Tekijät

• Nuorisoasiain neuvottelukunta (Nuora)
• Nuorisotutkimusseura. Nuorisotutkimusverkosto

Asiasanat

asenteet, instituutiot, nuoret, päihteet, sosiaalisuus, sukupolvet, terveys, tyytyväisyys, vanhemmat, vapaaehtoistyö, vegetarismi

Sisällön kuvaus

Vuoden 2012 nuorisobarometrin teemana olivat sukupolvisuhteet. Puhelinhaastatteluna kerättyyn barometriin on otettu mukaan myös nuorten vanhemmista koostuva otos, jonka kautta avautuu mahdollisuus hyvinvoinnin rakentumisen ja sitä koskevien arvojen tutkimiseen perhesuhteiden kautta.

Aluksi nuorilta (n=1902) kerättiin taustatietoina muun muassa ikä, sukupuoli, äidinkieli ja perhemuoto. Lisäksi tiedusteltiin esimerkiksi, keitä kuului talouteen, jossa vastaaja asui peruskouluiässä, millainen perheen toimeentulo oli, mikä oli vanhempien koulutustaso ja mikä oli vastaajan pääasiallinen toiminta.

Varsinaiset kysymykset aloitettiin tiedustelemalla, kuinka paljon vastaaja luotti eri instituutioihin, kuinka kiinnostunut hän oli politiikasta, pitikö hän itseään ja vanhempiaan vasemmistolaisena vai oikeistolaisena sekä tiesikö hän mitä puoluetta hänen vanhempansa äänestivät. Seuraavat kysymykset käsittelivät yhteenkuuluvuutta ja luottamusta. Vastaajalta tiedusteltiin, kuinka kiinteästi hän koki kuuluvansa esimerkiksi perheeseen, sukuun, suomalaiseen yhteiskuntaan ja eniten käyttämäänsä nettiyhteisöön. Seuraavaksi vastaajaa pyydettiin ottamaan kantaa kahdeksaan väitteeseen, jotka käsittelivät suhtautumista toisiin ihmisiin. Vastaajilta tiedusteltiin myös, oliko heidän mielestään paras olla luottamatta keneenkään sekä ajatteliko hän useimpien ihmisten olevan valmiita valehtelemaan oman etunsa vuoksi.

Seuraavaksi tiedusteltiin vapaaehtoistoiminnasta. Aluksi kysyttiin, mitä sana vapaaehtoistoiminta toi vastaajan mieleen. Seuraavaksi kartoitettiin, minkälaiseen vapaaehtoistoimintaan vastaaja oli osallistunut ja kuinka tärkeinä hän piti vapaaehtoistyöhön osallistumisessa erilaisia syitä, kuten velvollisuudentunnetta, elämänkokemuksen saamista ja hyötyä opintojen ja työelämän kannalta. Lisäksi tiedusteltiin, mitkä syyt vaikuttivat siihen, ettei vastaaja ollut osallistunut vapaaehtoistyöhön.

Perhesiteitä ja sosiaalisuutta selvitettiin tiedustelemalla, kuinka usein vastaaja tapasi sukulaisiaan, kuinka paljon erilaiset määreet kuten sopuisuus, kannustavuus ja välinpitämättömyys kuvasivat hänen nykyistä kotiaan ja lapsuuden kotiaan. Seuraavaksi tiedusteltiin kuinka usein vastaajan ollessa peruskouluikäinen hänen kodissaan oli esimerkiksi syöty yhdessä, pelattu pelejä yhdessä, keskusteltu politiikasta tai matkailtu yhdessä ulkomailla.

Seuraavaksi esitettiin vastaajan peruskouluikää koskevia väitteitä, joihin vastaajat ottivat kantaa neliportaisella asteikolla. Väitteinä esitettiin muun muassa seuraavia: vanhempasi kertoivat kuinka rakas ja tärkeä heille olet, vanhempasi auttoivat sinua läksyjen tekemisessä, vanhempasi pitivät kiinni säännöllisistä ruoka- ja nukkumaanmenoajoista. Lisäksi kysyttiin käytettiinkö kurinpitotapana fyysistä puuttumista. Vastaajat arvioivat myös, kuinka samanlaisia heidän mielipiteensä olivat verrattuna vanhempiensa mielipiteisiin esimerkiksi ruokailun, tupakoinnin, uskonnon, homoseksuaalisuuden, monikulttuurisuuden ja tasa-arvon suhteen.

Terveyttä ja hyvinvointia käsittelevässä osuudessa tiedusteltiin, kuinka paljon vastaaja pyrki vaikuttamaan hyvinvointiinsa terveellisellä ruokavaliolla, säännöllisellä nukkumisrytmillä, sosiaalisilla suhteilla ja yhteiskunnallisella osallistumisella. Liikkumista kartoitettiin tiedustelemalla kuinka paljon vastaaja harrasti arkiliikuntaa ja kuinka paljon kuntoliikuntaa. Vastaajilta kysyttiin myös ruokavaliosta ja kuinka paljon eri asioilla oli vaikutusta mahdolliseen kasvisten suosimiseen.

Päihteiden käyttöä ja siihen liittyviä asenteita kartoitettiin esittämällä vastaajalle erilaisia väitteitä alkoholista, tupakoinnista ja huumeista. Samoin tiedusteltiin päihteiden käyttöä viimeisen 6 kuukauden ajalta. Lopuksi vastaajat arvioivat kuinka tyytyväisiä olivat kouluarvosanalla omaan taloudelliseen tilanteeseensa, vapaa-aikaansa, ihmissuhteisiinsa, terveydentilaansa, kuntoonsa ja ulkonäköönsä. Lisäksi vastaajat arvioivat, kuinka tyytyväisiä olivat nykyiseen tilanteeseen kaiken kaikkiaan ja minkä arvosanan vastaaja antaisi vanhemmilleen terveellisten elämäntapojen välittämisestä.

Vastaajalta pyydettiin suostumusta haastatella puhelimitse myös tämän vanhempia tai huoltajaa. Vanhemmille (n=597) esitettiin samoja kysymyksiä kuin nuorille. Kuitenkin kysymysten kokonaismäärä oli vähäisempi.

Lopuksi vastaajalta tiedusteltiin yhteystietoja ja syntymäaikaa myöhemmin tehtävää jatkotutkimusta varten. Myös nämä kerätyt yhteystiedot on tallennettu Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon. Ne voidaan luovuttaa jatkokäyttöön tutkimussuunnitelmaa vastaan. Tutkimussuunnitelman tulee täyttää henkilötietolain edellytykset.

Taustamuuttujina kysyttiin mm. ikä, sukupuoli, perhemuoto, vanhempien koulutustaso, ylin suoritettu tutkinto ja pääasiallinen toiminta.