolueiden ja hallituksen ehdoilla. Helsinki: Gaudeamus 2014, 91-108.

Parviainen, Laura (2015). Suomalaisten mielipiteet julkisen terveydenhuollon kehittämisestä verovaroin. Turku: Turun yliopisto. Yhteiskuntatieteellinen tiedekunta. Sosiaalitieteiden laitos. Sosiaalipolitiikan kandidaatintutkielma.

Niemelä, Heidi (2015). Luottamus ja terveydenhuoltojärjestelmä. Tampere: Tampereen yliopisto. Terveystieteiden yksikkö. Pro gradu -tutkielma. http://urn.fi/URN:NBN:fi:uta-201506241823

Ruostetsaari, Ilkka (2013). Opening the Inner Circle of Power: Circulation in the Finnish Elites in the Context of Major Societal Changes 1991-2011. Comparative Sociology 12(2013), 255-288.

Ruostetsaari, Ilkka (2013). Suomi murroksessa 1991-2011: Muuttuiko eliittirakenne? Politiikka 54:4, 269-284, 2012.

Ruostetsaari, Ilkka (2013). The Changing Influence of the Finnish Parliament since the Early 1990s. In: Raunio, Tapio & Nurmi, Hannu (toim.), The Serious Game of Politics. Festschrift for Matti Wiberg. Helsinki: Finnish Political Science Association 2014, 177-192

Ruostetsaari, Ilkka (2015). Elite Recruitment and Coherence of the Inner Core of Power in Finland. Changing Patterns during the Economic Crises of 1991-2011. Lanham: Lexington Books.

Aho, Minna (2017). Masentuneen mielen luottamusvaje. Masentuneisuuden yhteys suomalaisten luottamukseen lääkäreihin ja terveydenhuoltojärjestelmään. Turku: Turun yliopisto. Sosiologian pro gradu -tutkielma.

Joronen, Juulia (2017). Tulojen ja terveyden välinen riippuvuus. Tampereen yliopisto. JKK. Taloustiede. Kandidaatin tutkielma.

Von Dem Knesebeck, Olaf, Nico Vonneilich, and Tae Jun Kim. 2018. Public awareness of poverty as a determinant of health: survey results from 23 countries. International Journal of Public Health 63(2): 165-172. DOI: 10.1007/s00038-017-1035-9

Alvarez-Galvez, Javier. 2018. Multidimensionality of Health Inequalities: A Cross-Country Identification of Health Clusters through Multivariate Classification Techniques. International Journal of Environmental Research and public Health 15(9).

Huang, Ellery Chih-Han, Christy Pu, Yiing-Jenq Chou, and Nicole Huang. 2018. Public Trust in Physicians - Health Care Commodification as a Possible Deteriorating Factor: Cross-sectional Analysis of 23 Countries. Inquiry 55: 1-11. doi:10.1177/0046958018759174

Pizmony-Levy, Oren, and Peter Bjorklund Jr. 2018. International assessments of student achievement and public confidence in education: evidence from a cross-national study. Oxford Review of Education 44(2).

Kim, Tae Jun, Nico Vonneilich, Daniel Luedecke, and Olaf Von Dem Knesebeck. 2017. Income, financial barriers to health care and public health expenditure: A multilevel analysis of 28 countries. Social Science & Medicine 176: 158-65. DOI: 10.1016/j.socscimed.2017.01.044

Olafsdottir, Sigrun. 2017. Gendered health inequalities in mental well-being? The Nordic countries in a comparative perspective. Scandinavian Journal of Public Health 45(2): 185-94.

Toch-Marquardt, Marlen. 2017. Does the pattern of occupational class inequalities in self-reported health depend on the choice of survey? A comparative analysis of four surveys and 35 European countries. European Journal of Public Health 27(1): 34-39.

Vanheuvelen, Jane S., and Tom Vanheuvelen. 2017. Rich Foods: The Cross-National Effects of Healthy Eating on Health Outcomes. Pp. 27-58 in Food Systems and Health (Advances in Medical Sociology, Volume 18), edited by Shostak, Sara: Emerald.

Choi, G. 2019. Revisiting the redistribution hypothesis with perceived inequality and redistributive preferences. European Journal of Political Economy.

