Tekijät

• Tilastokeskus. Haastattelu- ja tutkimuspalvelut
• Työministeriö

Asiasanat

henkilöstö, kunta-ala, palkansaajat, palkkaus, tasa-arvo, tulevaisuudenodotukset, työaika, työelämä, työhyvinvointi, työilmapiiri, työkyky, työolot, työpaikkaväkivalta, työsuhde

Sisällön kuvaus

Tutkimuksessa selvitettiin suomalaisen kunta-alan työntekijöiden työelämän laatua vuonna 2002. Barometrin erityisteemana oli työaikojen joustavuus sekä työn ja oman ajan välinen raja, jota kartoitettiin kysymyksillä muun muassa kotona työskentelystä ja yhteydenpidosta ja tavoitettavuudesta työajan ulkopuolella.

Ensimmäiset kysymykset koskivat työsuhteen pituutta ja luonnetta sekä työpaikan henkilöstöä. Vastaajilta tiedusteltiin esimerkiksi vuoden aikana tapahtuneista muutoksista henkilöstön lukumäärässä, irtisanomisista ja lomautuksista. Seuraavat kysymykset koskivat työpaikan ilmapiiriä, kuten esiintyykö työpaikalla ristiriitoja, olivatko ne lisääntyneet, ja kenen välillä niitä esiintyi. Tämän jälkeen kysyttiin työtehtävistä ja työn luonteesta sekä palkkaukseen liittyvistä asioista, kuten ylityökorvauksista, lisistä ja tulospalkkioista sekä vastaajan suhtautumisesta palkkaukseensa.

Seuraavaksi tiedusteltiin työajan joustosta, kotona työskentelystä ja ammattiliittoon kuulumisesta. Vastaajat ottivat kantaa mm työtahdin, työturvallisuuden ja ammattitaidon kehittämisen mahdollisuuksien lisääntymiseen tai vähenemiseen. Vastaajilta kyseltiin myös työn ja palkkauksen suhteesta, ja oliko työpaikalla toteutettu projekteja tuottavuuden tai laadun kehittämiseksi, sekä oliko vastaaja ollut palkallisilla kursseilla.

Seuraavaksi siirryttiin tiedustelemaan, oliko työpaikalla liian vähän henkilöitä tehtäviin nähden, olivatko työt hyvin organisoituja, ja kokiko vastaaja työn fyysisesti raskaaksi. Vastaajilta tiedusteltiin myös, pitävätkö he mahdollisena, että seuraavan vuoden aikana heidät esimerkiksi lomautetaan, irtisanotaan tai siirretään toisiin tehtäviin. Lisäksi vastaajat pohtivat työllisyystilannetta sekä sitä, onko työelämä muuttumassa suuntaan tai toiseen esimerkiksi tasa-arvon, ympäristökysymysten huomioon ottamisen, esimiesten johtamistavan tai itsensä kehittämisen mahdollisuuksien suhteen.

Lopuksi tiedusteltiin vielä muun muassa työkykyyn ja työterveyteen liittyviä asioita, sekä miten tärkeä asia työ on perhe-elämään ja vapaa-aikaan suhteutettuna. Lisäksi kysyttiin, esiintyykö vastaajan työorganisaatiossa syrjintää tai eriarvoista kohtelua, joka perustuu esimerkiksi ikään, sukupuoleen, työsuhteen luonteeseen tai työntekijän syntyperään. Samoin tiedusteltiin, oliko työpaikalla pyritty vaikuttamaan työturvallisuuteen, terveyteen tai ammattitaidon kehittämiseen.

Työolobarometrissa on hyödynnetty työvoimatutkimuksen (Tilastokeskus 2002) taustamuuttujia. Taustamuuttujina olivat muun muassa sukupuoli, ikä, alue ja työpaikan toimiala.