Aineiston nimi

Poliisibarometri 2010

Aineistonumero

FSD2708

Pysyvät tunnisteet

https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2708
https://doi.org/10.60686/t-fsd2708

Aineiston laatu

Kvantitatiivinen aineisto

Tekijät

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto

Sisällön kuvaus

Aluksi vastaajat arvioivat erilaisten tahojen, kuten kirkon ja seurakuntien, palo- ja pelastustoimen, rajavartiolaitoksen, puolustusvoimien, koulujen ja poliisin tärkeyttä rikostorjunnassa sekä lähiyhteisön turvallisuuden parantamisessa. Seuraavaksi kysyttiin poliisin kyvykkyydestä kantaa vastuu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden takaamisesta Suomessa sekä onko vastaajilla itsellään kokemuksia kansainvälisestä rikollisuudesta lähiympäristössä tai kauempana. Tämän jälkeen tiedusteltiin, miten tärkeää esimerkiksi juopottelun kieltäminen julkisilla paikoilla tai prostituution täyskielto ja valvonnan lisääminen ovat poliisin hoitaman yleisen järjestyksen ja turvallisuuden kannalta. Lisäksi vastaajat arvioivat poliisin erilaisten työtehtävien, kuten varkauksien, huumerikosten ja väkivaltarikosten selvittämisen tärkeyttä. Liikenneturvallisuuteen liittyen arvioitiin muun muassa nopeusvalvonnan, rattijuopumusvalvonnan ja raskaan liikenteen valvonnan merkitystä.

Seuraavaksi kysyttiin, tuntevatko vastaajat yksinolonsa turvattomaksi esimerkiksi kotona, kodin lähistöllä, keskustassa, autolla liikuttaessa tai pankkiautomaatilla asioidessa päiväsaikaan tai pimeän tultua. Lisäksi tiedusteltiin, missä määrin asiat ja ilmiöt, kuten pahoinpitelyt, seksuaalinen ahdistelu ja väkivalta, huumeet, ampuma-aserikokset sekä alaikäisten juopottelu huolestuttavat vastaajia. Tämän jälkeen kysyttiin, ovatko vastaajat itse joutuneet esimerkiksi asuntomurron, omaisuusrikoksen, pahoinpitelyn tai muun rikoksen uhriksi tai silminnäkijäksi. Rikosprosesseihin liittyen kysyttiin, ovatko vastaajat olleet todistajana tai asianomistajana ja kokivatko he uhkailua tai painostusta jonkun rikosprosessiin osallistuvan taholta. Tämän jälkeen rikoksen uhriksi joutuneilta kysyttiin, ilmoittivatko he poliisille rikoksesta ja jos eivät, niin mistä syystä.

Seuraavaksi tiedusteltiin, ovatko vastaajat tehneet toimenpiteitä, kuten turvalukituksen tai hälytyslaitteiden käyttäminen asunnossa, polkupyörän säilyttäminen turvalukitussa tilassa, liikkumisen välttäminen iltaisin keskustassa tai henkilötietojen käyttämisen välttäminen internetissä torjuakseen rikosvaaraa tai rikosriskiä. Lisäksi pyydettiin arvioimaan poliisin saapumisnopeutta tapahtumapaikalle kiireellisessä tarpeessa, poliisin partioinnin tiheyttä asuinalueella ja etäisyyttä kotoa poliisiasemalle sekä poliisin palvelupisteelle. Myös poliisin verkkopalvelun käytöstä kysyttiin sekä tiedusteltiin, minkälaisissa asioissa vastaajat ovat olleet yhteydessä poliisiin viimeisen vuoden aikana. Niiltä, jotka olivat asioineet poliisin kanssa esimerkiksi rikosilmoitusta tehdessä, kysyttiin palvelukokemuksesta ja asian lopputuloksesta.

Lopuksi vastaajat arvioivat vielä muun muassa poliisin onnistumista tehtävissään, poliisipalveluiden kehittymistä viimeisen vuoden aikana sekä luottamustaan eri viranomaisten toimintaan. Lisäksi kysyttiin, pitävätkö vastaajat poliisiin liittyvän tai sen sisällä esiintyvän korruption ja epäeettisen toiminnan esiintymistä todennäköisenä.

Taustakysymyksiä tutkimuksessa oli runsaasti ja niissä pyydettiin tietoja muun muassa vastaajan iästä, ammattiasemasta, siviilisäädystä, perhetilanteesta, sanoma- ja iltapäivälehtien lukutottumuksista, talouden omistamista asioista (esimerkiksi auto, kesämökki, dvd-soitin, tietokone, laajakaistayhteys), päivittäistavarakaupoissa asioimisesta sekä asuinalueesta.

Asiasanat

arviointi; kansalaiset; laatu; liikenneturvallisuus; luottamus; palvelut; poliisi (organisaatiot); rikokset; rikollisuus; roolit; silminnäkijät; turvallisuus; turvattomuus; yleinen järjestys

Tieteenala/Aihealue

• Yhteiskuntatieteet (OKM:n tieteenalaluokitus)
• Rikollisuus ja lainvalvonta (CESSDAn aihepiiriluokitus)

Sarja

Poliisibarometrit

Jakelija

Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto

Käyttöoikeudet

Aineisto on käytettävissä (B) tutkimukseen, opetukseen ja opiskeluun.