Azar, A., L. Maldonado, J.C. Castillo, and J. Atria. 2018. Income, Egalitarianism, and Attitudes towards Healthcare Policy: a Study on Public Attitudes in 29 Countries. Public Health 154(1): 59-69.

Zhao, Dahai, Hongyu Zhao, and Paul D. Cleary. 2018. International variations in trust in health care systems. The International Journal of Health Planning and Management 34(1).

Leiviskä, Ilmari (2020) Suomalaisten suhtautuminen koulutukseen ja terveydenhuoltoon vuonna 2011. Kandidaatin tutkinto. Luonnontieteellinen tiedekunta, Oulun yliopisto.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus & Vezzoni, Cristiano (2020): Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity. Quality & Quantity: International Journal of Methodology, 1-25. DOI: 10.1007/s11135-020-01048-9.

Larsen, Erik Gahner. 2020.'Personal politics? Healthcare policies, personal experiences and government attitudes.' Journal of European Social Policy Online first.

Torbica, Aleksandra, Foranro, Giulia, Tarricone, Rosanna and Drummond, Michael F. 2020.'Do Social Values and Institutional Context Shape the Use of Economic Evaluation in Reimbursement Decisions? An Empirical Analysis.' Value in Health 23(1):17-24.

Yen, Hsin-Yen and Hsu, Hsuan. 2020.'The Prevalence and Perceived Health Factors of Healthy Eating and Active Living: An International Older Population-Based Study.' Journal of Aging and Physical Activity 28:6, 875-882. DOI: 10.1123/japa.2019-0186.

Immergut, Ellen M. and Schneider, Simone M. 2020.'Is it unfair for the affluent to be able to purchase 'better' healthcare? Existential standards and institutional norms in healthcare attitudes across 28 countries.' Social Science & Medicine 267. DOI: 10.1016/j.socscimed.2020.113146.

Engler, Sarah and Weisstanner, David. 2021.The threat of social decline: income inequality and radical right support. Journal of European Public Policy 28:2, 153-173. doi: 10.1080/13501763.2020.1733636.

Pertola, Maija (2020). Sosioekonomisen aseman vaikutus terveyskäyttäytymiseen. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. Terveystaloustieteen pro gradu -tutkielma.urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2703

Jaworeck, S. and Kriwy, P. 2021. It's sunny, be healthy? An international comparison of the influence of sun exposure and latitude lines on self-rated health. International Journal of Environmental Research and Public Health 18(8). doi: 10.3390/ijerph18084101.

Zhou, M. 2021. The shifting income-obesity relationship: Conditioning effects from economic development and globalization. in SSM: Population Health, 15, edited by I. S. S. V. Kawachi. United Kingdom: Elsevier. doi:10.1016/j.ssmph.2021.100849

Ahtikari, Santeri (2023) Aikuisväestön luottamus Suomen terveydenhuoltojärjestelmään 2011-2021. Sosiaalipolitiikan pro gradu -tutkielma. Turku: Turun yliopisto.

Biolcati, Ferruccio; Molteni, Francesco; Quandt, Markus and Vezzoni, Cristiano (2022): "Church Attendance and Religious change Pooled European dataset (CARPE): a survey harmonization project for the comparative analysis of long-term trends in individual religiosity." In: Quality and Quantity 56 (3): 1729-1753. doi: https://doi.org/10.1007/s11135020-01048-9.

Yuan, Yaqi and Schultz Lee, Kristen (2022): "General trust in the health care system and general trust in physicians: A multilevel analysis of 30 countries." In: International Journal of Comparative Sociology 63 (3): 91-104.doi: https://doi.org/10.1177/00207152221085571

Segersven, Sanni (2024) Terveydelle haitallisen käyttäytymisen yhteys tuloihin Suomessa 2011-2021. Pro gradu -tutkielma, Jyväskylän yliopisto.

Raudenská, Petra (2023) Single-item measures of happiness and life satisfaction: the issue of cross-country invariance of popular general well-being measures. Humanities and Social Sciences Communications 10, 861 (2023). https://doi.org/10.1057/s41599-023-02299-1

Rybak, Adam (2023) Survey Mode and Nonresponse Bias: A Meta-Analysis Based on the Data from the International Social Survey Programme Waves 1996-2018 and the European Social Survey Rounds 1 to 9. PloS one 18(3). doi: 10.1371/journal.pone.0283092.