Kerääjät

• Taloustutkimus Oy

Tuottajat

• Sisäasiainministeriö. Poliisiosasto

Ajallinen kattavuus

2010

Aineistonkeruun ajankohta

2010-04-12 – 2010-05-03

Maa

Suomi

Kohdealue

Suomi

Havaintoyksikkötyyppi

Henkilö

Perusjoukko/otos

Suomen 15-79-vuotias väestö (poislukien Ahvenanmaan maakunta)

Tutkimuksen aikaulottuvuus

Pitkittäisaineisto: trendi/toistuva poikkileikkausaineisto

Otantamenetelmä

Ei-todennäköisyysotanta: kiintiöpoiminta

Tutkimuksessa haastateltiin 1027 henkilöä. Otos muodostettiin kiintiöpoiminnalla, jossa kiintiöinä olivat kohderyhmän ikä-, sukupuoli-, alue- ja kuntatyyppijakautuma. Haastatteluja tehtiin 80 paikkakunnalla, joista kaupunkeja oli 44 ja muita paikkakuntia 36.

Keruumenetelmä

Haastattelu

Keruuväline tai –ohje

Strukturoitu lomake

Datatiedostojen kieli

Aineistopaketti voi sisältää samoja tiedostoja eri kielisinä.

Aineisto sisältää datatiedostoja seuraavilla kielillä: suomi.

Tietoarkisto kääntää kvantitatiivisia datatiedostoja englanniksi. Lisätietoja käännöspyynnön jättämisestä.

Datan versio

2.0

Aineiston käytössä huomioitavaa

Kysymyksien 37a/37b "Kuinka pitkä matka kotoanne on lähimmälle poliisiasemalle/poliisin palvelupisteelle?" vastaukset on ollut tarkoitus tallentaa metreinä 500 m tarkkuudella, mutta selvä osuus vastauksista on tallennettu kilometreinä tai tarkoitettua suuremmalla tarkkuudella. Kyseisten muuttujien koodaus on jätetty alkuperäiseen muotoonsa.

Tunnisteellisuussyistä aineistosta on poistettu asuinpaikkakuntamuuttuja bv23.

Painokertoimet

Aineisto sisältää painomuuttujan weight, joka painottaa otoksen kohderyhmää vastaavaksi.

Viittausvaatimus

Aineistoon ja sen tekijöihin tulee viitata asianmukaisesti kaikissa julkaisuissa ja esityksissä, joissa aineistoa käytetään. Tietoarkiston antaman malliviittaustiedon voi merkitä lähdeluetteloon sellaisenaan tai sitä voi muokata julkaisun käytäntöjen mukaisesti.

Malliviittaus

Sisäasiainministeriö: Poliisibarometri 2010 [sähköinen tietoaineisto]. Versio 2.0 (2018-08-10). Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto [jakaja]. https://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD2708

Julkaisusta tiedottaminen

Viitetiedot julkaisuista, joissa aineistoa on käytetty, toimitetaan Tietoarkiston asiakaspalveluun asiakaspalvelu.fsd@tuni.fi.

Varaumat

Aineiston alkuperäiset tekijät ja Tietoarkisto eivät ole vastuussa aineiston jatkokäytössä tuotetuista tuloksista ja tulkinnoista.

Julkaisut aineistosta

Poliisibarometri 2010. Kansalaisten näkemyksiä ja kokemuksia poliisitoiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta (2010) [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäasiainministeriön julkaisut 29/2010. ISBN (pdf) 978-952-491-615-8 [viitattu 30.8.2012].

Manninen, Pentti & Käyhkö, Esa (2010). Poliisibarometrit 1999-2010. Faktorianalyysi [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäasiainministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 30/2010. http://www.intermin.fi/julkaisu/302010 [viitattu 23.3.2015].

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2016). Poliisibarometri 2016. Kansalaisten käsitykset poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta [verkkodokumentti]. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisu 27/2016. http://www.intermin.fi/julkaisu/272016 [viitattu 10.10.2016]

Fagerlund, M. & Kääriäinen, J. (2018). Intervening in Domestic Violence as a Police Task: Legal Reform and Policing Versus Citizens' Perspective. Journal of Scandinavian Studies in Criminology and Crime Prevention , 19 (1), 78-97.

Vuorensyrjä, M. 2018. Police Management Reform, Labor Productivity, and Citizens' Evaluation of Police Services. Policing: An International Journal of Police Strategies & Management.

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Raportteja 130. Poliisiammattikorkeakoulu, Tampere. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6.

Haarla, Sanna. 2021. Maailman turvallisin ja luotettavin maa? Suomalaisten luottamus yksityisiin vartiointiliikkeisiin ja poliisiin sekä rikollisuuden pelko 2000-luvun Suomessa. Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto. http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2021082443996

Kujala, Pietari. (2021). Gendered feelings of unsafety and avoidance of local central areas in Finland 2001-2016. Nordic Journal of Criminology, 1-21. https://doi.org/10.1080/2578983X.2021.1950466

Vuorensyrjä, Matti & Rauta, Jenita (2020). Poliisibarometri 2020. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Helsinki: Sisäministeriö. Sisäinen turvallisuus. Sisäministeriön julkaisuja 2020:12. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-324-641-6

Vuorensyrjä, Matti & Fagerlund, Monica (2018). Poliisibarometri 2018. Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta. Tampere: Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisiammattikorkeakoulun raportteja 130. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-815-344-6